"joker"-ride. 5000km from home base

[mchuurre]

Nonnih! Pärrä tsiigattu valmiiksi renkaita, jarrupaloja, yms. nips-nappeleita myöten valmiiksi iltaa varten, elikkäs "Jóse" tulee sinne puljuunsa sitten iltakasilta, jolloin luovuttaa pärrän YES! Hotellilta vain sen 340m kävelyä, ja näin sitten on varmaa, että pääsen starttaamaan heti aamuhämärässä ylös vuorille ja kohden ennakkoon tsiigattuja mutkateitä!

NC700 on sopivan "matala" ja letkeä juurikin tämmöisille kapeille, ja TUULISILLE teille, sitäpaitsi, se verkkoaidan kapea portti oli sen verran ahdas, ettei mitään "yligessua" olisi voinut ajatellakkaan! Sitä paitsi, tuon Hondan tankkihan on melkoisen suuri tavaratila, eli reppuakaan ei tarvi sitten pitää selässä. Kamerat, zumot, yms:t menee siten kätevästi sinne. Sovittelin samalla sitten ajotakinkin valmiiksi, kuten myös kypärän, jonka "Jose" piilotti jemmaan tiskinsä alle, siinä kun oli suhteellisen siisti, tai no, paras visiiri, mitä nyt noissa missään oli. Itse asiassa, valitsin 2 kypärää, jos vaimolla mieli muuttuisi sittenkin......

Mutta nyt mennään täällä ylempänä kohti tutka-asemaa, ja siten myös kohti KOVIA TUUUUULIA!......Vaimo pitelee taas silmiään kiinni, on välillä nukkuvinaankin, ettei tarvitsisi katsella maisemia- ei ymmärrä?

Tultiin tutkalle, ja TAAS meinasi Hyndaista tulla "vajaaovinen"...siis AIVVVVAN HIRVEÄ TUULI käy täällä ylhäällä, ja kerrassaan, täällä tulee KYLYMÄ!! +30´alhaalla, mutta täällä paleltuu sormet heti, kun vähänkin yrittää kuvailla ja pitää kameraa paikoillaan! Pakko palata kotiloon, ja lisätä pipon alle 2 kypärämyssyä, eikä tuo vaimon lainaksi tarjoama kaulahuivi ole yhtään hassumpi ajatus!:.......

Pilvet tulee alhaalta saaren pohjoispuolelta ja tässä huipun kohdalla ne viistää päälakea niin, että muutaman minuutin sisällä näkyvyys katoaa välillä olemattomiin! Taas tuli reikä hetkeksi, joten nyt taas kuvaillaan, mutta on todella erikoista, kun pilvet "putoaa" tuonne alas laaksoon, ja kuten vaimokin kotilon sisältä huusi: "en ole koskaan nähnyt, kun pilvet menee alas!"......että tämmönen tapaus täältä!

 

[mchuurre]

Tuulen voima on sellaista luokkaa, että keli on kuin pakkasessa konsanaan! Pakko palata kotilon sisälle, ja lämppäriä täysille puhallukselle! Jatketaan alas, ja todella sääliksi käy noita joitain onnettomia turisteja, jotka t-paitasillaan, ja shortseillaan jalkautuu ulos kotiloistaan! Teillä sitten saattaa tulla jos mitä milloinkin vastaan! Eräässäkin mutkassa lojui reilun kurpitsan kokoinen kivenjärkäle, mistä lie siihen pyörineenä, ja sitten toisessa paikassa sellainen länkkäreistä tuttu "aavikkopallo". Se sellainen, joka pyörii sinne ja tänne tuulen mukana. No sitten hiekkaa, mursketta, ja havupuiden piiiitkät neulaset nekin ovat oma lukunsa, ja ettei ajo kävisi liian helpoksi, ainakaan pärräohjastajille, niin sitten nuo pikipaikkaukset, joita täälläkin tapaa, nehän ovat kuin vaseliinia konsanaan, missä vain jos ja kun aurinko paistaa niihin suoraan! Että VOIMAKKAAN tuulen kera, veikkaan että huomisesta pärräily- adventurepäivästä tulee mielenkiintoinen!

Mutta sitä ennen, matkataampas vielä täältä vuorelta alas, ja nyt sitten sellaista hyvinkin mielenkiintoiselta vaikuttavaa reittiä, ja sitähän se muuten sitten onkin! Nimittäin tämän reitin loppuosa etenkin, eli tuo mutkapätkä, joka erkanee GC-605:lta alas etelän suuntaan!

 

[mchuurre]

BM Biken hemmo olikin sitten jo iltakahdeksalta paikalla, kuten oli sovitti- ihme? Ja olipa tullut jo ennekin sitä, koska oli pari muutakin asiakasta näköjään pärriä noutamassa. No, sitten kun tuli meikäläisen vuoro, niin tekikin paperit sitten juuri sisään tulleesta toisesta samanlaisesta punaisesta NC700X:stä, jota minä sitten tiätysti ääneen ihmettelemään.....? Oli kuulemma sisään tulleessa täysi tankki, vaan sitä, jonka olin aamulla käynyt etukäteen tarkastamassa, ja siten myös varaamassa, sen tankki ei olisi kuulemma täysi?? Outoa? Eikös kaikkien pärrien tankit ole täysi, koska täytenähän ne palautetaan.....kai- paitsi jos on "Jokeri"- vuokraamo?

No, olkoon ajattelin, kun hämyssä yritin sitten tsiigailla takajarrupalojen kuntoa, ketjut ainaki näytti olevan ok, mutta entäs etujarrupalat, yms:t.....hohhoijjaa, niin vain sitten tehtiin diili tästä "Jokeri"-NC:stä, ja asettelin vaimolleni varatun kypärän tavaratilaan, eli sinne "tankin" sisälle kolisten, ja varaamani potan päähäni. Olihan se nyt tärkeintä, että sain edes "jonkinlaisen" pärrän alle, ja näin vielä aamuksi valmiiksi......

Starttasin, ja menox, kun samalla huomaan, että ottaapas kytkin heti, eli on näköjänsä kytkinlevyt matkansa päässä! Vaijerissa ei enää yhtään säätövaraa, mutta onneksi kytkin ei nyt sentään aivan "kanna". Meinasin jo pariin otteeseen vieläpä kääntyä takaisinkin, vaan mitäs tuosta...eihän tässäkään pärrässä tarvitse kytkintä käyttää, kuin liikkeelle lähtiessä, niin hyvin vaihteet solahtaa sisään kierroksia passaamalla, niin ylös- kuin alaspäinkin! Jarrut toimivat kuitenkin kuten pitääkin, ja varsin tehokkailta tuntuvatkin! ABS:itkin paukkui sekä edessä, että takana! BUENO - kaikesta huolimatta.

Sanomattakin lienee selvää, ettei tämänkään pärrän naarmuista, lutuista, tms. lommoista mihinkään mitään ylös kirjattu, koska niitä oli niiiin paljon. Siellä, täällä, ja tuolla, mutta juurikin tälläinen "manana- rento-reino"- tyylinen vuokraamo- ja pärrä, sopii meikäläisen vartalolle aivvvvan hyvin. Ja kerroinhan senkin jo, ettei vaimoni edelleenkään ollut tulossa aamusta kyytiini, vaan hänelle suunnittelimme ns. oman "shoppailupäivän" saaren pääkaupunkiin, eli Las Palmasiin, jonne hotellin edestä pääsee bussilla kätevästi kolmessa vartissa, eikä maksa juurikaan mitään! Ja hänellä tulisi menemään koko päivä siellä nopeasti! JIIHAAA!

 

[mchuurre]

Aamu-uinti lämmitetyssä altaassa aamuhämyssä. Sitten "DIY-aamiainen", kätevästi laitettuna, jolla pärjää helposti puolelle päivään asti. Vuokraamon ajorotsi päälle, patikkakengät jalkaan, ja kypäri kainaloon. Extrana mukaan vain kamera ja reppu jossa hieman voileipiä sekä zumoa päivän helteisiin. Olihan max- temperaturet taas luvattu nousevan aina liki kolmeenkymppiin asti! Aurinko tekee vasta nousuaan, joten nyt olin todella hyvissä asemissa päivän ajohommia ajatellen!

Tuuli varmasti nousee sitten samassa tahdissa, kun pääsen vuorille, mutta sehän oli sitten sen ajan murhe! Honda lähtee heti tulille, ja kamera saa jääda kaulalle roikkumaan. "Vamos!". Eli latelen vaihteita peräjälkeen NC:n lootaan, ja hyvinhän tässä tuntuu tehoa kokoisekseen olevan, toki mikään "tykkihän" tämä ei ole, mutta ei sen sitä pitänyt ollakkaan. Aivan rauhassa, lähes tyhjällä tiellä saan päästellä mutkaa yhä ylemmäs ja ylemmäs, kunnes jo saavunkin eräälle upealle näköalapaikalle. On aika kiinnittää GoPro kypärään kiinni, ja pysähdyn hetkeksi ihastelemaan meren takaa nousevaa aurinkoa! Taitaa tulla jälleen aivan pilvetön, ja siten upea tankoilupäivä!

Honda tuntuu varsin tasapainoiselta, sopivan matalalta ja kevyeltä, joka ainakin näin ilman mitään sivu- tai perälaukkua ajettuna on ihan jees- eikun BUENO, vaikka tällä yksilöllä onkin kelattuna jo yli 81000km! Pääasia että lähtee käyntiin, pysähtyy ja kulkee siten kuin pitääkin! Tästä on hyvä lähteä nyt kohti sitä tavoittelemaani GC-200- tietä, sitä, joka menee siellä aivan rannikolla, pitkin räystästä, ja tämän pärrän pitäisi mahtua menemään siitä kapeasta portistakin läpi?

Ajettuani vuorten päällä mutkapätkää jo jonkin aikaa, ja pysähtyessäni kuvaamaan hetkeksi vuorten takaa vyöryäviä pilvimassoja, meinaa tuuli kaataa pärräni ketoon, vaikka istun hajareisin tukevasti satulassa! ON muuten MELKOISEN kovia nuo äkkiä ja ennalta arvaamattomasti. lähes tyhjästä ilmestyvät puuskat! Epäreilua tuollainen, sanoisin, kun niin kaunista auringonpaistetta, mutta silti NIIIN RAJUA tuulenvärettä, että konsanaan "oksat pois!". Mitenkähän rajua tuulta se onkaan tuolla ylempänä, jos kerran täälläkin jo tämmöstä?!

 

[mchuurre]

Motarille kiihdyttäessäni, huomaan kuinka armoton ja puuskittainen tuuli alkaa heittelemään, ja painamaan kevyttä Hondaa vähän sinne ja tänne. ... No, onneksi liikennettä on olemattoman vähän, ja ylämäkeen on 3 leveää kaistaa, joten eihän tässä mitään hätää sikäli ole. Mutta tuo tuuli laittaa kyllä meikäläisen tankin päälle makuulle niiiiin matalaksi, kuin mahdollista! Upea ajokeli kaikesta huolimatta, tuumaan, kun jo kohta näen edessäni sen tutun risteyksen, josta vuorille erkaantuva tie GC-200 lähtee. Vilkku oikeaan, kaasua pois, ja puolipallokurvi motarin alitse myötätuuleen. Sitten jo pienempää vaihdetta pesään, ja kierroksia lisää, niin lähdetään nousemaan vuorille - YES! Tästä se nyt sitten lähtee, ja kuinka nopeasti tie nouseekin ylemmäs ja ylemmäs, ja koska tie on rakennettu rinteelle, ei tuulikaan nyt enää ravistellut niin rajusti, kuin tulla alempana aukealla!

Mutkaa, vaihdepolkimen poljentaa, ja ylämäkeen mutkiin jarrua...eihän sitä nyt mikään kiirus tässä ole, vaan kun on niiiiin lystiä taas tämä mutka-tankoilu! Ihan sellainen "pikkupoika"- fiilis, kun tulee esiin, vaikka eihän tässä mitään järkeä ole tälläisella "jokeri"-pärrällä, "jokeri"-tiellä, joita et tunne.... Tälläinen 81000km ajettu pärrän lootakin voisi ihan hyvin laueta, vaikka tuossa seuraavassa kurvissa, tai vaikkapa tielle vyöryä kiviä.... .

Vastaan tulee "se" umpitie- liikennemerkki, jonka muistin tiijustelureissulta hyvin, eli enää ei puomille ja sille verkkoaidalle ole kuin muutamat kilometrit. Sitten katsotaan oliko tämäkään NC- mallin Honda riittävän pienikokoinen, joka ahtaasta portista sopii läpi! Ei ainakaa perälaukkujen tai etenkään sivulaukkujen kera, tai niin no, saisihan ne tietty irti, vaan entäs ne sivulaukkujen kiinnikkeet......?

No niin, puomi tulee vastaan, jonka selvitän helposti, ja sitten sammutan pärrän samalla kun rullaan sillä aivan verkkoaidan eteen. Missään ei ole ajoa eteenpäin kielletty, ainoastaan jalankulku on.....Kivivyöry-liikennemerkkejähän näkee taas siellä, sun täällä, eli tuohan vain lisää "fun-factoryä"... Joten, ei muutakuin alan sovittelemaan NC:n ohjaustankoa peileineen verkkoaidan vinotuen alitse ja lomitse, edes takaisin samalla pyörää työnnellen....tämähän saattaa hyvinkin onnistua?

....kaikesta päätellen, eihän täällä ole hetkeen ainakaan mitään runsasta ajoneuvoliikennettä ollut....!

 

[mchuurre]

Movie lähtee myäs tulemaan.......talaviajokelejä ootellessa!

 

[mchuurre]

Avantoa ei ollu, eli ei niin laadukas hotelli sitten....

 

[mchuurre]

Hiekkamyrskyä ja tuulenvärettä ........

 

[mchuurre]

Pienellä vekslaamisella, eli tankoa sinne ja tänne heiluttaen, saan kuin saankin, samalla Hondaa ees- taas siirtelemällä, koko mopetin väännettyä verkkoaidan ja etenemistä haittaavan metallitangon toiselle puolen! YES! Kannatti ottaa tälläinen piäni ja matala ajokampe ilman mitään ylimääräisiä laukkuja - tosin, ainahan laukut saa irti ja kannettua erikseen, mutta yhtään ulkonevat raudat olisivat olleet pahat?

Honda uudelleen käyntiin, ja menox! Tiellä kasvaa melkoisia pensaita, ja lojuu vuorilta pudonneita kaikenkokoisia lohkareita....eipä ole tosiaan tällä tiellä ollut liikennettä vähään aikaan? Onneksi mutkatie on rakennettu vuoren länsipuoleiselle rinteelle, suojaan siltä armottomalta tuulelta, joka oli jo aamulla aiemmin näyttänyt voimansa. Nyt vain täytyy toivoa, että tästä tosiaan pääsee läpi sinne minne tuo alhaalla oleva motarin tunnelikin olisi minut johdattanut..... Mutka toisensa jälkeen tulee vastaan aina yhä mielenkiintoisempia näkymiä, ja aina seuraaavan mutkan takana tulee taas uusi mutka. Pensaiden kokokin kasvaa ihan silmissä, ja vaikka pään päällä ovatkin nuo "torpedoverkot", on niiden reijistä ja lomitse päässyt karisemaan jos jonkinkokoisia ja varsin teräviä kivenlohkareita, jotka hyvinkin voisivat puhkaista renkaan!

Kiertelen ja kaartelen kivet mahdollisuuksien mukaan, mutta kuulen ja tunnen selvästi, kun takunen "ampuu" aina silloin tällöin, kiviä renkaan alta "pokts" sinkauttauen..... Tälle tielle ei vuokraamon "road service" varmaan kyllä tulisi apuun, vaan Honda olisi työnnettävä sinne kilometrien päähän, verkkoaidalle asti ihan itse - tuumaan, kun tie lähtee mutkan jälkeen jyrkkään laskuun..... Kukaan eikä ketään tule vieläkään vastaan, ajoneuvoista puhumattakaan?

Väistelen puskia ja pensaita, sekä niiden sekaan, piiloon pudonneita teräviä kiviä kykyjeni mukaan, mutta väkisinkin ajelen jatkuvasti niiden päälle...No, onhan tämä seikkailua jos sikseen, ja katselen aika ajoin myös ylös verkolle, jonka alla koko tie etenee.... Ettei vain sieltä tulisi uusia kiviä juuri kun olen tässä niiden vaaravyöhykkeellä....!?

Mutkaa sinne tänne, ja alhaalla näen pudotuksen, joka alkaa heti tien reunasta, jatkuen arviolta 30-100 metriä suoraan merenrantaan asti. Erikoinen tie kerrassaan, ja kannatti ehdottomasti kyllä tulla tänne ajelemaan, kunhan vain ei tässä sitten mitään sattuisi..... Tähystän kaukana edessä näkyvää kaupunkia, ja edelleen jyrkänteellä kulkevaa, ja yhä ylemmäs kohoavaa "pensastieuraa", kunnes erään mutkan jälkeen näen, että alempana edessäni, kaikki "torpedoverkot" ovat repeytyneet irti ja pudonneet kivimassan alta kokonaan irti ja rysähtäneet alas tielle! Onko tien pää sittenkin tässä.......toivottavasti ei sentään, koska tuolla edessä päin, maisemat näyttäisi vain koko ajan paranevan!

 

[mchuurre]

Tiijustelua & pärrän varausta.....

 

[mchuurre]

Tähänkö tämä matkantekoni sitten päättyi?!! Kiertelen ja kaartelen väistellessäni tielle pudonneita teräviä kivenlohkareita, ja ohjaan Hondan verkkojen alle suojaan, mikäli vuorilta alkaisi valumaan uusia kivivyöryjä...`?
No nyt kyllä näyttäisi vahvasti siltä, ettei tästä taida enää ainakaan Hondan kanssa päästä eteenpäin, eli jalkaudun, ja lähden kiertämään verkkojen alitse eteenpäin, tutkiakseni olisiko tässä jokin polku, ja siten edes patikointimahdollisuutta tämän luhistuneen mutkan osalta....... vaan eipä ole ei!

No johan nyt sentään, tuumaan, kun totean, että tähän se tämä tien ajo nyt sitten päättyi, vaan miten lie sitten vastaavasti tien toinen pää? Sehän on käytävä - tottakai, selvittämässä, eli päätän kääntää Hondan, ja lähteä sitten takaisin, ja päästellä alas sinne tunneliin tietenkin! Eihän näin jännittävää tietä voi jättää vain yhdestä suunnasta tutkittavaksi, koska voisihan siellä toisessa päässä olla samanlainen, "vuotava" verkkoaita!

Onneksi tuuli ei edelleenkään pääse puhaltamaan tälle puolen vuorta täydellä tehollaan, ja käännän Hondan takaisin tulosuuntaan. Rotkoon pudonnut pitkä teräskaiteen pätkä pitää tuulen vaikutuksesta mielenkiintoista kirskunaa, joka tehostaa päätöstäni palata takaisin tukevammalle maaperälle. Pudotus mereen olisi aiiiiikas pitkä, jos täältä sinne kiven pudottaisi! Palaan tiellä kasvavia puskia ja pensaita pujotellen takaisinpäin, kunnes eräässä mutkassa huomaan parit ristit? Pysähdyn, ja tutkin ristejä hieman tarkemmin.... On siinä tullut parille motoristille matkanpää! Toisessa ristissä on vieläpä ohjastajan kuvakin, nimi ja syntymä- ja kuolinajat. Toisessa vain nimi. Tämänkin takia, on tämä jyrkänteellä kulkeva tie sitten suljettu! Voihan noita matkanpäitä tällä tietä olla useampiakin, kun eiväthän kaikki mitään ristejä pystyttele.....?

Palaan viimein takaisin sille verkolle, jossa huomaankin erään kaverin ihmettelemässä meikäläisen tuloa... Sammutan pärrän, jolloin hän alkaa heti kiinnostuneena kyselemään mistä kaukaa tulen, eli onnistuinko pääsemään tien läpi, vai kuinka... Hyvässä sovussa tämä Jóse olisi jopa tullut auttamaan pyöräni hivutuksessa ahtaasta portista, mutta sanoin ettei tässä mitään hätää ole. Vain hieman vekslausta ja homma "bueno". Kun kyselen Jóselta tietoa tien toisesta päästä, ei hänellä siihen ollut vastausta, mutta sen sijaan hän neuvoi monia muita "ehdottomasti motoristille" - teitä, mutta kerroin jo tietäväni ne, tai sitten olinkin jo ajanut ne. Todella ystävällinen ja symppis-kaveri, joka tsekkasi heti välittömästä parit Tube-videoni, ja ryhtyi tilaajaksi!

 

[mchuurre]

Kataloogin hypistelyä, eli episode 5, olokeepa hyvät:

 

[mchuurre]

Lampaat, vuohia ja paimenia.......

 

[mchuurre]

Sitten sille suljetulle osas....eikun tielle!

 

[mchuurre]

Joskushan se meidän kulku päättyy...

 

[mchuurre]

Kääntyä kannattaa vielä silloin, kun se on mahdollista....

 

[mchuurre]

Hotellivaihto, mutta mikä se on ja missä...."nose"?

 

[mchuurre]

Hotellivaihdos juu, mutta tämähän on vieläkin parempi!

 

[mchuurre]

Meinasi ihan unohtua tämän jokeriajon päätös tykkänään....noh, tässäpä se sitten viimein!