• Tervetuloa uudistetulle moottoripyora.org -foorumille! Onko ongelmia? Palautetta? kerätään tähän ketjuun kootusti asiat. Mikäli et pääse ketjuun kirjoittamaan, voit myös olla sähköpostilla yhteydessä. Teknisen tuen sähköposti löytyy yhteystiedot -sivulta. Mikäli et pääse kirjautumaan, yritä ensin salasanan palautusta.

jarrutusmatkat eri ajoneuvoilla

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Maza
  • Aloituspäivä Aloituspäivä
Treenasin K1200S:llä täysjarrutuksia yksin ja kakspäällä viime kesänä. Jarruttaminen on todella helppoa/turvallista, mitä nyt akka ei suostunut tulemaan kyytiin enää 80km/h jarrutuksen jälkeen, tulee kuulemma niskat kipeäksi
biggrin.gif

Bemarilla jarruttaminen ei vaadi kuskilta ja kyytiläiseltä muuta kuin kykyä pysyä kyydissä.
Väittäisin että Bmw:n K-mallin jarrutusominaisuudet perustuvat Duoleveriin, joka estää keulan painumisen jarrutuksissa.
 
Joo varmaan se ihan OK on mutta on se perhanan outo "oikean" moottoripyörän keulaan verrattuna. No kai kaikkeen tottuu, vaikka sitten seisomaan päällään p.....kassa
biggrin.gif
 
Ei ne kuitenkaan tajuaisi, ihmettelisivät vaan että mitä tekemistä noilla karvaisilla tisseillä on tossa peräboxissa
biggrin.gif
 
(jyk4 @ Helmi. 24 2010 sanoi:
Flooraan hieman netistä löytämääni tietoa, tekniikan maailmasta lainattua:

TM 8/2005

Ducati Monster 620, 41 m
Honda CBF 600 S, 50 m
(paras ja huonoin tulos, muista ei tietoa)


TM 13/2005

Suzuki GSX-R 1000, 39.9 m


TM 16/2005

BMW K 1200 S, 39.9 m
Honda CBR 1100 XX Blackbird, 43.2 m
Suzuki GSX 1300 R Hayabusa, 46.5 m


TM 8/2006

Yamaha XJR 1300, 39.5
BMW K 1200 R, 39.8 m
Honda CB 1300 F, 42.3 m
Kawasaki ZXR 1200 R, 45.5 m


TM 13/2006

Yamaha MT-03, 42.4 m
Kawasaki ER-6n, 43.0 m


TM 14/2006

Honda VTX 1800 C, 41 m
Yamaha XV1900 Midnight Star, 44 m
Triumph Rocket III, 46 m
Suzuki Intruder M1800R, 47 m
Harley-Davidson FXSTBI Night Train, 48 m


TM 8/2007

Aprilia Pegaso 650 Trail, 43 m
Suzuki DL 650 A-V Strom, 43 m
Honda XL 650 V Transalp, 45 m
Yamaha XT 660 R, 45 m
BMW G 650 Xmoto, 46 m
Kawasaki Versys 650, 46 m



Sitten eri henkilöautojen hidastuvuuksia:


TM 1/2004

Audi A4 1.9 TDI, 40 m
MB C 200 CDI, 40 m
BMW 320d, 41 m
Volvo S60 2.4D, 43 m
Jaguar X-Type 2.0 D, 45 m


TM 1/2005

Audi A6 2.4, 39 m
BMW 525i, 39 m
MB E 200K, 39 m
Jaguar S-Type 2.5, 41 m
Chrysler 300C 3.5, 42 m


TM 1/2006

Audi A4 1.8T, 39 m
BMW 320i, 39 m
Saab 9-3 2.0t, 39 m
VW Passat 2.0, 39 m
Volvo V70 2.4, 39 m


TM 10/2006

Mazda 5 1.8, 40 m
Renault Grand Scénic 2.0, 40 m
Toyota Corolla Verso 1.8, 40 m
Opel Zafira 1.8, 41 m
VW Touran 1.6, 41 m
Honda FR-V 1.7, 41 m


TM 10/2007

Toyota Auris 1.6, 40 m
Ford Focus 1.6, 41 m
Opel Astra 1.6, 41 m
Peugeot 307 1.6, 41 m
VW Golf 1.6, 43 m
Kia Cee'd 1.6, 44 m


Abs-mp:t

BMW R 1200 RT, 39.1 m
Honda ST 1300, 40.2 m
BMW K 1200 GT, 41.6 m
Yamaha FJR 1300 A, 46.7 m

------------------------------------------------------

Noita lukuja kun katselee niin näyttää autojen lukemat keskimäärin hieman pienemmille, mutta aika lähellä ollaan.
Ja sitten kun lisätään vielä se että pyörää on vaikeampi jarruttaa kuin autoa, vaikka miten mielestään hyvä mopoilija.
Ja mopolla jarrutuksessa kasvattaa tien epäpuhtaudet ja kosteus ja mahdollinen mutka/kallistus enemmän jarrutusmatkaa..

Sporttisempi auto, esim impreza pysähtyy pikasen googletukseen mukaan 37 metrissä.
Porsche 911, 35m kylmillä renkailla, 34m lämpimillä.
Napsauta laajentaaksesi...
Kun tuo jarruttaminen on tärkeääkin tärkeämpi juttu niin nostan puolentoistavuoden takaisen hyvän viestin ylös.

Ja tuossa pari lisää.

http://keskustelu.suomi24.fi/node/4322477

http://tekniikanmaailma.fi/kaksipy....ikein,7

Kun sitä luulotietoa on niin kovin kovin paljon.

Myös vastaukseksi paria sormea jarrukahvalla pitelijöille.
 
Aiheeseen liittyen joitakin faktoja ja kokemusperäisiä havaintoja jarruttamisesta.

Prätkän jarrujen suorituskyky voidaan lain mukaan mitata joko jarrutusmatkana tai "täysin kehittyneenä keskimääräisenä hidastuvuutena (m/s2)". Me käytetään testeissä jälkimmäistä tapaa.

Nopeudesta 100 km/h->0 km/h raja-arvo on 5,8 m/s2. Joku näppärä varmaan laskeskelee, paljonko tuo tekee matkassa. Tämä luku tarkoittaa toisin sanoen sitä, millä matkalla jokaisen kaupasta ostetun prätkän pitäisi pysähtyä.

Jarrutesteissä tulokset ovat tyypillisesti välillä 7-8 m/s2. Ensisijaisesti tuloksiin vaikuttaa renkaiden pito - kokemuksen mukaan se loppuu järjestelmällisesti aikaisemmin kuin jarruista teho. Toiseksi tuloksiin vaikuttaa se, miten hyvin kuski onnistuu jarrutuksessa. Yli raja-arvon pääsen itse nykyään jokseenkin jokaisella yrittämällä, mutta pienikin pyöräkohtainen harjoittelu yleensä parantaa tulosta huomattavasti.

Paras arvo, jonka itse olen jarruttanut, oli 9,2 m/s2. Julistan täten arvauskilpailun, mistä pyörästä oli kyse...
 
Harva motoristi on koskaan opetellut käyttämään jarrujaan oikein.Etunen on se joka pysäyttää ja pyörä joka pysähtyy noin nopeasti on kevyt ja kunnon jarruilla sekä alustalla,Jokin RR mietin minä.Vai onko kaadettu?Vanhassa moottoripyöräkirjassa neuvottiin kaatamaan,mutta silloin oli soratiet ja huonot jarrut.
cool.gif
 
Mun pyörä pysähtyy 200km/h nopeudesta nollaan paljon nopeammin kuin auto. Ero olisi varmasti vieläkin suurempi, jos testi tehtäisiin 280km/h nopeudesta, johon autolla ei edes pääse.

No juu, jatkakaa.
 
(mcmies @ Syys. 20 2011 sanoi:
Aiheeseen liittyen joitakin faktoja ja kokemusperäisiä havaintoja jarruttamisesta.

Prätkän jarrujen suorituskyky voidaan lain mukaan mitata joko jarrutusmatkana tai "täysin kehittyneenä keskimääräisenä hidastuvuutena (m/s2)". Me käytetään testeissä jälkimmäistä tapaa.

Nopeudesta 100 km/h->0 km/h raja-arvo on 5,8 m/s2. Joku näppärä varmaan laskeskelee, paljonko tuo tekee matkassa. Tämä luku tarkoittaa toisin sanoen sitä, millä matkalla jokaisen kaupasta ostetun prätkän pitäisi pysähtyä.

Jarrutesteissä tulokset ovat tyypillisesti välillä 7-8 m/s2. Ensisijaisesti tuloksiin vaikuttaa renkaiden pito - kokemuksen mukaan se loppuu järjestelmällisesti aikaisemmin kuin jarruista teho. Toiseksi tuloksiin vaikuttaa se, miten hyvin kuski onnistuu jarrutuksessa. Yli raja-arvon pääsen itse nykyään jokseenkin jokaisella yrittämällä, mutta pienikin pyöräkohtainen harjoittelu yleensä parantaa tulosta huomattavasti.

Paras arvo, jonka itse olen jarruttanut, oli 9,2 m/s2. Julistan täten arvauskilpailun, mistä pyörästä oli kyse...
Napsauta laajentaaksesi...
No aika kaukaa haettu, että mistä pyörästä kyse, kun vaihtoehtoja on enemmän kuin paljon.
Laita muutama vaihtoehto ja järjestä äänestys...
 
(Crivil @ Loka. 04 2011 sanoi:
(Hannula @ Syys. 20 2011 sanoi:
Nyt kun tuli puheeksi:

VW Transporter T4 vs. 40 tonnin rekka

Ois mopollakin tekemistä jos tommosen yhdistelmän perässä joutuisi ihan äkkiseltään suorittamaan.
Napsauta laajentaaksesi...
Piti just linkittää tää sama pätkä, mut Hannula oli nopeempi, ja kirkkaasti... "Vanha" on pikkasen hidas
biggrin.gif
....
Napsauta laajentaaksesi...
Niinpä, ajoneuvon massalla ei ole merkitystä pysähtyvyyteen. Se on aivan sama onko Boeing 747 ja moottoripyörä rinnakkain, niin ainoa mikä ratkaisee on jarrujen teho sekä tien- ja renkaan välinen kitka.
 
(compact_d @ Loka. 04 2011 sanoi:
(Crivil @ Loka. 04 2011 sanoi:
(Hannula @ Syys. 20 2011 sanoi:
Nyt kun tuli puheeksi:

VW Transporter T4 vs. 40 tonnin rekka

Ois mopollakin tekemistä jos tommosen yhdistelmän perässä joutuisi ihan äkkiseltään suorittamaan.
Napsauta laajentaaksesi...
Piti just linkittää tää sama pätkä, mut Hannula oli nopeempi, ja kirkkaasti... "Vanha" on pikkasen hidas
biggrin.gif
....
Napsauta laajentaaksesi...
Niinpä, ajoneuvon massalla ei ole merkitystä pysähtyvyyteen. Se on aivan sama onko Boeing 747 ja moottoripyörä rinnakkain, niin ainoa mikä ratkaisee on jarrujen teho sekä tien- ja renkaan välinen kitka.
Napsauta laajentaaksesi...
No huhhuh. Vois tulla äitiä ikävä jos Boeingi hidastelisi kiitotiellä pelkästään jarruilla ja renkailla. - Eikös nyt turbiinilla sentään...
nixweiss.gif
 
Pari vertailevaa esimerkkiä (vaihteeksi) olosuhteiden vaikutuksesta eri yhteyksissä. Pitäydytään selkeyden vuoksi
ajoreitillä ja joka kohdassa ruutikuivalla asvaltilla.

Tämä rajaus poistaa siis käytännössä esim. vuorokaudenaikojen puitteissa kehittyvän "kasteen" määrätyille
osuuksille, mahdollisen kuuron jälkeen varjopaikoissa pidempään viipyvän märän / kostean pinnan...... ja näiden tekijöiden hyvinkin erilainen vaikutus, joka riippuu paljolti
asvaltin laadusta / kunnosta ko. kohdissa.

Tuon verran muuttujia/vaikuttavia tekijöitä on siis käsillä,
vaikka usein kuvittelee ajavansa "kuivalla kelillä".

OK, sivuutetaan nyt nämä normaalit ja hyvin yleiset
"realiteetit" kuitenkin tällä kertaa.

Otetaan seuraavaksi pinnan lämpötila (ruutikuivan)

Oikaistaan sen verran, että todetaan vain sillä olevan merkittävä vaikutus pitoon.

Lisätään tähän seuraava tekijä todellisuudesta. Asia, jota kovin moni kurvailija ei näytä hahmottavan sen merkitykseen nähden juuri lainkaan. Urat ja painumat. Nyt ei puhuta varsinaisista "railoista" tms. varsinaisista päällystevaurioista.
Realiteettihan on sellainen, että tuolla ajellaan "ränneissä",
joissa on "kaatoa" 3-6 kertaisesti siihen mitä himassa on
kylppärin lattiassa
idea3.gif
, eikä vielä ole edes tunne että
"onpas helvetilliset urat".
Käykääpä joskus hiljaisena aikana ihan mielenkiinnosta
lyömässä linjaari tielle, jossa tuntuu olevan jo "hieman uraa".
Se, paljonko sitä siinä todellisuudessa on, yllättää monen.

Niinpä... Olosuhteet "tehojarrutukselle".... höystettynä
vaikka pelkästään..... hieman kaartavalla ajoradalla, erilaisella
lämpötilalla....

Ollaan siis todellisissa ja yllättävissä tilanteissa aika
hevonvitunhumpan kaukana toistetuista "testi- tai rataoloista"
joissa jo kamppaillaan optimisuorituksia haettaessa
varsin monien "muuttujien kanssa".

Tuolla teillä mennään pitkälti ja ihan (valitettavasti) oikeissa
olosuhteissa, joissa kovan luokan pelimannikin kämmää helposti kun pitää "pysäyttää pöx, tai vetää rajoilla".

Ehkä asia hahmottuu helpommin, jos kuvailee esim. rata- / katuolojen eroa seuraavasti:

"Joudut neliöön kolmea kaveria vastaan.... tai kolmeatoista"

Kyllä.... samoilla opeilla ja taidoilla mennään, mutta "jakoa"
on ihan pikkasen enemmän
biggrin.gif
.

Tuota.... Kiitos ja anteeks... taas
sad_orig.gif
.

Halusin vaan nostaa esiin sen valitettavan seikan....
joka näkyy "tilastoissakin"
sad_orig.gif
.

Kovin moni vetää tuolla enemmän ja vähemmän "boltsit valtavana" edes hahmottamatta missä mennään.....
ja visiirin takana on "tohtori Rossia" aika monessa kypärässä
tounge.gif
.
 
(jamas @ Loka. 04 2011 sanoi:
(VoihanVihveli @ Loka. 04 2011 sanoi:
No huhhuh. Vois tulla äitiä ikävä jos Boeingi hidastelisi kiitotiellä pelkästään jarruilla ja renkailla. - Eikös nyt turbiinilla sentään...
nixweiss.gif
Napsauta laajentaaksesi...
Ei kyllä siinä on Brembot ja samoin kiihdytys tapahtuu renkaiden avulla (sen takia kentällä mustia burnis jälkiä) 747 muistaakseni takavetoinen, mutta MD11 oli Etuveto.
Napsauta laajentaaksesi...
Kyllä vois tulla äitiä ikävä jos Boeingi hidastaisi pelkästään thrust reversalilla, koska sen teho parhaimmillaankin täydellä moottoriteholla on noin 45% työntövoimasta, joka sekään ei ole hääppöinen.
 
No niin. Nyt onkin paljon kirjoitettu pysähtyvyydestä ja kitkoista jne, ja olettaen pelkästään suomalaisilla kestopäällysteillä. Sanoovat että Suomessa sadesäällä märällä pinnalla pääsee parempaan pysähtyvyyteen kuin monilla muilla euroopan väylillä. Porukkahan paljon ajelee ympäri maita ja mantuja. Onkos tullut kokemusta noista muiden maiden liukkaista pinnoista, varsinkin märällä.

Sanoovat, jotta Suomessa esim. nastat tekevät hyvääkin ja parantavat märkien pintojen kitkaominaisuuksia - mene ja tiedä?
 
Sinun täytyy kirjautua sisään tai rekisteröityä voidaksesi kirjoittaaksesi täällä.
Back
Ylös