Katalysaattorin poisto

[ts18056]

Tuollakaan ei päästä siihen mitä nyt haetaan: sellaiseen moottoriin joka syö polttoainetta vain sen verran kuin tarvitaan - ei niin paljon kuin katalysaattori tarvitsee.

Odotin vastauksen olevan se, että rajoituksia pitäis nostaa niin ylös, että nämä nykyiset laitteet kulkis sillä "optimaalisella" nopeudella.

 

[TiJuKo]

Nekin han. Kovasti yrittävät pudottaa silintereitä pois käytöstä ajon aikana, jotta kone olisi lähempänä ideaalimoottoria.
Tuollakaan ei päästä siihen mitä nyt haetaan: sellaiseen moottoriin joka syö polttoainetta vain sen verran kuin tarvitaan - ei niin paljon kuin katalysaattori tarvitsee.

Katalysaattori ei tarvitse mitään tiettyä polttoainemäärää toimiakseen. Ainoastaan n. 250c lämpötilan.
Tarkennus tämäkin.

 

[vetomies]

Katalysaattori ei tarvitse mitään tiettyä polttoainemäärää toimiakseen. Ainoastaan n. 250c lämpötilan.
Tarkennus tämäkin.

Turha tarkennella. Polttoaine-ilmaseoksen pitää olla sellainen että katti toimii. Se hapettaa häkää hiilidioksidiksi ja palamattomia hiilivetyjä vedeksi ja pelkistää typen oksideja typpikaasuksi. Toiminnan kannalta on välttämätöntä, että polttoaineen ja ilman välinen seossuhde on hyvin lähellä ns. stoikiometristä seosta, jossa on 14,7 kg ilmaa yhtä polttoainekiloa kohden. Eli lambda on ykkönen, tai λ = 1. Sen takia laitteessa on myös ns lambda-anturi.

Seosta ei voi siis säätää niin laihalle, kuin pienin kulutus haluaisi. Piste. Sen vuoksi myös laihaseosmoottorit haudattiin 70-luvun alussa (ja vähän yritetään herätellä nyt). Ja samasta syystä lyijyn käytöstä luovuttiin (katti ei kestä lyijyä).

 

[TiJuKo]

Turha tarkennella. Polttoaine-ilmaseoksen pitää olla sellainen että katti toimii. Se hapettaa häkää hiilidioksidiksi ja palamattomia hiilivetyjä vedeksi ja pelkistää typen oksideja typpikaasuksi. Toiminnan kannalta on välttämätöntä, että polttoaineen ja ilman välinen seossuhde on hyvin lähellä ns. stoikiometristä seosta, jossa on 14,7 kg ilmaa yhtä polttoainekiloa kohden. Eli lambda on ykkönen, tai λ = 1. Sen takia laitteessa on myös ns lambda-anturi.

Seosta ei voi siis säätää niin laihalle, kuin pienin kulutus haluaisi. Piste. Sen vuoksi myös laihaseosmoottorit haudattiin 70-luvun alussa (ja vähän yritetään herätellä nyt). Ja samasta syystä lyijyn käytöstä luovuttiin (katti ei kestä lyijyä).

Kirjoittamasi on faktaa. Katalysaattorin osalta. Veikkaanpa moottorisuunnittelijoille harmaita hiuksia ja suurta nortinkulutusta, ennenkuin moottori ei nakuta tai männät sula. Sinullahan se tuntuu olevan osaamista asiaan. Tee sellainen moottori.

 

[jaulis]

Ei vaadi vielä kovin paljon harmaita hiuksia kun repii ahdistukset pakoputkesta mäkeen ja säätää moottorin kohdalleen, monille jopa itsestään selvää. Saa sitten hyötynä toimivan moottorin jossa on enemmän tehoa, kestävyyttä, puhtautta, kulutus putoaa tasaisessa ajossa yms... mukavaa.

Vaatii tietysti moottorinohjauksen jonka voi oikeasti säätää, mutta sehän nyt onkin jokaisessa laitteessa joka on tarkoitettu siihen että siinä on myös toimiva moottori.

 

[vetomies]

Kirjoittamasi on faktaa. Katalysaattorin osalta. Veikkaanpa moottorisuunnittelijoille harmaita hiuksia ja suurta nortinkulutusta, ennenkuin moottori ei nakuta tai männät sula. Sinullahan se tuntuu olevan osaamista asiaan. Tee sellainen moottori.

Sellainen on tehty jo ajat sitten. Ensimmäisiä taisi olla juuri Hondan CCCV 70-luvun alusta. Sen toteuttamiseen ei liity mitään muita ongelmia kuin se, ettei sitä saa käyttää, vaikka se kuluttaisi selvästi vähemmän kuin ns "tavallinen" moottori.

 

[TiJuKo]

Sellainen on tehty jo ajat sitten. Ensimmäisiä taisi olla juuri Hondan CCCV 70-luvun alusta. Sen toteuttamiseen ei liity mitään muita ongelmia kuin se, ettei sitä saa käyttää, vaikka se kuluttaisi selvästi vähemmän kuin ns "tavallinen" moottori.

Taidat tarkoittaa kuitenkin CVCC-moottoria. Siitähän tehtiin myös CVCC-II versio -80 luvun alussa. Ongelmia kuitenkin oli, molempien kehitysversioiden kanssa. Ei se tainnut kuitenkaan olla mikään maailmoja mullistanut konsepti. Jos olisi ollut, sellaisia moottoreita valmistettaisiin edelleenkin. Kulutus/päästöthän on se juttu. Eli kuinka puhtaasti se fossiilinen polttoaine pystytään polttamaan.

 

[ts18056]

Taidat tarkoittaa kuitenkin CVCC-moottoria. Siitähän tehtiin myös CVCC-II versio -80 luvun alussa. Ongelmia kuitenkin oli, molempien kehitysversioiden kanssa. Ei se tainnut kuitenkaan olla mikään maailmoja mullistanut konsepti. Jos olisi ollut, sellaisia moottoreita valmistettaisiin edelleenkin. Kulutus/päästöthän on se juttu. Eli kuinka puhtaasti se fossiilinen polttoaine pystytään polttamaan.

Eiköhän toi ollut se viiminen pyristys ennen tuotantokuluiltaan kalliimpia ruiskukoneita, ja ihan oikeaa moottorinohjausta. Kahdella kaasarilla vielä toi II -versio, vai oliko toi versio kaasareiden lukumäärä?

 

[TiJuKo]

Eiköhän toi ollut se viiminen pyristys ennen tuotantokuluiltaan kalliimpia ruiskukoneita, ja ihan oikeaa moottorinohjausta. Kahdella kaasarilla vielä toi II -versio, vai oliko toi versio kaasareiden lukumäärä?

Jep, juuri noin II-versio oli kahdella kaasuttimella.

 

[Koheltaja]

Ainoa myrkky jonka katalysaattorit oikeasti poistivat, oli lyijytetraetyyli. Sen nyt tietenkin olisi voinut poistaa ilmankin.

Katalysaattorit lopettivat laihaseosmoottoreiden kehittämisen ja käyttämisen, minkä vuoksi 70-luvun alun Honda (auto) kuluttaa edelleen vähemmän kuin 2020-luvun auto. Tuosta 70-luvun alusta lähtien on siis kaikesta tieliikenteessä käytetystä bensiinistä noin 10-30% käytetty katalysaattorien ruokkimiseen. Tämä on siis se kulutukseen vaikuttava suurempi tekijä.

Kovasti on ollut yritystä saada jonkinlaista laihaseosmoottoria myös uusiin koneisiin ja kulutus saataneenkin 70-luvun alun tasolle tällä menolla ehkä vuonna 2025-2030.

Oma konehan ei tietenkään laihaseosmoottoriksi muutu, vaikka katin poistaisi, mutta yleisellä tasolla noin.

Litraisella koneella oleva 2018 Polo kulkee 4.8L/100km keskikulutuksella sekalaisessa ajossa. Nimeä ne viime vuosituhannen katittomat automerkit jotka kykenee samoihin kulutuslukemiin sekalaisessa ajossa?

Kyllä noissa sun kirjoituksissa nyt haiskahtaa ihan joku muu kun ottomoottorin pakokaasu...

 

[jaulis]

Litraisella koneella oleva 2018 Polo kulkee 4.8L/100km keskikulutuksella sekalaisessa ajossa. Nimeä ne viime vuosituhannen katittomat automerkit jotka kykenee samoihin kulutuslukemiin sekalaisessa ajossa?

Kyllä noissa sun kirjoituksissa nyt haiskahtaa ihan joku muu kun ottomoottorin pakokaasu...

Hep. Vanha ahdettu subaru, ei katalysaattoria ja monta kertaa enemmän tehoa.

Vie minun sekalaisessa ajossa saman määrän polttoainetta minkä vei kuukauden mulla ajossa ollut ford fiesta 1.0 ecoboost, joka on varmasti verrattavissa tuollaiseen kolmipyttyiseen volkkarin raatoon.

 

[vetomies]

Citroen 2CV vuosimalli 1948. Kyllä sillä noihin lukemiin pääsee, jos polettaa kunnolla vastatuulessa. Myötätuulessa ja tyynellä voi tehdä tiukkaa.

 

[Koheltaja]

Subarussa moninkertaiset tehot 95hp Poloon verrattuna ja kulkee sekalaisessa arkiajossa alle 5L/100km? Hurja peli

 

[MrWilson]

Minulla on myös sellainen muistikuva, että joskus 90-luvulla olisi kiristetty typen oksidien päästörajoja. 1,6 l yksinokkaiset hondat antoivat 115 hp katalysaattorin kera ja kulkivat jalkahiellä. Myös toyotan perus-Corollan kone oli varsin pirteä. Sittemmin tultiin alaspäin. Eikös optimoinnissa yleensä nouse eniten typen oksidit?

 

[Ytsför]

Citroen 2CV vuosimalli 1948. Kyllä sillä noihin lukemiin pääsee, jos polettaa kunnolla vastatuulessa. Myötätuulessa ja tyynellä voi tehdä tiukkaa.

Spiritmonitorista löytyy 1 kpl 98:sta, joka on päässyt noihin lukemiin. Keskikulutus 2CV:llä yleisesti 6,55l maksimin ollessa 10,32l.
2018 Polo 1,0TSI:llä vastaavat lukemat 3,12l pienimpänä, 5,89l keskimääräinen kulutus ja suurin 7,92l tilastoidusta 85:stä.

 

[jaulis]

Subarussa moninkertaiset tehot 95hp Poloon verrattuna ja kulkee sekalaisessa arkiajossa alle 5L/100km? Hurja peli

Ei syö alle 5l/100km, vaan saman mitä söi minulla tuollainen foordinpaskakin kun puhutaan pelkästään "sekalaisesta arkiajosta". Lisätarkkuus tuottaa tietysti lisää tuskaa mutta sitähän et ollut vailla.

Jos moottorin rakentaminen ja säätäminen kiinnostaa niin oppimateriaalia ja tietotaitoa kyllä löytyy maailmasta varmasti. Sitä kautta varmasti aukeaa miksi moottorin pitäisi yleensäkään ns. "hengittää" tai miten se pitäisi rakentaa ja säätää jotta toimisi oikeasti hyvällä hyötysuhteella. Pikku vinkkinä kuitenkin että lambda 1 ja pakoputken tukkiminen ei ole välttämättä se kovin juttu.

 

[vetomies]

Spiritmonitorista löytyy 1 kpl 98:sta, joka on päässyt noihin lukemiin.

Ei ne alkuperäiset 375 cc vehkeet missään sprii-monitorissa ole, vaan museossa.

 

[Ytsför]

Ei ne alkuperäiset 375 cc vehkeet missään sprii-monitorissa ole, vaan museossa.

Mihin sitten perustat väitteesi kulutuksesta?

 

[Tykkipekkajr]

Minulla on myös sellainen muistikuva, että joskus 90-luvulla olisi kiristetty typen oksidien päästörajoja. 1,6 l yksinokkaiset hondat antoivat 115 hp katalysaattorin kera ja kulkivat jalkahiellä. Myös toyotan perus-Corollan kone oli varsin pirteä. Sittemmin tultiin alaspäin. Eikös optimoinnissa yleensä nouse eniten typen oksidit?

-91 tuli ainakin henkilöautoihin KOLMITOIMIkatti pakolliseksi, jossa se kolmas toiminto on nimenomaan nox päästöjen pienentäminen. Jos optimoinnin yhteydessä palotapahtuman lämpötila nousee, nousee myös nox päästöt (mitä korkeampi palotapahtuman lämpötila, sitä enempi nox päästöjä).
Katteja on ollut joissain autoissa jo - 70 luvulta, mutta ne on ollut kaksitoimisia, eli ei vähennä nox päästöjä ollenkaan.
(NOx=NO1 ja NO2= typpioksidi ja typpidioksidi)

 

[ts18056]

Mihin sitten perustat väitteesi kulutuksesta?

Eihän ne siellä museossa kuluta mitään.