Katsastus tulossa EU-tasolla pakolliseksi, nyt ilman kansallisia poikkeuksia

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja HiTec
  • Aloituspäivä Aloituspäivä
En näe oikein muuta järkevää mahdollisuutta, jos tämä rahastuspakko tulee. Esim. laki astuisi voimaan 1.1.2030,
kaikki sitä ennen rekisteröidyt olisivat vapaat katsastuksesta.
Hyödyt: luonnollinen poistuma mutu tuntumalla noissa vanhoissa 5%/vuosi.
Nykyisella reilulla 3000kpl uusien myynnillä katsastusala ehtisi kouluttautua ja investoida tarvittaviin välineisiin ja tiloihin.
Tällä systeemillä voisin harkita jopa uuden ostamista vielä kerran, (olisi 4:s).

Miettikää noiden vanhojen vaikkapa Suzukin vm.1980-81 1100cc etujarrujen anti-dive systeemiä, miten se todettaisiin turvalliseksi ja ennenkaikkea toimivaksi?

Tai vm. 81 Kawa z750 vm-puutarhaletkusta tehty runko ja polkupyöränpumpuista kyhätyt alkuperäiset takaiskarit, woblaus vakiona +100kmh vauhdeissa joka kaarteessa.
Miten katsastus muuttaisi tuonkaan rakkineen yhtään käyttäjälleen turvallisemmaksi? , kun rakenne on aikakaudelleen sitä mitä se on.

Meidän motoristien edunvalvonta järjestelmät on nyt tosipaikan edessä, aika näyttää mikä Suomen tulevaisuus tällä saralla.
 
En näe oikein muuta järkevää mahdollisuutta, jos tämä rahastuspakko tulee. Esim. laki astuisi voimaan 1.1.2030, kaikki sitä ennen rekisteröidyt olisivat vapaat katsastuksesta.
Ei tasan varmaan tule mitään vapautuksia tuota aikaisemmin rekisteröidyille. Ei sitä ole tullut millekään muullekaan katsastettavalle ajoneuvoryhmälle ikinä, niin ei varmasti tule prätkillekään - siis jos tuo katsastus prätkille nyt ylipäätään tänne lopulta tulee. Se miten tuo katsastus sitten käytännössä hoidetaan, jää kansallisen toteutustavan varaan, sillä EU määrännee nytkin vain toiminnan pakollisuudesta, ei sen tavoista tahi edes tiheydestä.

Jos nyt veikkaamaan pitäisi lähteä, niin ehkä joku 4v ekan kerran ja siitä eteenpäin 2v välein voisi olla se meidän kansallinen toteutus :unsure:
 
Miten sitten jarrudynottaa yhtenäisillä arvoilla joku rumpujarrullinen 80-luvun pitkäjousto ja 2020-luvun katukyykky.
Lähtökohta jarrujen toimintaan uutena ihan erilaiset.
Miten lokareiden ja roiskeläppien pituudet? Suomessa on ollut niitä koskevia mitä ihmeellisimpiä sääntöjä ennen EU-aikaa.

Hylkäyksiä tiedossa roppakaupalla!
 
Moottoripyörän jarrujenkin testaus dynamometrillä kuulostaa melko hölmöltä. Autoissa on monesti neljä pyörää joidenka jarruihin vaikutetaan yhdellä polkimella. Lisäksi tietysti käsijarru. Melko epämääräistä on perstuntumalla todeta jarruttaako joka pyörä yhtä paljon. Toista on moottoripyörässä joissa monesti on yksi jarruvipu tai -poljin joka vaikuttaa yhteen pyörään. Kovin huikeaa asiantuntijaa ei vaadita kertomaan toimiiko jarru vai ei. Talvella jarrujen testailu ajamalla saattaa olla toki hankalampaa.
Yllä tuli aika hyvin jarrudynoasia ja sen "tarpeellisuus" kuvattua. Hidastuvuusvaatimus on pikagooglauksella satasen vauhdista 5,8 m/s^2, mikä vastaa 66,5 metrin pysähtymismatkaa. Vähänkään suorituskykyisempien nykypyörien hidastuvuus ylittää ihan säännönmukaisesti 1 g:tä, eli 9,81 m/s^2. Matkana se tarkoittaa 39 metriä. Ja huippulaitteet pysähtyvät katurenkailla parhaimmillaan 30 metriä vaatimuksia lyhyemmällä matkalla.

Jarrujen dynamometritestaus ei siis ole perusteltua. Kuten yllä mainittiin, eihän autojenkaan tapauksessa dynossa ole kyse niinkään jarrutehosta kuin tasapainosta.

Ja muutenkin, ei tässä kannata vielä kirvestä heittää kaivoon. Seuraavaksi äänestellään, ja sen jälkeen mahdollisesti (todennäköisesti) neuvotellaan. Seuraava EU-neuvoston puheenjohtaja on Irlanti, missä ei ole mp-katsastusta, minkä voisi odottaa vaikuttavan siihen, kuinka innolla he katsastusta edistävät. Ja koska asia ei vieläkään ole parlamentin aikataulussa, en yllättyisi jos homma siirtyisi lomien jälkeiselle ajalle.

Mun mielestä todennäköisintä on, että jonkunlainen kompromissi tästä saadaan jauhettua. Mutta jos katsastus tulee, mitään siimaa ei ole viranomaiselta ilmaiseksi odotettavissa. Siinä on taas SMOTO:lla ja MMAF:llä kädet täynnä töitä, kun takovat järjeä Tragicomin puupäihin.

Vielä loppukaneettina, viittaukset joihinkin spesifeihin teknologioihin tai vanhempiin vaatimuksiin eivät ole relevantteja.
 
Viimeksi muokattu:
Jos nyt veikkaamaan pitäisi lähteä, niin ehkä joku 4v ekan kerran ja siitä eteenpäin 2v välein voisi olla se meidän kansallinen toteutus :unsure:
Eiköhän Suomessa pelata varman päälle ja katsasteta kaikki kaksi kertaa kesässä, että varmasti ollaan mallioppilaita ja saadaan liikennekuolemat miinusmerkkiseksi.
Miten sitten jarrudynottaa yhtenäisillä arvoilla joku rumpujarrullinen 80-luvun pitkäjousto ja 2020-luvun katukyykky.
Lähtökohta jarrujen toimintaan uutena ihan erilaiset.
Miten lokareiden ja roiskeläppien pituudet? Suomessa on ollut niitä koskevia mitä ihmeellisimpiä sääntöjä ennen EU-aikaa.

Hylkäyksiä tiedossa roppakaupalla!
Ei kai se ihan rakettitiedettä ole noita autojakaan ajaa samassa jarrudynossa jarrujärjestelmästä riippumatta? Tuskin tekninen toteutus mopoissakaan sen vaikeampi on, jotain lukemia sinne tauluun saadaan ja taulukosta katsotaan piisaako.

Roiskeläppien pituudetkin menevät kulloistenkin vaatimusten mukaisesti, ei ole merkitystä onko mopo kurakaari-Kaikkosen kulta-ajalta, vaiko nykyistä, hieman lyhyempää linjaa. Minun autossanikin yhden G-kirjaimen lisääminen ajoneuvoluokkaan poisti vaatimukset roiskeläpistä tyystin, eli tuollaiset asiat ovat ihan nykypäivää autopuolella, miksipä ei mopoihin soveltuisi ihan samalla tavalla.

Kerran olen muuten ajanut prätkää joka olisi vuosikatsastuksesta hyötynyt. Kaveri oli mopoa ostattelemassa, minä lähdin puolestaan koeajolle. Ekat valot meinasivat mennä huolella pitkäksi, kun etujarrukahvasta ei tapahtunut mitään. Takaisin palattuani kyselin myyjältä vähän että onko itse huomannut etujarrujen heikkoutta, kuulemma oli. Oli teräspunosletkuilla yrittänyt asiantilaa parantaa, mutta hyvästä kahvatuntumasta huolimatta ei jarruteho päätä huimannut. Sormella kokeillen olivat jarrulevyt ihan öljyssä, eli etuputket vuotaneet jo hyvän aikaa, mutta tätä teiden ritaria ei ollut tuollainen hidastanut (pun intended).

Mutta sen verran harvinaisia ovat nämä turvallisuuteen vaikuttavat viat, että ei katsastuksesta ole hevon vitun hyötyä liikenneturvallisuuteen. Luonto poistaa ne pahimmat ylilyönnit, mopolla usein ei edes mene muita samassa rytäkässä, eli sinällään toimiva systeemi jo nykyisin. Mökäputket ne lienee se oikea syy katsastuksiin, samoin kuin nykyään pinnalla oleva päästömuuntelu. Niitä vahtimalla maapallo pelastuu, siksi pitää katsastaa ja paljon.
 
Jaaha nyt FEMA kertookin että asiasta oli parlamentissa äänestetty, ja läpi meni. Taas oli käyttäjävirhe, en osannut näköjään hakea asialistalta, ja itse asiassa vähän ihmettelin, että missä se viipyy.
 
Ei kai se ihan rakettitiedettä ole noita autojakaan ajaa samassa jarrudynossa jarrujärjestelmästä riippumatta? Tuskin tekninen toteutus mopoissakaan sen vaikeampi on, jotain lukemia sinne tauluun saadaan ja taulukosta katsotaan piisaako.

Roiskeläppien pituudetkin menevät kulloistenkin vaatimusten mukaisesti, ei ole merkitystä onko mopo kurakaari-Kaikkosen kulta-ajalta, vaiko nykyistä, hieman lyhyempää linjaa. Minun autossanikin yhden G-kirjaimen lisääminen ajoneuvoluokkaan poisti vaatimukset roiskeläpistä tyystin, eli tuollaiset asiat ovat ihan nykypäivää autopuolella, miksipä ei mopoihin soveltuisi ihan samalla tavalla.
Miten ja kuka tekee taulukon eri-ikäisten, painoisten, eri rengastuksilla varustettujen moottoripyörien riittävistä jarruvoimista?
Mistä taulukosta katsastusmies katsoo eri ikäisten moottoripyörien roiskeläppien ja lokareiden vähimmäismitat?

Samasta taulukosta, jolla hän hylkää 40 000 km ajetun auton kallistuksenvakaajan pystytangon nivelen 1 mm välyksen takia?

Ja hyväksyy uusintakatsastuksessa uuden, jossa on tehtaan jäljiltä noin 2 mm välystä.:(
 
Veikkaan että Traficomin virkamies tekee taulukon jossa määritellään jarruvoiman ja kokonaispainon suhde, ihan kuten on autojenkin kanssa asiantila. Ei siis oikeasti ole ihmeellinen tekninen toimenpide.

Samoin eri ikäisten mopojen kurakaarien pituudet katsotaan tämän päivän säännöksistä. Kurakaariajan mopoista saa nykyään poistaa sen kurakaaren ilman ongelmia, kun enää ei sellaisia kaaria vaadita. Ei ole taaskaan rakettitiedettä. Takautuvasti ei tule tiukennuksia, mutta höllennyksiä tulee. Kyllä nykyään osataan katsoa autostakin että tarvitseeko turvavyötä tai ei käyttöönottoajankohdan perusteella, eli mopoihinkin samanlainen taulukko on mahdollista luoda.

Kannattaa näitä poliitikkojen pölhöyksiä vastustaa ihan oikeilla argumenteilla, eikä keksiä tikusta asiaa. Tekninen puoli ei ole kovin kummallinen mopoissa, ihmiset ne ovat valmistaneetkin. Sen sijaan mitään järkeä ei ole katsastamisessa, kannattaa enemmän siihen puoleen kritiikki kohdistaa.
 
  • Tykkään
Reaktiot: PoS
Eiköhän Suomessa pelata varman päälle ja katsasteta kaikki kaksi kertaa kesässä, että varmasti ollaan mallioppilaita ja saadaan liikennekuolemat miinusmerkkiseksi.
Luonto poistaa ne pahimmat ylilyönnit, mopolla usein ei edes mene muita samassa rytäkässä, eli sinällään toimiva systeemi jo nykyisin.
No äläs nyt, kun koko katsastustoiminta tuli Suomeen, niin silloin tosiaan leimattiin kahdesti vuodessa

Vuonna 1915 uusittujen Helsingin kaupungin järjestyssääntöjen mukaan jokaisen kaupungissa asuvan autonomistajan oli tuotava autonsa katsastettavaksi kahdesti vuodessa.

Ja mitä tulee tuohon "luonto poistaa" niin me tänne vielä motoilemaan jäävät maksamme nuo toilailut sitten vak.maksuissamme, jee jee.

Kannattaa näitä poliitikkojen pölhöyksiä vastustaa ihan oikeilla argumenteilla, eikä keksiä tikusta asiaa.
Tämä pitää aivan täysin paikkansa! Se että lähtee kehittelemään jotain scenarioita ja oiken vouhkaa niillä, syö vain sen oman uskottavuutensa hyvin nopeasti, jonka jälkeen kaikki ne kommentit lentääkin vain suoraan mappi-Ö. Siksi täytyy ehdottomasti pitää se asiallinen ja faktoihin perustuva argumentointi voimissaan, jos tähän(kään) asiaan halutaan millään muotoa edes yrittää vaikuttaa.
 
Veikkaan että Traficomin virkamies tekee taulukon jossa määritellään jarruvoiman ja kokonaispainon suhde, ihan kuten on autojenkin kanssa asiantila. Ei siis oikeasti ole ihmeellinen tekninen toimenpide.

Samoin eri ikäisten mopojen kurakaarien pituudet katsotaan tämän päivän säännöksistä. Kurakaariajan mopoista saa nykyään poistaa sen kurakaaren ilman ongelmia, kun enää ei sellaisia kaaria vaadita. Ei ole taaskaan rakettitiedettä. Takautuvasti ei tule tiukennuksia, mutta höllennyksiä tulee.
Hienoa, että virkamiehet ovat kansalaisen asialla ja höllennyksiä tulee mahdollisiin katsastustulkintoihin. Ilmeisesti hiukan samalla tavalla, kun nyt oikeuskäsittelyssä oleviin jonkin aikaa sovellettuihin kevytkuorma-autopykälätulkintoinin?;)

Ei varmasti ole vaikeaa määritellä jotkin jarruvoiman ja kokonaispainon suhteet, mutta haastetta lienee että ne huomioivat valmistusaikakauden kriteerit, ei 2026 vuoden. Mutta kun kerran höllennyksiä tulee, niin ei huolta.
 
Spekulointia katsastuksella tulisi tietysti välttää, mutta kun tässä ollaan maksumiehinä/naisina/hybrideinä.
Vanhemman kaluston osalta, mitä ne suurimmaksi osaksi ovat, pistää miettimään esim. varaosien saatavuus nimenomaan maahantuojien osalta.
Autopuolella moniin yli 15v vanhoihin ei välttämättä löydy alkuperäisiä ollenkaan.
Trafi kun lyö arvattavasti lusikkansa soppaan, niin se on morjens.
 
Ei nyt oikein aukea, miten varaosien saatavuus liittyy asiaan.
Maahantuoja/valmistaja on kait velvoitettu toimittamaan varaosia ajoneuvoihin max. 10v sen valmistumisen päättymisen jälkeen. Toki monet toimittavat paljon vanhempaankin kalustoon osia mutta se lienee goodwilliä/businesta. Nyt jos tulee katsastus ja esim. pyörän E3-> hyväksytty putki vaatii uusimista, niin marmoritiski ei välttämättä sitä enää myy.
 
Siten, että esim. Harley Davidson suosittelee vain Dunlop 407 renkaita tiettyihin malleihin. No alkuperäiset äänenvaimentimet nyt on ykkösprioriteetti, niitä on tulevaisuudessa löydyttävä hyllystä. Stonga jne.
Turbobusat tuskin tulee selviämään leimasta. Paitsi jos koko värkki palautetaan alkuperäiseen muotoon.
 
Hienoa, että virkamiehet ovat kansalaisen asialla ja höllennyksiä tulee mahdollisiin katsastustulkintoihin. Ilmeisesti hiukan samalla tavalla, kun nyt oikeuskäsittelyssä oleviin jonkin aikaa sovellettuihin kevytkuorma-autopykälätulkintoinin?;)

Ei varmasti ole vaikeaa määritellä jotkin jarruvoiman ja kokonaispainon suhteet, mutta haastetta lienee että ne huomioivat valmistusaikakauden kriteerit, ei 2026 vuoden. Mutta kun kerran höllennyksiä tulee, niin ei huolta.
Miksi jarruvoiman pitäisi huomioida mopon valmistusvuosi? Kuten PoS tuossa aiemmin jo kirjoitti, vaaditut hidastuvuudet ovat erittäin vaatimattomia, että melkeinpä millä tahansa toimivilla jarruilla ne saavuttaa. Ja jos jarrut eivät toimi, niin ne pitäisi kyllä ymmärtää korjata ilman katsastustakin. Ei siis ole katsastuksen kanssa teknistä mahdottomuutta, vaan jarruvoimat ovat matematiikkaa.

Kevytkuorkkipykälien kiristyminen taitaa olla aika pitkälti Carvistan aikaansaannosta, ne kun yrittivät kampittaa yksittäistuojia. No, se yritys nyt sitten kolahti pahasti omaan nilkkaan, eikä noita aikuisten miesten autoja ole pariin vuoteen saanut kilvitettyä, vaan uutta pickuppia hamuavat ovat joutuneet tyytymään niihin pienoismalleihin.
Siten, että esim. Harley Davidson suosittelee vain Dunlop 407 renkaita tiettyihin malleihin. No alkuperäiset äänenvaimentimet nyt on ykkösprioriteetti, niitä on tulevaisuudessa löydyttävä hyllystä. Stonga jne.
Turbobusat tuskin tulee selviämään leimasta. Paitsi jos koko värkki palautetaan alkuperäiseen muotoon.
Uskaltaisin väittää että valtaosa kadulla liikkuvista turbo-Busista on muutoskatsastettu ahtimelle, eli ne läpäisevät leiman kutakuinkin siinä kunnossa kuin niillä ajetaankin.

Samoin uskaltaisin väittää että iso osa kaikkein härskeimmistä fightereistä ja choppereista jne. on myös muutoskatsastettu kutakuinkin siinä asussaan kuin ovat liikenteessä, eli ei se katsastuksen tekninen puoli ole mitenkään mahdoton mopolle joka on todella kaukana vakiosta.

Mahdollinen vuosikatsastus ei siis ole mikään tekninen mahdottomuus, mutta turhaa vaivaa vailla mitään oikeaa vaikutusta mihinkään muuhun kuin katsastusyrityksen tulokseen.
 
Suosittelen tutustumaan rakentelulainsäädäntöön. Joku stongan vaihto ei paljoa puristele, ja se että H-D suosittelee jotain tiettyä rengasta, on enemmän markkinointia kuin mitään muuta. Ei Kotaritkaan tarvitse Motorexin öljyä toimiakseen. Katilliset änkkärit voi kieltämättä olla ongelma.

EDIT: Mitenköhän autojäbät toimii? Vaihtaako ne putkia leimalle? Mulla oli aiemmassa autossa järkyttävän kokoinen DP kisakatilla, eikä siitä ainakaan tullut koskaan leimalla mitään sanomista... Toki siitäkin on aikaa jo 10 vuotta.
 
Viimeksi muokattu:
Eiköhän Suomessa pelata varman päälle ja katsasteta kaikki kaksi kertaa kesässä, että varmasti ollaan mallioppilaita ja saadaan liikennekuolemat miinusmerkkiseksi.

Ei kai se ihan rakettitiedettä ole noita autojakaan ajaa samassa jarrudynossa jarrujärjestelmästä riippumatta? Tuskin tekninen toteutus mopoissakaan sen vaikeampi on, jotain lukemia sinne tauluun saadaan ja taulukosta katsotaan piisaako.

Et oo tainnu montaa auton katsastusta nähdä? Monesti dynosta auto hyppää pois, ku katsuri jarruttaa kovemmin...
Miten luulet et siinä käy pyörän kanssa, jos sitä ei oo sidottu kiinni dynoon. Ja kuten jo aiemmn mantsin, jarrudynot on tehty niin, et molemmilla rullapareilla on vierrekkäin pyörät.
Raskaskaluston (korma-auto) dynois, on mahollista testata/mitata vain yhtä pyörää. Mut siin lähtee pyörä ja testaaja konttorin seinälle, jos ei sitä mp:tä sidota dynoon kiinni...
 
Samasta taulukosta, jolla hän hylkää 40 000 km ajetun auton kallistuksenvakaajan pystytangon nivelen 1 mm välyksen takia?

Ja hyväksyy uusintakatsastuksessa uuden, jossa on tehtaan jäljiltä noin 2 mm välystä.:(
Siit välyksestä ei tule hylkyä. Vaikka kalistuksenvakaaja pystytnko puuttuis kokonaan, siit tulee vain korjauskehtus ;)
 
Back
Ylös