Katalysaattorin poisto

[OOWEE]

Ehkä menee vähän aiheen suvusta mutta kuitenkin: Aprilia RSV4:een saa tehdasvarusteena Akran sliparia, mukana tulee sekä suora väliputki että katillinen.
Tehtaan mukaan katillisella väliputkella vakio-ohjelmat toimivat ja pyörä on hyväksytyssä tikissä, suoralla väliputkella käytetään ns race-karttaa ja "track use only".
Apriliassahan on boxissa kaksi ohjelmaa, ns vakiokartta ja race-kartta jota käytetään sliparin tai täysputkiston kanssa ilman kattia.

 

[jaulis]

Jos anturi jätetään paikoilleen, niin säädin toimii niinkuin aiemminkin, eli lambda-arvo pyritään pitämään ykkösenä.
Pelkkä katin poisto ei muuta muuta kuin, että putken päästä tulee ilmoille enemmän zontaa.

Höpö höpö. Ei pidä paikkaansa.

Ei muuta kuin pyörä säätöön. Jos moottoriohjaus on vakiosäädöissään niin pelkällä katinpoistolla ja sliparilla menee vaan perseelleen...

Tähän kommenttiin toivoisin loogisiin tosiasioihin tukeutuvaa perustelua. Mihin perustuu näkemys, että seokset menevät "p..leen". Ei kannata uskoa kaikkea, mitä kuulee Esson baarissa.
Nykyiset mp katit ovat niin pienivastuksellisia, ettei niiden korvaaminen suoralla putkella aiheuta todellista säätötarvetta. Muutokset mahtuvat muiden vaikuttavien asioiden vaihteluväliin.
Tarkennus: Katin poisto ei huononna eikä paranna asiaa. Lambda säätää seosta yhtä hyvin / huonosti kuin ennenkin.
Seosten optimointi (muuttaminen / parantaminen) jollakin kierrosalueella onkin sitten asia erikseen.

2 kpl Kilogixxeriä K7 ja K8, eli vastaavia kuin pyörä josta topicin aloittaja kyseli. Molemmissa katinpoiston jälkeen kaasuunvastaavuus heikkeni, sekä alkoivat satunnaisesti paukuttamaan putkessa. Molemmat kävivät erittäin laihalla tietyillä bensakartan alueilla. Molemmissa noin 15 hv:n tehonnousu takapyörältä seoksien optimoinnin jälkeen.

Noiden motti on jo tehtaalta säädetty laihalle ja se katti ahdistaa oikeasti. Muuta ei tarvi.
Ja kyllä, lambda pelaa niin kuin pitää ja pyörä kyllä toimii ilman kattia moitteetta pintakaasulla ja tyhjäkäynnillä. Aika vähälle vaan jää ajot pelkässä closed loopissa.

Eli vastaus alkuperäiseen kysymykseen omien kokemusten pohjalta: Kyseinen gixxeri kannattaa säädättää katinpoiston jälkeen ja voit nakata sillä lambdalla vesilintua samalla.

 

[Hercules]

Jos anturi jätetään paikoilleen, niin säädin toimii niinkuin aiemminkin, eli lambda-arvo pyritään pitämään ykkösenä.
Pelkkä katin poisto ei muuta muuta kuin, että putken päästä tulee ilmoille enemmän zontaa.

Höpö höpö. Ei pidä paikkaansa.

Ei muuta kuin pyörä säätöön. Jos moottoriohjaus on vakiosäädöissään niin pelkällä katinpoistolla ja sliparilla menee vaan perseelleen...

Tähän kommenttiin toivoisin loogisiin tosiasioihin tukeutuvaa perustelua. Mihin perustuu näkemys, että seokset menevät "p..leen". Ei kannata uskoa kaikkea, mitä kuulee Esson baarissa.
Nykyiset mp katit ovat niin pienivastuksellisia, ettei niiden korvaaminen suoralla putkella aiheuta todellista säätötarvetta. Muutokset mahtuvat muiden vaikuttavien asioiden vaihteluväliin.
Tarkennus: Katin poisto ei huononna eikä paranna asiaa. Lambda säätää seosta yhtä hyvin / huonosti kuin ennenkin.
Seosten optimointi (muuttaminen / parantaminen) jollakin kierrosalueella onkin sitten asia erikseen.

2 kpl Kilogixxeriä K7 ja K8, eli vastaavia kuin pyörä josta topicin aloittaja kyseli. Molemmissa katinpoiston jälkeen kaasuunvastaavuus heikkeni, sekä alkoivat satunnaisesti paukuttamaan putkessa. Molemmat kävivät erittäin laihalla tietyillä bensakartan alueilla. Molemmissa noin 15 hv:n tehonnousu takapyörältä seoksien optimoinnin jälkeen.

Noiden motti on jo tehtaalta säädetty laihalle ja se katti ahdistaa oikeasti. Muuta ei tarvi.
Ja kyllä, lambda pelaa niin kuin pitää ja pyörä kyllä toimii ilman kattia moitteetta pintakaasulla ja tyhjäkäynnillä. Aika vähälle vaan jää ajot pelkässä closed loopissa.

Eli vastaus alkuperäiseen kysymykseen omien kokemusten pohjalta: Kyseinen gixxeri kannattaa säädättää katinpoiston jälkeen ja voit nakata sillä lambdalla vesilintua samalla.

Olisiko jollain käytettävissä laitteet, joilla oikeasti voi mitata katin vastuksen. Paine ero eri virtauksilla (litraa/sek.).
Tai pelkkä ylipaineen muutos ennen kattia ja katin poiston jälkeen vakiovirtauksella.
Kerran yritimme mitata painetta ilman ja katin kanssa, mutta normaalin ilmanvaihdon säädössä käytettävän mittarin herkkyys ei saanut esiin paine eroa käytettävissä olevalla virtauksella (lehtipuhallin).
Olis vaan hauska oikeasti tietää.

PS. Putkessa paukkuminen johtuu yleensä palamattoman seoksen saadessa lisähappea putkessa ja siten muututtua syttymiskelpoiseksi. Itselläni ko ilmiö syntyi kun seosta rikastettiin, jolloin kaasuunvastaavuus todella parani.
Toisekseen lambdahan on pelissä stabiilitilanteessa vakiokierroksilla; ei esim kiihdytyksissä, jolloin seosta rikastetaan.

 

[Nitrous]

Jos anturi jätetään paikoilleen, niin säädin toimii niinkuin aiemminkin, eli lambda-arvo pyritään pitämään ykkösenä.
Pelkkä katin poisto ei muuta muuta kuin, että putken päästä tulee ilmoille enemmän zontaa.

Höpö höpö. Ei pidä paikkaansa.

Ei muuta kuin pyörä säätöön. Jos moottoriohjaus on vakiosäädöissään niin pelkällä katinpoistolla ja sliparilla menee vaan perseelleen...

Tähän kommenttiin toivoisin loogisiin tosiasioihin tukeutuvaa perustelua. Mihin perustuu näkemys, että seokset menevät "p..leen". Ei kannata uskoa kaikkea, mitä kuulee Esson baarissa.
Nykyiset mp katit ovat niin pienivastuksellisia, ettei niiden korvaaminen suoralla putkella aiheuta todellista säätötarvetta. Muutokset mahtuvat muiden vaikuttavien asioiden vaihteluväliin.
Tarkennus: Katin poisto ei huononna eikä paranna asiaa. Lambda säätää seosta yhtä hyvin / huonosti kuin ennenkin.
Seosten optimointi (muuttaminen / parantaminen) jollakin kierrosalueella onkin sitten asia erikseen.

2 kpl Kilogixxeriä K7 ja K8, eli vastaavia kuin pyörä josta topicin aloittaja kyseli. Molemmissa katinpoiston jälkeen kaasuunvastaavuus heikkeni, sekä alkoivat satunnaisesti paukuttamaan putkessa. Molemmat kävivät erittäin laihalla tietyillä bensakartan alueilla. Molemmissa noin 15 hv:n tehonnousu takapyörältä seoksien optimoinnin jälkeen.

Noiden motti on jo tehtaalta säädetty laihalle ja se katti ahdistaa oikeasti. Muuta ei tarvi.
Ja kyllä, lambda pelaa niin kuin pitää ja pyörä kyllä toimii ilman kattia moitteetta pintakaasulla ja tyhjäkäynnillä. Aika vähälle vaan jää ajot pelkässä closed loopissa.

Eli vastaus alkuperäiseen kysymykseen omien kokemusten pohjalta: Kyseinen gixxeri kannattaa säädättää katinpoiston jälkeen ja voit nakata sillä lambdalla vesilintua samalla.

Olisiko jollain käytettävissä laitteet, joilla oikeasti voi mitata katin vastuksen. Paine ero eri virtauksilla (litraa/sek.).
Tai pelkkä ylipaineen muutos ennen kattia ja katin poiston jälkeen vakiovirtauksella.
Kerran yritimme mitata painetta ilman ja katin kanssa, mutta normaalin ilmanvaihdon säädössä käytettävän mittarin herkkyys ei saanut esiin paine eroa käytettävissä olevalla virtauksella (lehtipuhallin).

Kyllä kai jonkinlaisen arvion tuosta vastuksesta vakiovirtauksellakin saa, mutta siten määritetty virtausvastus ei välttämättä toimi kovin hyvin tuollaisessa voimaakkaassa pulssimaisessa virtauksessa. Staattisessa virtauksessa katti voi toimia oikeinkin mukavasti virtausvastusten kannalta, mutta todellisuudessa tilanne voi olla jotain ihan muuta.
Vaikka nykyään on olemassa hienostikin virtaavia katteja niin aina ne aiheuttavat jonkin verran ylimääräistä vastusta putkeen. Mallista ja moposta sitten riippuu onko se vastuslisä yksi prosentti vai kymmenen.

Yleispäteväksi ohjeeksi ei siis toimi se, ettei tarvitsisi säätää katin poiston jälkeen. Säätötarve on hyvinkin moottorikohtaista, kuten jo aiemmin mainitsin.

Paljonko tuollaisen lehtipuhaltimen tuottama tilavuusvirta on? Litrainen pyörän kone pumppaa parhaillaan n. 125 litraa sekunnissa tavaraa pakoputken läpi.

 

[Nitrous]

Jos anturi jätetään paikoilleen, niin säädin toimii niinkuin aiemminkin, eli lambda-arvo pyritään pitämään ykkösenä.
Pelkkä katin poisto ei muuta muuta kuin, että putken päästä tulee ilmoille enemmän zontaa.

Höpö höpö. Ei pidä paikkaansa.

Ei muuta kuin pyörä säätöön. Jos moottoriohjaus on vakiosäädöissään niin pelkällä katinpoistolla ja sliparilla menee vaan perseelleen...

Tähän kommenttiin toivoisin loogisiin tosiasioihin tukeutuvaa perustelua. Mihin perustuu näkemys, että seokset menevät "p..leen". Ei kannata uskoa kaikkea, mitä kuulee Esson baarissa.
Nykyiset mp katit ovat niin pienivastuksellisia, ettei niiden korvaaminen suoralla putkella aiheuta todellista säätötarvetta. Muutokset mahtuvat muiden vaikuttavien asioiden vaihteluväliin.
Tarkennus: Katin poisto ei huononna eikä paranna asiaa. Lambda säätää seosta yhtä hyvin / huonosti kuin ennenkin.
Seosten optimointi (muuttaminen / parantaminen) jollakin kierrosalueella onkin sitten asia erikseen.

2 kpl Kilogixxeriä K7 ja K8, eli vastaavia kuin pyörä josta topicin aloittaja kyseli. Molemmissa katinpoiston jälkeen kaasuunvastaavuus heikkeni, sekä alkoivat satunnaisesti paukuttamaan putkessa. Molemmat kävivät erittäin laihalla tietyillä bensakartan alueilla. Molemmissa noin 15 hv:n tehonnousu takapyörältä seoksien optimoinnin jälkeen.

Kuulostaa hyvältä omaan korvaan. Oliko alkukäyrät alkuperäiset vai kokoputkisto asennettuna?

 

[jaulis]

Jos anturi jätetään paikoilleen, niin säädin toimii niinkuin aiemminkin, eli lambda-arvo pyritään pitämään ykkösenä.
Pelkkä katin poisto ei muuta muuta kuin, että putken päästä tulee ilmoille enemmän zontaa.

Höpö höpö. Ei pidä paikkaansa.

Ei muuta kuin pyörä säätöön. Jos moottoriohjaus on vakiosäädöissään niin pelkällä katinpoistolla ja sliparilla menee vaan perseelleen...

Tähän kommenttiin toivoisin loogisiin tosiasioihin tukeutuvaa perustelua. Mihin perustuu näkemys, että seokset menevät "p..leen". Ei kannata uskoa kaikkea, mitä kuulee Esson baarissa.
Nykyiset mp katit ovat niin pienivastuksellisia, ettei niiden korvaaminen suoralla putkella aiheuta todellista säätötarvetta. Muutokset mahtuvat muiden vaikuttavien asioiden vaihteluväliin.
Tarkennus: Katin poisto ei huononna eikä paranna asiaa. Lambda säätää seosta yhtä hyvin / huonosti kuin ennenkin.
Seosten optimointi (muuttaminen / parantaminen) jollakin kierrosalueella onkin sitten asia erikseen.

2 kpl Kilogixxeriä K7 ja K8, eli vastaavia kuin pyörä josta topicin aloittaja kyseli. Molemmissa katinpoiston jälkeen kaasuunvastaavuus heikkeni, sekä alkoivat satunnaisesti paukuttamaan putkessa. Molemmat kävivät erittäin laihalla tietyillä bensakartan alueilla. Molemmissa noin 15 hv:n tehonnousu takapyörältä seoksien optimoinnin jälkeen.

Kuulostaa hyvältä omaan korvaan. Oliko alkukäyrät alkuperäiset vai kokoputkisto asennettuna?

Orkkis käyrästö ja katinpoistava slipari oli K8:ssa ja toimi hienosti. Identtinen tehokäyrä tarkalleen samalla huipputeholla tuli K7:sta Yoshin Japan-kokoputkella. Kävivät kerran peräkkäin samassa penkissäkin... Identtiset, niin paperilla kuin ajettaessa.
Eli kyseiseen pyörään on kokoputkisto aika turha sijoitus, ainakin niin kauan kun ei tee jotain muutakin kivaa koneelle...  

 

[jyk4]

tai sitten kyseessä on melko optimistinen penkki...

no ei kuulemma ole... proboost/kelahaara  

Hienon moottorin on Yamaha sitten rakentanut. Pitäneekin tutustua tarkemmin ko. mottiin kunhan pääsee taas tutkailemaan SAE-papereita. Eiköhän siitä joku artikkeli ainakin ole kirjoitettu. Mistä tulikin mieleen Yamahan tutkimukset optimaalisesta venttiilimäärästä sylinterin kannessa virtausten kannalta. Vekkulin paljon oli reikiä siinä villeimmässä versiossa. Mutta nyt kyllä lipsuu niin kauas alkuperäisestä, että on varmaan syytä lopettaa offtopic.

Minä en kyllä usko tuota +30nm pelkällä katin poistolla.. Vai onko sitä tarkoituksella kuristettu nimenomaan katalysaattorilla?
Jos vakiona vmaxissa 166.8nm koneelta.. Niin tuostahan tulee about +45nm pelkällä katin poistamisella?
Ja tekisi 123+ nm per litra jos häviö olisi 10% luokkaa renkaalle

http://en.wikipedia.org/wiki/List_of_automotive_superlatives

Sieltä voi lukea vääntö-kohdasta, Ferrari 458 Italia:ssa suurin vääntömomentti 120nm per litra (tai tuo 122.9 N·m). Käy nyt ihmeessä päivittämässä vmax sinne uuden ennätyksen haltijana.. :-D

 

[adville]

tuollahan tuo käppyrä olikin...  

katso tuolta " oletko käynyt tehopenkissä" topikin loppupäästä, siellä se on... en saanut linkitettyä...

ja niinkuin sanoin , ei sitä ole penkitetty aiemmin ,joten tehon nousua ei tiedä , muutakuin verrattuna siihen mitä tehdas ilmoittaa

 

[vetomies]

Paljonko tuollaisen lehtipuhaltimen tuottama tilavuusvirta on? Litrainen pyörän kone työntää parhaillaan n. 125 litraa sekunnissa tavaraa pakoputken läpi.

Pieni detalji vaan, että kyllä sitä tavaraa enemmän putkesta tulee. Kone imee ehkä maksimissaan tuon verran, mutta lämpenemisen (ja hieman myös palamisreaktion) vuoksi pakokaasujen tilavuus on esim 3-4 kertainen, ainakin juuri pakosarjan kohdalla ennen kylmenemistä.

 

[Nitrous]

Paljonko tuollaisen lehtipuhaltimen tuottama tilavuusvirta on? Litrainen pyörän kone työntää parhaillaan n. 125 litraa sekunnissa tavaraa pakoputken läpi.

Pieni detalji vaan, että kyllä sitä tavaraa enemmän putkesta tulee.  Kone imee ehkä maksimissaan tuon verran, mutta lämpenemisen (ja hieman myös palamisreaktion) vuoksi pakokaasujen tilavuus on esim 3-4 kertainen, ainakin juuri pakosarjan kohdalla ennen kylmenemistä.

No shit Scherlock. Taidanpa vaihtaa verbin tuohon edelliseen viestiin.

Edit. Pitäisi muistaa orgiin kirjottaessa, mainita kaikki reunaehdot tieteellisellä tarkkuudella, ettei kukaan pääse saivartelemaan.

 

[zpete]

Paljonko tuollaisen lehtipuhaltimen tuottama tilavuusvirta on? Litrainen pyörän kone työntää parhaillaan n. 125 litraa sekunnissa tavaraa pakoputken läpi.

Pieni detalji vaan, että kyllä sitä tavaraa enemmän putkesta tulee.  Kone imee ehkä maksimissaan tuon verran, mutta lämpenemisen (ja hieman myös palamisreaktion) vuoksi pakokaasujen tilavuus on esim 3-4 kertainen, ainakin juuri pakosarjan kohdalla ennen kylmenemistä.

Jä täysin off-topic, mutta tosiaan se paine on melkoinen ainakin tonnisessa twinissä pakopuolella. Naapurin penskan putkeen työntämä kuminen superpallo tms. lähtee aika iloisesti

 

[vetomies]

Paljonko tuollaisen lehtipuhaltimen tuottama tilavuusvirta on? Litrainen pyörän kone työntää parhaillaan n. 125 litraa sekunnissa tavaraa pakoputken läpi.

Pieni detalji vaan, että kyllä sitä tavaraa enemmän putkesta tulee.  Kone imee ehkä maksimissaan tuon verran, mutta lämpenemisen (ja hieman myös palamisreaktion) vuoksi pakokaasujen tilavuus on esim 3-4 kertainen, ainakin juuri pakosarjan kohdalla ennen kylmenemistä.

No shit Scherlock. Taidanpa vaihtaa verbin tuohon edelliseen viestiin.

Edit. Pitäisi muistaa orgiin kirjottaessa, mainita kaikki reunaehdot tieteellisellä tarkkuudella, ettei kukaan pääse saivartelemaan.

Jees shit, Watson. Ei kyse ole saivartelusta, vaan oikeasti pakoputkesta virtaa ulos imutilavuuteen verrattuna moninkertainen tilavuus kaasua. Jos siis haluaa kokeilla katalysaattorin vaikutusta virtaukseen, pitäisi sitä ilmaa syöttää lehtipuhaltimella useampi sata litraa sekunnissa.

 

[AnDy]

Tuodaanpa tähän hiukan ei-akateemista näkemystä omasta perstuntumasta.

Vaihdoin syksyllä R6Rään suoran putken, koska katalysaattori piti poistaa SM-sääntöjen vuoksi. Kyselin tuolloin tietävämmiltä, että pitääkö konetta säätää tuon virityksen jälkeen. Sain vastauksen että ei, eikä tuota vakioboxia ilmeisesti edes pysty säätämään.

Ajossa en käytännössä huomannut muuta eroa kuin aika reippaasti nousseet desibelit. Ehkä siellä on jotain pientä heittoa teho/vääntökäyrissä, mutta hyvin se tuntui kulkevan ja oma rataennätyskin syntyi Kemoralla.

Ensi kesäksi taitaa kuitenkin mennä tuo vakioputki takaisin, koska tarkoitus olisi ajaa vähän katuakin ja jokkissäännöt sallivat katin.

Heh, eipä juuri lisäarvoa tällä kommentilla ollut tähän topiciin..

//Andy

 

[Nitrous]

Paljonko tuollaisen lehtipuhaltimen tuottama tilavuusvirta on? Litrainen pyörän kone työntää parhaillaan n. 125 litraa sekunnissa tavaraa pakoputken läpi.

Pieni detalji vaan, että kyllä sitä tavaraa enemmän putkesta tulee.  Kone imee ehkä maksimissaan tuon verran, mutta lämpenemisen (ja hieman myös palamisreaktion) vuoksi pakokaasujen tilavuus on esim 3-4 kertainen, ainakin juuri pakosarjan kohdalla ennen kylmenemistä.

No shit Scherlock. Taidanpa vaihtaa verbin tuohon edelliseen viestiin.

Edit. Pitäisi muistaa orgiin kirjottaessa, mainita kaikki reunaehdot tieteellisellä tarkkuudella, ettei kukaan pääse saivartelemaan.

Jees shit, Watson. Ei kyse ole saivartelusta, vaan oikeasti pakoputkesta virtaa ulos imutilavuuteen verrattuna moninkertainen tilavuus kaasua. Jos siis haluaa kokeilla katalysaattorin vaikutusta virtaukseen, pitäisi sitä ilmaa syöttää lehtipuhaltimella useampi sata litraa sekunnissa.

Ja samalla sen puhaltimen pitäisi lämmittää se ilma muutamaan sataan asteeseen tai sitten sillä pitäisi puhaltaa kaasua, jonka tiheys on pienempi kuin ilman.

Tuo 125 litraa/s suurinpiirtein NTP olosuhteissa antanee suhteellisen vertailukelpoisen arvon vastukselle.

 

[skuikka]

Jos laittaisi kirkkaan vesiletkun mitattavaan putkeen sisälle, ja mitta-asteikko letkuun, ja tietysti vettä. Sillai U:n muotoon, että putken sisällä oleva paine nostaa vettä letkussa. Milli taitaa olla noin 10Pa. Tuollaisella tarkkuudella luulisi saavan jotain eroakin aikaan. Sitten viritetty lehtipuhallin työntämään putkeen. lehtipuhallinta virittäessä kannattaa katsoa että seos on kohdallaan.

 

[Hercules]

Lehtipuhallin oli vain sen hetkinen päähänpisto, kun muuta ei ollut käytettävissä. en todellakaan ole ollut siinä käsityksessä, että simuloisi todellista käyttötilannetta.

Kyllin herkällä painemittarilla voisi varmaan mitata esim. Lambda anturin liitännästä. Tuskin tarvitsisi edes hidastettua mittaria, koska suuremmilla kierroksilla paine on kyllin stabiili ja esim metri letkua ennen mittaria varmaan vaimentaisi värinät.
Jatkakoon joku muu ajatusleikkiä.
Jospa joku päättäisi jopa toimia ja jakaisi kokemuksen ja tuloksen meille kaikille.

 

[vetomies]

Lehtipuhallin oli vain sen hetkinen päähänpisto, kun muuta ei ollut käytettävissä. en todellakaan ole ollut siinä käsityksessä, että simuloisi todellista käyttötilannetta.

Kyllin herkällä painemittarilla voisi varmaan mitata esim. Lambda anturin liitännästä. Tuskin tarvitsisi edes hidastettua mittaria, koska suuremmilla kierroksilla paine on kyllin stabiili ja esim metri letkua ennen mittaria varmaan vaimentaisi värinät.
Jatkakoon joku muu ajatusleikkiä.
Jospa joku päättäisi jopa toimia ja jakaisi kokemuksen ja tuloksen meille kaikille.

Paine-eron saa kyllä mitattua. Minulla, kuten varmasti hyvin monella muullakin on painemittari, jolla voi mitata yhden pascalin paine-eron. Tämä vastaa käytännössä paine-eroa, joka ilmanpaineessa tapahtuu kun noustaan 8 cm korkeuteen.
Paine-ero pakoputkessa voi tosin johtua muutoksesta lämpötilassa tai virtausnopeudessa, jolloin voi olla hankala arvioida, mikä osuus johtuu "vastuksesta". Täytyy pähkäillä vähän lisää.

edit: typo

 

[Hercules]

Lehtipuhallin oli vain sen hetkinen päähänpisto, kun muuta ei ollut käytettävissä. en todellakaan ole ollut siinä käsityksessä, että simuloisi todellista käyttötilannetta.

Kyllin herkällä painemittarilla voisi varmaan mitata esim. Lambda anturin liitännästä. Tuskin tarvitsisi edes hidastettua mittaria, koska suuremmilla kierroksilla paine on kyllin stabiili ja esim metri letkua ennen mittaria varmaan vaimentaisi värinät.
Jatkakoon joku muu ajatusleikkiä.
Jospa joku päättäisi jopa toimia ja jakaisi kokemuksen ja tuloksen meille kaikille.

Paine-eron saa kyllä mitattua. Minulla, kuten varmasti hyvin monella muullakin on painemittari, jolla voi mitata yhden pascalin paine-eron. Tämä vastaa käytännössä paine-eroa, joka ilmanpaineessa tapahtuu kun noustaan 8 cm korkeuteen.
Paine-ero pakoputkessa voi tosin johtua muutoksesta lämpötilassa tai virtausnopeudessa, jolloin voi olla hankala arvioida, mikä osuus johtuu "vastuksesta". Täytyy pähkäillä vähän lisää.

edit: typo

Jos mittaa sarjan ylipaineen määrätyllä kierrosnopeudella ennen ja jälkeen katin poiston.
Eikös se olisi siinä?
Tämä tietysti edellyttää joko erillistä kattia ja vaimenninta tai vaimentimen lopullista modifiointia.

 

[vetomies]

Jos mittaa sarjan ylipaineen määrätyllä kierrosnopeudella ennen ja jälkeen katin poiston.
Eikös se olisi siinä?
Tämä tietysti edellyttää joko erillistä kattia ja vaimenninta tai vaimentimen lopullista modifiointia.

Saattais olla ainakin, kun mittauspiste on kaukana modifioitavasta kohdasta.
Muutenhan vaikka ohuemman putken vaihtaminen saa aikaan näennäisen paineenlaskun, kun siinä virtausnopeus kasvaa. Todellisuudessa tietysti vastus lisääntyy.

 

[Nitrous]

Lehtipuhallin oli vain sen hetkinen päähänpisto, kun muuta ei ollut käytettävissä. en todellakaan ole ollut siinä käsityksessä, että simuloisi todellista käyttötilannetta.

Kyllin herkällä painemittarilla voisi varmaan mitata esim. Lambda anturin liitännästä. Tuskin tarvitsisi edes hidastettua mittaria, koska suuremmilla kierroksilla paine on kyllin stabiili ja esim metri letkua ennen mittaria varmaan vaimentaisi värinät.
Jatkakoon joku muu ajatusleikkiä.
Jospa joku päättäisi jopa toimia ja jakaisi kokemuksen ja tuloksen meille kaikille.

Paine-eron saa kyllä mitattua. Minulla, kuten varmasti hyvin monella muullakin on painemittari, jolla voi mitata yhden pascalin paine-eron. Tämä vastaa käytännössä paine-eroa, joka ilmanpaineessa tapahtuu kun noustaan 8 cm korkeuteen.
Paine-ero pakoputkessa voi tosin johtua muutoksesta lämpötilassa tai virtausnopeudessa, jolloin voi olla hankala arvioida, mikä osuus johtuu "vastuksesta". Täytyy pähkäillä vähän lisää.

edit: typo

Jos mittaa sarjan ylipaineen määrätyllä kierrosnopeudella ennen ja jälkeen katin poiston.
Eikös se olisi siinä?
Tämä tietysti edellyttää joko erillistä kattia ja vaimenninta tai vaimentimen lopullista modifiointia.

Luotettavin tapa lienee ajaa mopo säädettynä dynossa katin kanssa, poistaa katti, säätää ja ajaa uudestaan dynossa. Tuosta saa sen todellisen vaikutuksen selville.