• Tervetuloa uudistetulle moottoripyora.org -foorumille! Onko ongelmia? Palautetta? kerätään tähän ketjuun kootusti asiat. Mikäli et pääse ketjuun kirjoittamaan, voit myös olla sähköpostilla yhteydessä. Teknisen tuen sähköposti löytyy yhteystiedot -sivulta. Mikäli et pääse kirjautumaan, yritä ensin salasanan palautusta.

Kardaani vs Ketjuveto

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Chivas067
  • Aloituspäivä Aloituspäivä
JanneK sanoi:
Tupla X:än 2006 vuosimallin manuska ainakin neuvoo ketjujen sopivaksi säädöksi 25-35 mm kun pyörä on keskiseisontatuella.Eli melko löysät saa olla.Toisaalta sitten liian löysällä ovat jos menee yli 40 mm säätö ketjun keskeltä mitattuna.

Kokeilepa tota mun ohjetta tossa ylhäällä. Kun pyörä on keskiseisontatuella ketju on yleensä löysimmillään.
 
TwinTenox sanoi:
Miksi ohjekirjoissa olisi väärät ohjeistukset ketjujen kireyteen? :blink:

Mikä on oikea ja mikä väärä? Minä olen sitä mieltä, että tässä on kysymys mukavuudesta, käytettävyydestä ja kestävyydestä, tai oikeammin niiden välisestä kompromissista. Liian löysä ketju aiheuttaa monia ongelmia pyörän ajettavuudelle, kun voimansiirron "välys" kasvaa. Kaupunkiajosta tulee entistä nykivämpää, ja lisäksi vapaalta ykköselle kytkeminen muuttuu yleensä sitä härskimmäksi pamaukseksi mitä enemmän ketjussa on löysää. Samoin vapaan "löytäminen" perustuu ainakin osassa pyöriä siihen, että eturatas ei saa liikahtaa ykköseltä vapaalle nostaessa, tai muuten vaihde menee vapaan yli suoraan kakkoselle.

Sinänsä tuo mittausohje on yleensä sen verran hankala ja epämääräinen, että absoluuttisesti oikean kireyden määrittely on muutenkin mahdotonta. Varsinkin pyörissä joissa vapaaliike ilmoitetaan sivujalalla seistessä, ja sitten kuitenkin säätö pitäisi tehdä keskijalalla tai pukilla ollessa, niin harvan hermo taitaa riittää tarpeeksi moneen yritykseen. Ja sitten vielä on se voima millä ketjua työnnetään ylös tai vedetään alas... Ketjun hylkäyspituuden mittaukseen ainakin Kawasaki määrittää muistaakseni 10kg punnuksen, niin todennäköisesti aika erilainen tulos saataisiin ketjun vapaaliikkeen mittaukseen, jos alin kohta mitattaisiinkin tuollaisen painon kera normaalin "sormella painamisen" sijasta.
 
Kannattaako tuosta kireydestä väkisin tehdä mitään rakettitiedettä?

Ketju on ihan just sopivan kireällä (tai löysällä, kuinka vain) juuri silloin kun eturattaan, swingin pultin ja taka-akselin keskiöt on samalla linjalla ja ketjussa on vielä nippa löysää ts. muuten mitatulla ylös-alas mitatulla "slackilla" ei ole juuri merkitystä.

On totta että ohjekirjan mukainen säätö voi olla epämääräinen (kuten oman jammun) mutta järjenkäyttö on sallittua tässäkin kohtaa...

"Kaupunkiajosta tulee entistä nykivämpää, ja lisäksi vapaalta ykköselle kytkeminen muuttuu yleensä sitä härskimmäksi pamaukseksi mitä enemmän ketjussa on löysää. Samoin vapaan "löytäminen" perustuu ainakin osassa pyöriä siihen, että eturatas ei saa liikahtaa ykköseltä vapaalle nostaessa, tai muuten vaihde menee vapaan yli suoraan kakkoselle."

Joo, jos ketjut on ihan sikalöysällä, ajo menee nykiväksi mutta selitä nuo muut väitteesi... :kääk:
 
^ Ihan maalaisjärjellä selitettäviähän nuo ovat... :)

Jos ketjussa on kovasti löysää, niin vapaalta ykköselle kytkiessä "roikkuva" ketjun yläpuoli tulee nykäistyä kireälle, koska ainakin märkä kytkin "laahaa" aina sen verran.

Ja tuo vapaalle kytkeytyminen on tosiaan ihan mekaanisesti rakennettu joissakin pyörissä siten, että kakkosta ei pysty kytkemään jos eturatas ei liiku. Onkohan tuo nyt sitten "positive neutral finder" vai miksi sitä kutsuttiinkaan... Esimerkiksi mulla tuossa Z1000SX:ssä on sellainen laatikko. Jos ketju on löysä, ykköseltä vapaalle ottaessa eturatas liikahtaa ketjun vapaaliikkeen verran, jolloin kakkonen saattaakin lipsahtaa päälle. Sen sijaan jos ketju on riittävän tiukalla, tuota liikettä ei juuri tapahdu ja vaihdetta ei saa nostettua kakkoselle mitenkään jos pyörä on paikallaan.
 
collikka sanoi:
Kannattaako tuosta kireydestä väkisin tehdä mitään rakettitiedettä?

Ketju on ihan just sopivan kireällä (tai löysällä, kuinka vain) juuri silloin kun eturattaan, swingin pultin ja taka-akselin keskiöt on samalla linjalla ja ketjussa on vielä nippa löysää ts. muuten mitatulla ylös-alas mitatulla "slackilla" ei ole juuri merkitystä.

Tässähän siitä juuri rakettitiedettä tehdäänkin... Keskiseisontatuettomassa pyörässä tuon "keskiölinjan" aikaansaaminen on kotikonstein jokseenkin mahdotonta, ja kuka nyt muutenkaan viitsii alkaa takajousitusta purkamaan :blink:
 
sami1024 sanoi:
Mikä on oikea ja mikä väärä? Minä olen sitä mieltä, että tässä on kysymys mukavuudesta, käytettävyydestä ja kestävyydestä, tai oikeammin niiden välisestä kompromissista. Liian löysä ketju aiheuttaa monia ongelmia pyörän ajettavuudelle, kun voimansiirron "välys" kasvaa. Kaupunkiajosta tulee entistä nykivämpää, ja lisäksi vapaalta ykköselle kytkeminen muuttuu yleensä sitä härskimmäksi pamaukseksi mitä enemmän ketjussa on löysää. Samoin vapaan "löytäminen" perustuu ainakin osassa pyöriä siihen, että eturatas ei saa liikahtaa ykköseltä vapaalle nostaessa, tai muuten vaihde menee vapaan yli suoraan kakkoselle.

Sinänsä tuo mittausohje on yleensä sen verran hankala ja epämääräinen, että absoluuttisesti oikean kireyden määrittely on muutenkin mahdotonta. Varsinkin pyörissä joissa vapaaliike ilmoitetaan sivujalalla seistessä, ja sitten kuitenkin säätö pitäisi tehdä keskijalalla tai pukilla ollessa, niin harvan hermo taitaa riittää tarpeeksi moneen yritykseen. Ja sitten vielä on se voima millä ketjua työnnetään ylös tai vedetään alas... Ketjun hylkäyspituuden mittaukseen ainakin Kawasaki määrittää muistaakseni 10kg punnuksen, niin todennäköisesti aika erilainen tulos saataisiin ketjun vapaaliikkeen mittaukseen, jos alin kohta mitattaisiinkin tuollaisen painon kera normaalin "sormella painamisen" sijasta.

Hommahan vaihtelee moposta toiseen.

"Liian löysät" tosiaan aiheuttaa kuvatun laisia lieveilmiöitä jotka jyrsii ihmistä huolella.

"Liian kireän" raja on käytännössä selvitettävä siten, että kokeilee koko takajousituksen liikeradan
läpi :peukutpystyyn:.

Joissain manuaaleissa tuo annettu löysä/mittaustapa on kohdillaan, jossain vähemmän kohdillaan.

"Herkkäperse" taas tuntee kyllä heti ajossa, jos laittaa jousituksen liikkeelle veto päällä, onko ketjut liian tiukalla.
Löysän toki huomaa toisin indikaatioin paljon helpommin ihan puuperseelläkin.

Nuo jutut O-X yy äärrä wörr renkaiden sisällä olevista rasvoista on osin ihan totta, mutta
pintarasvaamaton ketju.... kun on puhdas metalli metallia vasten.... kuumenee ihan helvetisti, varsinkin
kovassa ajossa..... ja ihan sama mitkä "renkaat" siellä on..... ne on ADJÖÖ alta aikayksikön....
ja ketju on kohta entinen.

Pari sanaa vielä tuosta kardaani/perähommasta. Tilastoja, faktoja.....?

Googlettaa vaan vaikka esim.Bemu/kardaani/perä...... siinä on "tilastoa ja faktaa" jota ei vaan yksinkertaisesti
VOI HYVÄKSYÄ kalliissa ja muuten laadukkaissa... 20.000€ + laitteissa :;):.
 
Mua tympii se sotku mitä tuloo ketjujen rasvauksesta varsinki silloon ku pärrä on puunattu hianoksi niin ei oikeen huvita sotkia sillä rasvalla.

Ku vain joku keksiis hihnan, joka olis samanlaanen ku parisenttiä leviä nokkahihna ja kestääs helvetisti voimaa.
Ostaisin kyllä semmosen setin pärrään jos sais jostaki.
 
Kuuklen tilastotiedettä:eek::eek:

Äkkiä kaikki joilla ei oo Bemmin pyöränlaakerin (ei kardaanin) kans ollu ongelmia kirjoitteleen Kuuklelle tilastoitavaa.

Oliko hakuna Bemarin kardaani vai perä?

Lopuksi sanon omasta lehmästä ojassa. 93tkm mittarisa. En edes tiedä monesko kardaani on menosa. Tuurilla laivat ja pitää koputtaa luuta.
 
Peltsi sanoi:
Kuuklen tilastotiedettä:eek::eek:

Äkkiä kaikki joilla ei oo Bemmin pyöränlaakerin (ei kardaanin) kans ollu ongelmia kirjoitteleen Kuuklelle tilastoitavaa.

Oliko hakuna Bemarin kardaani vai perä?

Ihan yks lysti.... homman juju on siinä, ettei "kardaanissa ja perässä" ole kategorisesti
moitittavaa. Kestävä ja huolto-ohjelman mukaisesti huollettuna esim. juuri
moottorin peruskorjausvälin murheetta pelittävä voimansiirto on hieno, vaivaton ja siisti juttu.

Mutta mutta.....

"Ei savua ilman tulta" :;):.

Eikä aisaan kannata sotkea tilastotiedettä..... ellei ole pakottavaa tarvetta kääntää
huomiota pois "asiasta" :;):.

Otetaanpa näin.... Osta tänäpäivänä (suhteessa saman arvoinen 2000-luvulla) 20-25 t€:n
"laatutuote" kotilopuolelta jossa voimansiirron komponentteja peruskorjataan huomioita
herättävissä määrin 50.000km + lähtien :;):.

Niinpä..... :;):
 
Ei helvetti. Tämä viimeisin keskustelu viimeistään naulaa kantani siitä, että ketjuja en enää halua. Sen verta hankalaksi menee pelkästään tuo oikean kireyden löytäminen ja säätäminen.. Siis joka kerta pitäisi saada keskituelle ja irroitella osia jne. :bye: Kardaani kutsuu. :)

Eli Bonella on vain mutua, ei faktaa kuten arvelinkin. Olisi kiva tietää montako prosenttia kaikista peräpemareista on kärsinyt perävaurion alle 100tkm aikana ja alle 200tkm aikana. Ei aavistustakaan, mutta veikkaan jotain 0,25% ja 0,5%. (Tai vähemmän.)
 
Viimeksi muokattu:
Tässähän siitä juuri rakettitiedettä tehdäänkin... Keskiseisontatuettomassa pyörässä tuon "keskiölinjan" aikaansaaminen on kotikonstein jokseenkin mahdotonta, ja kuka nyt muutenkaan viitsii alkaa takajousitusta purkamaan :blink:

joo onhan se haaste kun pitää ihan 2 mutteria avata:D No mutta kaikki tekee tietenkin niin kuin itsestä tuntuu hyvältä. Mulla ketjut on se paras ja helpoin. Kardaani on liian umpinainen. Sen kuntoa ei näe nopealla silmäyksellä.
 
Niimpä. Kaikki hymiöt maailmasa ei saa tuosta tekstistä ymmärretävää aikaan :thumbup::thumbup:

Totta on että se ei varmaan oo maailman paras rakenne. Eikä laakerin shimmaus ole helppoa. Muutenhan sen osais kaikki turkkilaiset ketä Bemmin linjalla on pyöriä kasaamasa. Asentajastahan sen täytyy olla kiinni että toisen samanlaisen laitteen laakeri (ei kardaani) hajoaa jo ennen 50tkm ja toisen joskus paljon myöhemin. Jos sillonkaan.

Mutta sanompa että Honda se vasta osaa. Mun entisen ketjuvetoisen hondan vetoakselin boorit oli romuna jo 70tkm kohilla. Tätäki tilastoa Kuukle varmaan valottaa kovasti jos lukijoita riitää. En oo kuullu ongelman esiintyvän yhdessäkään saman moottorin omaavisa kardaani-malleisa.

Näiden kauniiden rivien päätteeksi olen melko varma että seuraava pyöräni ketjulla kulkeva. Ja pahoin pelkään ketjun olevan sen laitteen pienin ongelma.
 
^ Ihan maalaisjärjellä selitettäviähän nuo ovat... :)

Jos ketjussa on kovasti löysää, niin vapaalta ykköselle kytkiessä "roikkuva" ketjun yläpuoli tulee nykäistyä kireälle, koska ainakin märkä kytkin "laahaa" aina sen verran.

Ja tuo vapaalle kytkeytyminen on tosiaan ihan mekaanisesti rakennettu joissakin pyörissä siten, että kakkosta ei pysty kytkemään jos eturatas ei liiku. Onkohan tuo nyt sitten "positive neutral finder" vai miksi sitä kutsuttiinkaan... Esimerkiksi mulla tuossa Z1000SX:ssä on sellainen laatikko. Jos ketju on löysä, ykköseltä vapaalle ottaessa eturatas liikahtaa ketjun vapaaliikkeen verran, jolloin kakkonen saattaakin lipsahtaa päälle. Sen sijaan jos ketju on riittävän tiukalla, tuota liikettä ei juuri tapahdu ja vaihdetta ei saa nostettua kakkoselle mitenkään jos pyörä on paikallaan.

En pysty sanomaan tuohon juuta enkä jaata, ei tietämys yksinkertaisesti riitä mutta niissä pärrissä joita minulla on ollut, kytkin ei oo koskaan laahannut niin paljon jotta olisi tuommoisia asioita koskaan tarvinnut miettiä (ja jos olisi, vaihtaisin ehkä öljymerkkiä), joskus kylmänä ykkönen saattaa vaihde hieman "haukata" päälle mutta lämpimänä nuo on aina menneet päälle sekä ylös- että alaspäin vaikka ketjuja olen tavannut pitää aika löysällä... :right:

Joo ja on totta että kun tuo laatikko on rakennettu siten että jos siellä sisällä kaikki seisoo paikallaan vaihteet ei myöskään kytkeydy joten pieni kytkimen kantaminen (tai takapyörän liike) on tarpeen...

"Tässähän siitä juuri rakettitiedettä tehdäänkin... Keskiseisontatuettomassa pyörässä tuon "keskiölinjan" aikaansaaminen on kotikonstein jokseenkin mahdotonta, ja kuka nyt muutenkaan viitsii alkaa takajousitusta purkamaan"

Tartteekos tuo muuta kuin että pyydät kaveria painamaan perää sen verran että voit vaikka jollain linjarilla katsoa... :no:
 
Viimeksi muokattu:
finn sanoi:
Eivät rullaa kaikki bemarit 100tkm, ennen perän laakerivaihtoa!

Gessun reikäperä korkkas!
http://www.moottoripyora.org/keskustelu/showthread.php/269449-Gessun-reikäperä-korkkas

Erikoistyökalujen tarve!
http://www.advrider.com/forums/showthread.php?t=682413

Ja tässä tapauksessa: "The bike has only 53,000 miles. So I contacted my BMW dealer in Orange to get their opinion, and was quoted $3000 to fix."

Nyt on selva etta kaikki kardanipyorat ovat junk yard tavaraa kun kaikista BMWsta rajahtaa pera... :kääk:

Uskotteko jos sanon etta minulla on katkennut ketju monta kertaa mutta kardani ei? :dunno:

Ja on mennyt takapyoran laakereita ketjuvetoisesta. Uskomatonta mutta totta... :O

Kikkebuu bobbejaan millaista fanatismia voi aiheuttaa vetotapa! :D
 
Hyvä. Löysit jutun. Ja nyt Bone vois vaikka tilastoida paljonko reikäperä Bemmejä on myyty tänne kielialueelle. Saatas vähä kuvaa ongelman laajuudesta.

Toki tuon reikäperän ikuiset peräöljyt oli melko huti, mutta perähän kardaanihan tuosa ei ollu vian aiheuttaja. Vai oliko. En tietenkään lukenu jutua. Neljä vuottahan Bemmi tais testailla ikuisia öljyjä?

Eihän tuo toki ongelmaton ole, mutta pyöränlaakerin ongelma? ei oo vika kardaanisa eikä käy perusteeksi jankatesa kumpi on parempi.

Ja tuossa aiemmin kun kaivattiin kotilopuoleltanongelmia niin eipä tarvi mennä kovin kauas. Jos TSI tuo jotain mieleen. Koskee vähän eri kohtaan, mutta ei missään nimesä voi olettaa ko. ongelman aiheuttajalle lyhempää elinkaarta kuin tässä keskustelulle laakerille.
 
Mua tympii se sotku mitä tuloo ketjujen rasvauksesta varsinki silloon ku pärrä on puunattu hianoksi niin ei oikeen huvita sotkia sillä rasvalla.

Siks just kannattaa käyttää rasvaria, pysyy ketjut kokoajan pienessä optimirasvassa eikä joko lainehdi tai sitten ole kuivat.
 
collikka sanoi:
En pysty sanomaan tuohon juuta enkä jaata, ei tietämys yksinkertaisesti riitä mutta niissä pärrissä joita minulla on ollut, kytkin ei oo koskaan laahannut niin paljon jotta olisi tuommoisia asioita koskaan tarvinnut miettiä (ja jos olisi, vaihtaisin ehkä öljymerkkiä), joskus kylmänä ykkönen saattaa vaihde hieman "haukata" päälle mutta lämpimänä nuo on aina menneet päälle sekä ylös- että alaspäin vaikka ketjuja olen tavannut pitää aika löysällä... :right:

Henkilökohtainen kynnys asioiden häiritsevyydelle on toki oma lukunsa. Minua ainakin ketuttaa ihan suunnattomasti, kun vaihteen päällekytkentä on törkeä pamaus ja nykäisy sen sijaan että kuuluisi lähinnä pieni klak-ääni. Ja kolmen eri pyörän otoksella ketjun kireydellä on erittäin suuri vaikutus tuohon. Jos se maksaa muutaman tuhannen kilometriä ketjun eliniästä, niin se on sitten voi voi.

Tartteekos tuo muuta kuin että pyydät kaveria painamaan perää sen verran että voit vaikka jollain linjarilla katsoa... :no:

Äkkiseltään geometriaa katsoen perää pitäisi saada painumaan enemmän kuin mitä yhden miehen painolla onnistuu. Tai voi olla että onnistuisikin jos jousen esijännityksen säätäisi minimiin ja/tai apulainen istuisi matkustajan penkille. Lisäksi pitäisi purkaa ala/sivukate kokonaan pois jotta saisi edes eturataskotelon auki, ja myös äänenvaimennin pitäisi repiä pois ennen kuin siihen millään linjaria saa viritettyä. Jos olisi säädettävä tasolaser käytössä niin ehkä sitten onnistuisi änkkäri paikallaankin. Vaan vaikka tuon linjankin löytäisi, niin sitten se pyörä pitäisi vielä jollain ilveellä pitää juuri siinä korkeudessa sen aikaa että voi tutkailla ketjun kireyttä eri kohdissa kierrosta.

Ylläolevan valossa meikäläiselle riittää se, että kireys on perstuntumalta toimiva ja edes suurin piirtein valmistajan antamien ohjeiden rajoissa. Kestävät sitten minkä kestävät, ja uutta tilalle tarpeen mukaan.
 
En tiedä paremmuudesta mutta kardaani on huolettomampi. Ketjuvetoisia pyöriä on itsellänikin ollut 30 vuotta + nyt 4 vuotta kardaanivetoinen yhden ketjuvetoisen lisäksi. 80 tkm. ajettu kardaanilla, ei mitään vikoja eikä välyksiä. Peräöljyn vaihto, akselitunnelin putsaus, boorin rasvaus, ja se on siinä. N. 1 tunnin ja 10 euron homma.

Eikä ole ajokamppeet, ei kädet eikä joka s...atanan paikka aina siinä ketjurasvassa.
Kerran vuoteen se peräöljy vaihto, tunnelin putsaus + boorinrasvaus tapahtuu muiden vuosittaisten perushuoltojen yhteydessä. Matkapyöräksi suosittelen ihan vilpittömästi kardaanivetoista jos nyt ei ihan välttämättä halua jossain siellä ??? touhuta niiden ketjujen kanssa.
 
Äkkiseltään geometriaa katsoen perää pitäisi saada painumaan enemmän kuin mitä yhden miehen painolla onnistuu. Tai voi olla että onnistuisikin jos jousen esijännityksen säätäisi minimiin ja/tai apulainen istuisi matkustajan penkille. Lisäksi pitäisi purkaa ala/sivukate kokonaan pois jotta saisi edes eturataskotelon auki, ja myös äänenvaimennin pitäisi repiä pois ennen kuin siihen millään linjaria saa viritettyä. Jos olisi säädettävä tasolaser käytössä niin ehkä sitten onnistuisi änkkäri paikallaankin. Vaan vaikka tuon linjankin löytäisi, niin sitten se pyörä pitäisi vielä jollain ilveellä pitää juuri siinä korkeudessa sen aikaa että voi tutkailla ketjun kireyttä eri kohdissa kierrosta.[/QUOTE]



No jos sen on noin vaikeaa hankkiudu äkkiä eroon, mitä tuommoisella rakkineella tekee kun ei saa edes ketjuja säädettyä... :sad3:
 
Back
Ylös