Töiden takia tuli reissattua joitakin vuosia sitten todella paljon ympäri maapalloa, pääasiassa euroopassa ja jenkkilässä. Työt olivat luonteeltaan sellaisia, että 95% matkoista tein yksin ja mlkein yhtä usein jouduin liikkumaan yöaikaan työpisteen ja hotellin väliä. Kertaakaan minua ei ole ryöstetty tai edes yritetty ryöstää. Muutaman kerran on ollut sellainen tunne, että mitäköhän on tulossa, mutta ne ovat olleet vääriä hälytyksiä.
Jonkun verran olen aihetta itsekseni miettinyt ja väittäisin tällä miettimisellä olleen asioihin vaikutuksensa. Olen siis mietiskellyt miten voisi mahdollisesti ryöstötilanteet välttää etukäteen ja mitä voi tehdä jos joku yrittää ryöstää.
Minulla on reissussa aina käteistä ja useampi luottokortti. Taskussa/Lompakossa on yksi luottokortti, henkkari ja käteistä sen verran mitä oletan seuraavan muutaman tunnin aikana tarvitsevani. Loput rahat, passi ja luottokortit on hotellin säilössä. Koska aina reissussa on myös läppäri, niin läppäriä varten olen hommannut repun joka ei näytä läppärilaukulta. Jos reissussa on kamera, niin kameraa en roikota kaulalla kokoajan. Kun kameraa ei tarvitse on se laukussa. Laukun vetoketjut laitan siten että niitä ei liian helposti saa avattua. Kahviossa tai jossain muualla istuskellessa reppu on aina jaloissa siten että hihna on jalan ympäri niin ettei reppua voi huomaamatta viedä.
Iso omaan turvallisuuteen vaikuttava asia (minun mielestäni) on se että ei mennä sinisilmäisenä jokapaikkaan. Kannattaa kokoajan tiedostaa missä on ja ketä on ympärillä (vähän kuin mopolla kehä I:llä ajellessa) ja jos tilanne ei jostain syystä tunnu hyvältä, niin hissunkissun siirtyy pois tilanteesta. Esimerkiksi jos metron laiturilla ympärillä on hiukan epämääräisemmän näköistä porukkaa niin siitä voi aina siirtyä sivummalle. Fakta on kumminkin se, että esim lontoossa on paljon enemmän varkaita kuin helsingissä, jos levittelet omaisuuttasi joku käyttää varmasti tilanteen hyväksi.
Entäpä sitten jos joku yrittää ryöstää? Silloin käytännössä on vaihtoehtoja kolmen, poistua paikalta lujaa (olen pirun vikkelä juoksemaan), puolustautua tai jäädä ryöstettäväksi. Itse olen päättänyt, että ensisijaisesti luotan vikkeliin jalkoihin, mutta henkeäni puolusta jos siihen on tarvis.