Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huomio: This feature may not be available in some browsers.
Onko pyörästä säädetty koko alue, vai pelkästään täyden kaasun asento huipputehon mukaan? Jätätkö huomaamatta aavistuksen kaasua päälle jarruttaessa? Super Duken ainakin sai paukuttelemaan ihan vakioputkellakin jos kaasu jäi karvan auki moottorijarruun. Pieni paukkuminen putkessa on ihan normaalia, mutta jos jatkuvasti ja voimakkaasti räkii, on tod. näk. jotain pielessa.tuosta putkessa paukuttamisesta..omasta 600 cc yamahasta on katti poistettu ja laitettu akran sliparit sekä säädetty powercommanderin kanssa dynossa. Pyörä paukuttaa moottorijarrutuksessa kun kierroksia on hiukan runsaammin. Ei kai se paukuttaminen johdu laihasta seoksesta?
Tais mennä Nitroukselta ohi?Luotettavin tapa lienee ajaa mopo säädettynä dynossa katin kanssa, poistaa katti, säätää ja ajaa uudestaan dynossa. Tuosta saa sen todellisen vaikutuksen selville.Jos mittaa sarjan ylipaineen määrätyllä kierrosnopeudella ennen ja jälkeen katin poiston.Paine-eron saa kyllä mitattua. Minulla, kuten varmasti hyvin monella muullakin on painemittari, jolla voi mitata yhden pascalin paine-eron. Tämä vastaa käytännössä paine-eroa, joka ilmanpaineessa tapahtuu kun noustaan 8 cm korkeuteen.Lehtipuhallin oli vain sen hetkinen päähänpisto, kun muuta ei ollut käytettävissä. en todellakaan ole ollut siinä käsityksessä, että simuloisi todellista käyttötilannetta.
Kyllin herkällä painemittarilla voisi varmaan mitata esim. Lambda anturin liitännästä. Tuskin tarvitsisi edes hidastettua mittaria, koska suuremmilla kierroksilla paine on kyllin stabiili ja esim metri letkua ennen mittaria varmaan vaimentaisi värinät.
Jatkakoon joku muu ajatusleikkiä.
Jospa joku päättäisi jopa toimia ja jakaisi kokemuksen ja tuloksen meille kaikille.
Paine-ero pakoputkessa voi tosin johtua muutoksesta lämpötilassa tai virtausnopeudessa, jolloin voi olla hankala arvioida, mikä osuus johtuu "vastuksesta". Täytyy pähkäillä vähän lisää.
edit: typo
Eikös se olisi siinä?
Tämä tietysti edellyttää joko erillistä kattia ja vaimenninta tai vaimentimen lopullista modifiointia.
Kenellä sitten meni ohi... Eikö tuo topicin aloittaja kysellyt nimenomaan katinpoiston vaikutuksesta K7 kilogixxerissä? Kyllähän tuo Nitrouksen mainitsema tapa on silloin aika rokrok... Siksipä mainitsinkin myös omista kokemuksista vastaavan pyörän kanssa.Tais mennä Nitroukselta ohi?Luotettavin tapa lienee ajaa mopo säädettynä dynossa katin kanssa, poistaa katti, säätää ja ajaa uudestaan dynossa. Tuosta saa sen todellisen vaikutuksen selville.
Keskustelua on käyty nimenomaan katalysaattorin aiheuttamasta virtausvastuksesta!
Nitroukselta meni ohi hänen lainatuksi ottamastaan keskustelusta.Kenellä sitten meni ohi... Eikö tuo topicin aloittaja kysellyt nimenomaan katinpoiston vaikutuksesta K7 kilogixxerissä? Kyllähän tuo Nitrouksen mainitsema tapa on silloin aika rokrok... Siksipä mainitsinkin myös omista kokemuksista vastaavan pyörän kanssa.Tais mennä Nitroukselta ohi?Luotettavin tapa lienee ajaa mopo säädettynä dynossa katin kanssa, poistaa katti, säätää ja ajaa uudestaan dynossa. Tuosta saa sen todellisen vaikutuksen selville.
Keskustelua on käyty nimenomaan katalysaattorin aiheuttamasta virtausvastuksesta!
Ps. Jos kiinnostaa kovasti mittailla paine-eroja, niin minulta voi hakea tallilta kyseisen mopon uuden katin ja änkkärit. Ei tarvi palauttaa.![]()
Katalysaattorin aiheuttaman virtausvastuksen pystyy määrittämään moottorin tuottaman tehon perusteella. Ei ihan suorin tapa, mutta antaa varmasti moottorin kannalta vertailukelpoisimman tuloksen.Tais mennä Nitroukselta ohi?Luotettavin tapa lienee ajaa mopo säädettynä dynossa katin kanssa, poistaa katti, säätää ja ajaa uudestaan dynossa. Tuosta saa sen todellisen vaikutuksen selville.Jos mittaa sarjan ylipaineen määrätyllä kierrosnopeudella ennen ja jälkeen katin poiston.Paine-eron saa kyllä mitattua. Minulla, kuten varmasti hyvin monella muullakin on painemittari, jolla voi mitata yhden pascalin paine-eron. Tämä vastaa käytännössä paine-eroa, joka ilmanpaineessa tapahtuu kun noustaan 8 cm korkeuteen.Lehtipuhallin oli vain sen hetkinen päähänpisto, kun muuta ei ollut käytettävissä. en todellakaan ole ollut siinä käsityksessä, että simuloisi todellista käyttötilannetta.
Kyllin herkällä painemittarilla voisi varmaan mitata esim. Lambda anturin liitännästä. Tuskin tarvitsisi edes hidastettua mittaria, koska suuremmilla kierroksilla paine on kyllin stabiili ja esim metri letkua ennen mittaria varmaan vaimentaisi värinät.
Jatkakoon joku muu ajatusleikkiä.
Jospa joku päättäisi jopa toimia ja jakaisi kokemuksen ja tuloksen meille kaikille.
Paine-ero pakoputkessa voi tosin johtua muutoksesta lämpötilassa tai virtausnopeudessa, jolloin voi olla hankala arvioida, mikä osuus johtuu "vastuksesta". Täytyy pähkäillä vähän lisää.
edit: typo
Eikös se olisi siinä?
Tämä tietysti edellyttää joko erillistä kattia ja vaimenninta tai vaimentimen lopullista modifiointia.
Keskustelua on käyty nimenomaan katalysaattorin aiheuttamasta virtausvastuksesta!
Uskaltaisko toivoa, että Vetomies asiaa ymmärtävänä kiinnostuisi selvittämään asian oikein kokemusperäisesti, vaikka vain suuruusluokan antavana.
Ainakin itse olen utelias asian suhteen.
Katalysaattorin poikkipintaa pienentävä osuus oli muistaakseni jonkun lähteen mukaan alle 1%. (auton katti)
Itselläni ei ole asian vaatimia välineitä. (Koska lehtipuhallinta ei kelpuutettu käytettäväksi tieteentekovälineenä. heh heh)
Milloinkahan oppisin olemaan vastaamatta näihin moottorikeskusteluihin...kiitos kuitenkin itsestäänselvyyksien kertaamisesta.Pakoputkiston vastapaine ja moottorin teho eivät korreloi suoraan keskenään.
Sopiva vastapaine antaa parhaan täytöksen ja siten myös parhaan tehon. Näin varsinkin virikoneissa (suuri overlap)
Jos pienin vastus antaisi parhaan tehon, niin jopa olisi virihommat helppoja; putki irti lohkon kyljestä niin avot.
Ja toisekseen puhe oli pakoputken keskimääräisestä paine-erosta mitattuna käyvästä koneesta ennen kattia, katilla ja ilman.
Eli todellisesta toimintaympäristöstä; ei vakiovirtauksesta.
Paljos antaa desibelejä?Revin omasta 2008 R1:stä molempien katalysaattorien (siis 2 kappaletta) sisuksen hemmettiin ja kokeilin ajella ilman säätöä hetken. Kaasuun vastaaminen oli todella nihkeää ja kone kävi todella kuumana. Ja komentajan karttaan tulikin kyllä säädössä aika paljon plussaa. Lopputuloksena ajettavuus on kokonaisuutena paljon alkuperäistä parempi, äänet mukavammat ja paukuttaa putkessa (voi olla että kuuluu vaan nykyisin paremmin).
Jokainen saa säätää tai olla säätämättä mopoansa mielensä mukaan, mutta minä en säätämättä ajaisi ainakaan rykkösellä. Lämmöt olivat siis ihan selkeästi herkemmässä.
Paikallinen säätäjä sanoi samaa, että pelkällä katalysaattoreiden poistolla päästään jo lähelle kokoputkea. En tuosta tiedä.
Äänet ovat sitten jo sellaiset, että paikalliselle radalle oli vähän vaikeuksia päästä. Ihmettelivät vaan vakioänkkäreitä ja lukemaa...