Letka-ajelut, ratapäivät tai huippunopeudet ei oo mulle se juttu. Toki noita on tullut kokeiltua. Radiopuhelimet, musiikin kuuntelu ajossa eikä muutkaan tietotekniset härpäkkeet innosta.
Mulle se juttu on kun saa olla yksin omassa hiljaisuudessa ja ajella fiiliksen mukaan sinne minne nenä näyttää, ilman ihmeempiä suunnitelmia. Nähdä uusia paikkoja, joissa ei muuten tulis käytyä. Ajella sitä hurua vaan siksi kun se on kivaa.
Muulloin saa ihan tarpeeksi olla metelissä, huomioida muiden mielipiteitä, sosialiseerata jnejne. Kun nousen pyörän selkään, se on mulle se irtiotto arjesta ja sitä kuuluisaa omaa aikaa jolloin saa ihan luvan kanssa ajatella vain itseään. Puhelinkin on mukana, mutta siihen vastataan tasan sitten kun tekee mieli, eli ei kovin tiuhaan.
Periaatteessa tähän menoon suorituskyvyn perusteella riittäisi vaikka moposkootterikin, mutta miksi ZZR? No mites sitä mainoksessa sanottiin, "koska mä voin"..