• Tervetuloa uudistetulle moottoripyora.org -foorumille! Onko ongelmia? Palautetta? kerätään tähän ketjuun kootusti asiat. Mikäli et pääse ketjuun kirjoittamaan, voit myös olla sähköpostilla yhteydessä. Teknisen tuen sähköposti löytyy yhteystiedot -sivulta. Mikäli et pääse kirjautumaan, yritä ensin salasanan palautusta.

Kadutko jonkin pyörän myymistä?

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Mäkine
  • Aloituspäivä Aloituspäivä
Rekkamasa sanoi:
Kaikkihan ne tavallaan kaduttaa...
Ei kaduta kyllä 83' GpZ 1100 myynti. Vade retro satana.

Mutta K1600GT myynti hieman harmittaa.
Siitä huolimatta eteenpäin sanoi mummo lumessa!
 
On ollut 26 kesän aikana kuusi prätkää, joista neljäs oli vuoden 2008 Hondan VT750 C4 Shadow, muut Kawan katupyöriä. Vaikka jokaisesta olen omana aikanaan hurjasti tykännyt (enkä missään nimessä tämän kevään kauppaa kadu), Honda on ainoa, josta yhä edelleen vähän väliä haikeana ajattelen, että olisipa se vieläkin:rakastunut:. Vaikka netistä löytyy kaikenlaisia mollaavia kommentteja, niin paras matkapyörä on ollut - tai oli sen jälkeen, kun hankin kuljettajan selkänojan. Sitä ennen saikin pitkillä matkoilla selän tuskaisen kipeäksi, mutta kun ajoasento muuttui ryhdikkäämmäksi, ei tuhat kilometriä päivässä ollut mikään ongelma. Katupyörillä 400-500km päivässä on ollut ihan tarpeeksi.
 
Kaimaani sanoi:
Ei kaduta kyllä 83' GpZ 1100 myynti. Vade retro satana.

Mutta K1600GT myynti hieman harmittaa.
Siitä huolimatta eteenpäin sanoi mummo lumessa!

Heh itsellä tuon pyörän titteliä kantaa '89 Honda NS125R. Se oli varmasti jonkun penteleen riivaama, ihan koko ajan jostain paskana, vaihteet ihan saamarin tahmeat enkä koskaan keksinyt miksi, yksi vaihdelaatikko otti ja räjähti murusiksi jne. Se kasattiin lopulta neljästä eri pyörästä kun joka kerta nippuun saadessa hajosi jotain. Yhden kerran porsi kiertarin alalaakeri alle puolen kilsan, yhdelle pulttiajolle lähtiessä tuli sokeasta kulmasta auto kotiportilla, etunen lukkoon ja roskista päin joka painoi vilkun läpi katteesta, yhden kerran viimein käyntiin saatua se ampui änkkäristä villat tallin katolle, silläkin kertaa meinattiin mennä nurin joskin huutonaurun takia... Sitä vehjettä ei kyllä ole tippaakaan ikävä ja sen perusteella arvellutti pahasti ostaa vanha cebari mutta se onneksi osoitttautui olevan ihan eri raudasta tehty
 
Mäkine sanoi:
Kuten otsikko kertoo, onko kenelläkään käynyt niin, että on omistanut jonkin harvinaisemman, tai muuten vain sellaisen pyörän, jonka myymistä katuu?
Syitä on varmaan monenlaisia. Akuutti rahapula, tarve saada rahat kasaan johonkin toiseen pyörään jne..

Moto Guzzi California EV:n myynti on jälkikäteen harmittanut. Ei se mikään harvinainen tai uniikki ollut, olipahan vaan oikein hyvässä kunnossa ja siinä olisi ollut kakkospyörää pitkäksi aikaa. Samassa kunnossa samoilla kilsoilla ei ole viime aikoina näkynyt myynnissä ainakaan sellaiseen hintaan että olisin vielä kauppaa tehnyt, ehkä sellainen vielä talliin takaisin tulee.
 
TLi sanoi:
Moto Guzzi California EV:n myynti on jälkikäteen harmittanut. Ei se mikään harvinainen tai uniikki ollut, olipahan vaan oikein hyvässä kunnossa ja siinä olisi ollut kakkospyörää pitkäksi aikaa. Samassa kunnossa samoilla kilsoilla ei ole viime aikoina näkynyt myynnissä ainakaan sellaiseen hintaan että olisin vielä kauppaa tehnyt, ehkä sellainen vielä talliin takaisin tulee.

Vastaavasti V11:stä ei ole tullut hetkeäkään ikävä.

Honda GL1500 on ainoa, jonka myyntiä olen katunut. Eihän siinä ollut tukevaa runkoa tai kunnollisia jarruja, mutta mukava sillä oli silti pistellä mutkaista tietä näkymättömiin.
 
Minulla oli kaksi RG500:sta, ensimmäinen 85-86 ja toinen 87-98.
Näin jälkikäteen sen uudemman olisi voinut jättää nurkkiin odottamaan remonttia,
myydessä siitä ei kuitenkaan saanut kovin paljoa ja täytyy sanoa että tuollainen kevyt ja
suuritehoinen (siihen aikaan) kasitahtari kyllä kiehtoisi vieläkin.
 
Juu, ei niissä ollut muuta eroa kuin väri.
-85 oli sinivalkoinen, -87 punamusta.
Silloin aikanaan ei ollut edes tarkoitus vaihtaa tuota ekaa,
mutta Bensow teki hyvän tarjouksen kun joku halusi sellaisen kisapeliksi isoon beehen.
 
Myymisiä ei tule kaduttua, aina myyntiin on ollut joku syy. Ostohaaveilut sensijaan menee enemmän tunnepohjalla. Uudet toki erikseen nehän voi hakea kaupasta mutta joku liki ilmainen vähänajettu BMW K1300GT viime kesältä sylettää vieläkin kun töissä katselin ja oli kaks tuntia myöhemmin kotimatkalta soitettuna jo mennyt, samoin edelliskesältä tarjottu vaihto Trumpan expolreriin minusta mitättömällä välirahalla jossa pohdin myös pari tuntia että vaihtaisko sittenkään. Sekin meni
 
OOWEE sanoi:
Minulla oli kaksi RG500:sta, ensimmäinen 85-86 ja toinen 87-98.
Näin jälkikäteen sen uudemman olisi voinut jättää nurkkiin odottamaan remonttia,
myydessä siitä ei kuitenkaan saanut kovin paljoa ja täytyy sanoa että tuollainen kevyt ja
suuritehoinen (siihen aikaan) kasitahtari kyllä kiehtoisi vieläkin.

Myit molemmat?? Tuollaista minäkin olisin katunut ja pahasti:grin:.
 
Ainiin, käsien alta meni pienten kilsojen RC30 muutama vuosi sitten.

Hinta suht´reipas, mutta maksettavissa oleva. Se mikä oli harvinaista, niin pyörä oli vakiokuntoinen, myynnissä Suomessa ja Suomen kilvissä. PYörää siis olisi päässyt ihmettelemään ennen kaupan kiinnikoputtelua.

Tuon lipsahdus käsistä harmitti/harmittaa.
 
vma sanoi:
Ainiin, käsien alta meni pienten kilsojen RC30 muutama vuosi sitten.

Hinta suht´reipas, mutta maksettavissa oleva. Se mikä oli harvinaista, niin pyörä oli vakiokuntoinen, myynnissä Suomessa ja Suomen kilvissä. PYörää siis olisi päässyt ihmettelemään ennen kaupan kiinnikoputtelua.

Tuon lipsahdus käsistä harmitti/harmittaa.

Tuo on jo kova juttu, tuo. Varmasti ottaa tunteisiin tuollainen.

Toivottavasti sai hyvän kodin, ja vieläpä Suomesta.
 
lario sanoi:
Oishan sen ekan piikin, Yamaha RD 125 LC:n voinut pitää, koska oli alkuperäiskuntoinen ja melko siisti.

Se oli munkin eka piikki, uusi ja viininpunainen. Voi kuinka tykkäsin siitä, vieläkin ikävä sitä pakoääntä ja sitä 6krpm kiekaisua. 16tkm ja sen jälkeen auto ajoi mun päälle ja se oli sen pyörän loppu :no:
 
Kotarin 690 Enduro olisi pitänyt jättää vaihtamatta.
Oli siihen myös Motovanteet ja kaikin puolin hauska laite.
Mutta Minkäs teit kun piti saada paremmin Euroopan reissuun soveltuva rakkine.
Virhe oli se.
 
Aijaijai. Nyt osui tämä arkaan paikkaan. Mennäänkö ihan järjestyksessä:

Yamaha RD 350 -73, Ehdoton keeper. Toki ekana pyöränä vähän sellaista ensirakkauden kultareunusta saattaa tässä olla.
Kawa VN 1500 -89. Ihan hauska tämäkin, ehkä ei sellaista "klassikkoarvoa". Mutta edelleen voisin moisella ajella.
Ducati Paso 750 -89. Tämän ostinkin takaisin kertaalleen :D. Yli mulla yli 10 vuotta, edelleenkin kaihoan sen Weberin kurkkuääniä...
Nämä kolme ekaa on ostettu lehti-ilmoituksien perusteella, seuraavat sitten nettiaikaa:D.
Triumph Thunderbird -99. Oikein soiva peli, ajaisin edelleen.
Kawasaki ZRX 1100 -99. Tyylikäs, mutta tylsä. Viimeinen, jonka uudelleen ottaisin.
Triumph Daytona 955i -99. Mmmm, hivenen ehdin modata, sellaisena takaisin ottaisin.
Ducati 900SS -90. Oikein tyylikäs, en vaan saanut toimimaan niinkuin olisin halunnut. Sellaisena en huolisi :paikallatuulee:.
Ducati S4R -05. Damn, this was good. Ottaisin heti takaisin.
Vespa 300 GTS -12. Jostain syystä päätin, että alan nyt ihan vespistiksi. Hieno ja mukava, jos olisi tilaa pitää niin ilolla edelleen torilla kävisin.
Ducati Multistrada -03. Hivenen omaan hyvään makuun laitettuna ottaisin heti. Vaikka uusi omistaja niistä mua vähän ripittikin...:dunno:.
MV Agusta F 750 Corse - 00. Uuuuh. Stupid me. Very stupid me. Tälläkin hetkellä kattelen näitä jostain suunnasta haettavaksi. Nykyhinnoilla vähän sama, kun ferrareita myytäis johonkin 20-30ke haarukkaan.
Ducati 749 -03. Niin hieno, ottaisin ja vaikka maksaisinkin:right:.
Triumph Bonneville -08. Tätä mielestäni värkkäsin enemmänkin. Ottaisin heti.
Mv Agusta Brutale 920 - 14. Tämä meni kovaa, muttei sytyttänyt ulkoisesti. En ottaisi.
Ducati ST2 - 99. Helmi, josta en kuvittele luopuvani. Ainakaan ennen kevättä :p

Sori tuli vähän pitkä. Nää pyöräthän ovat vähän kuin tyttöystäviä. Ei sillä, että mulla noin montaa olis ollut. Johtopäätöksenä pitäisin sitä, että tallini (tai siis autopaikka pihalla) saisi olla suht iso.
Jonkun pitäisi toki aloittaa keskustelu siitä, MIKSI olet jonkun pyörän aikoinasi vaihtanut pois ja halunnut just sen seuraavan pyörän. Siitä se vasta pitkä tarina tulisi.

Ja lopuksi: R.I.P. Diego
 
Kyllä. Pari vuotta sitten kun kroppa oli siinä kunnossa että ajaminen ei onnistunut ja välillä kävelykin oli ihan yhtä tuskaa, niin päätin myydä tonni kakssaasen Super Teneren pois. Olis pitänyt vaan uskoa että vielä se aurinko paistaa risukasaan, muta silloin ei jaksanut. No nyt mennään sitten tonnisella GTSsällä.
 
Back
Ylös