• Tervetuloa uudistetulle moottoripyora.org -foorumille! Onko ongelmia? Palautetta? kerätään tähän ketjuun kootusti asiat. Mikäli et pääse ketjuun kirjoittamaan, voit myös olla sähköpostilla yhteydessä. Teknisen tuen sähköposti löytyy yhteystiedot -sivulta. Mikäli et pääse kirjautumaan, yritä ensin salasanan palautusta.

isot pyörät jotenki kuristettuja?

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja SALOMON
  • Aloituspäivä Aloituspäivä
Periaatteessahan tuo mopon lasku ei pienennä otsapinta-alaa kuin renkaiden leveydeltä.

Eli jos renkaat olis 190 ja 120 (yht 310), niin jokainen laskettu sentti pienentää otsapintaa 310 mm² eli 0,000310 m². Luku on todellisuudessa vielä jonkin verran pienempi, sillä tässä takarenkaan on ajateltu olevan "puhtaassa" ilmavirrassa eikä eturenkaan takana.

Viiden sentin madallus tarkoittaisi siis noin 0,0012 m²:ä pois kokonais p-a:sta (renkaiden laskennallinen kokonais p-a hatusta). Eli alle prosenttia. Toisin sanoen "normimopossa" tuolla pitäisi siis olla noin yhteen hevosvoimaan verrattavissa oleva vaikutus huippunopeuteen ilmanvastuksen poikkipinta-alan kautta. Madalluksen vaikutusta muotokertoimeen ja tehon tiehen siirtymiseen onkin sitten jo hieman vaikeampi arvioida.
 
Itse asiassa se ilmamäärä sen mopon alla vaikuttaa myös hidastavasti, eli mahdollisimman alas ne vehkeet niin alkaa nopeutta löytymään enempi... Tuntuu typerältä mutta on suurikin asia tuolla korkeudella...
 
Uusimmassa Performance Bikessa (1/2006) jatkuu taas juttusarja "Project 250", elikkäs kuinka tunataan Busasta 700 hp hirmu, jolla pitäisi sitten mennä 250 mph eli 400 km/h. Elikkäs tuossa aiemmin mainittu 350 hp riitti 368 km/h, niin pitäisi siis kaksinkertaistaa teho, jotta saadaan extra 32 km/h. Projekti jatkuu, ja tiedä miten siinä käy.
 
Kyllä se madallus vaikuttaa enemmän kuin edellä esitettiin. Huomatkaa, että etulokkari tulee lähes kiinni keulan/etuvalon alareunaan jne, eli aerodynamiikka paranee sitäkin kautta. Toki peilit yms pois. Ennen kaikkea kuskin pitää osata ottaa oikea asento ja maastoutua hyvin!
 
Uusimmassa Performance Bikessa (1/2006) jatkuu taas juttusarja "Project 250", elikkäs kuinka tunataan Busasta 700 hp hirmu, jolla pitäisi sitten mennä 250 mph eli 400 km/h. Elikkäs tuossa aiemmin mainittu 350 hp riitti 368 km/h, niin pitäisi siis kaksinkertaistaa teho, jotta saadaan extra 32 km/h. Projekti jatkuu, ja tiedä miten siinä käy.
425hp takarenkaalla riitti Busassa (melko vakio näköinen ulospäin ja kilvissä) yli 420km/h nopeuteen.. Sen verran ne todistetusti sillä ajoi, ja huom, mailin kiihdytyksen loppunopeus!
 
Kyllä se madallus vaikuttaa enemmän kuin edellä esitettiin. Huomatkaa, että etulokkari tulee lähes kiinni keulan/etuvalon alareunaan jne, eli aerodynamiikka paranee sitäkin kautta. Toki peilit yms pois. Ennen kaikkea kuskin pitää osata ottaa oikea asento ja maastoutua hyvin!
Edestäpäin katsottuna madallus vaikuttaa pinta-alaan vain siltä osin, kun se pienentää renkaan korkeutta. Elikkä pinta-ala pienenee takarenkaan leveys x madallus (takarengas on se leveämpi). Ei siis kovin monta neliocm. Muu vaikuttaa Cv:n kautta.
 
425hp takarenkaalla riitti Busassa (melko vakio näköinen ulospäin ja kilvissä) yli 420km/h nopeuteen.. Sen verran ne todistetusti sillä ajoi, ja huom, mailin kiihdytyksen loppunopeus!
Pistätkö linkin tulemaan tuosta tiedosta. Kiinnostaa sikäli, kun olen ollut siinä uskossa, että jo 350 kmh vaatii erikoisjärjestelyjä.
Tämmöistä hifistelyä... itse en kuvittelekkaan että ikinä millään häkkyrällä yli 300 kmh
confused_orig.gif
vois kyllä olla uusi kokemus, vaikka voisi tämän nykymopon muovikatteet jo lennellä silmille.
 
Itse asiassa se ilmamäärä sen mopon alla vaikuttaa myös hidastavasti, eli mahdollisimman alas ne vehkeet niin alkaa nopeutta löytymään enempi... Tuntuu typerältä mutta on suurikin asia tuolla korkeudella...
Ei ole typerää. Vaikuttaa Cv-arvoon ja ns. maaefektiin, jolla saadaan lisää painetta takarenkaalle ja sitä kautta lisää pitoa. Autoihin verrattuna prätkillä on se haitta, että vetäviä pyöriä on yksi, jonka rengasprofiili on pyöreä. Eikä mitään siipea down-forceen. Tehollinen pinta-ala on pieni ja kaikki apu on tarpeen, muuten sutii.
 
Ja piti vielä sanoa edelliseen kommenttiini, että motskareissa maaefekti on surkean pieni. Maaefektiin vaikuttaa se pinta-ala, jossa ajoneuvo "näkyy" alhaalta (tai ylhäältä) päin. Tätä en osaa laskea edes päissään...
 
Kyllä se madallus vaikuttaa enemmän kuin edellä esitettiin. Huomatkaa, että etulokkari tulee lähes kiinni keulan/etuvalon alareunaan jne, eli aerodynamiikka paranee sitäkin kautta. Toki peilit yms pois. Ennen kaikkea kuskin pitää osata ottaa oikea asento ja maastoutua hyvin!
Edestäpäin katsottuna madallus vaikuttaa pinta-alaan vain siltä osin, kun se pienentää renkaan korkeutta. Elikkä pinta-ala pienenee takarenkaan leveys x madallus (takarengas on se leveämpi). Ei siis kovin monta neliocm.  Muu vaikuttaa Cv:n kautta.
Jep, mutta muotokerroin paranee, kun pyörä madaltuu, vaikka pinta-ala suoraan edestä päin katsottuna ei kauhesti pienenekään.

Eli sama se on pieneneekö ala vai muotokerroin, kun se on muotokerroin kertaa ala (CdA, josta oli jo aikaisemmin puhetta) kuitenkin mikä lopulta vaikuttaa!

Tuossa luettavaa siitä 420km/h ylittäneestä Busasta:
http://www.moottoripyora.org/cgi-bin....hl=360%
 
425hp takarenkaalla riitti Busassa (melko vakio näköinen ulospäin ja kilvissä) yli 420km/h nopeuteen.. Sen verran ne todistetusti sillä ajoi, ja huom, mailin kiihdytyksen loppunopeus!
Pistätkö linkin tulemaan tuosta tiedosta. Kiinnostaa sikäli, kun olen ollut siinä uskossa, että jo 350 kmh vaatii erikoisjärjestelyjä.
Tämmöistä hifistelyä... itse en kuvittelekkaan että ikinä millään häkkyrällä yli 300 kmh
confused_orig.gif
vois kyllä olla uusi kokemus, vaikka voisi tämän nykymopon muovikatteet jo lennellä silmille.

Itse asiassa se ilmamäärä sen mopon alla vaikuttaa myös hidastavasti, eli mahdollisimman alas ne vehkeet niin alkaa nopeutta löytymään enempi... Tuntuu typerältä mutta on suurikin asia tuolla korkeudella...

Ei ole typerää. Vaikuttaa Cv-arvoon ja ns. maaefektiin, jolla saadaan lisää painetta takarenkaalle ja sitä kautta lisää pitoa. Autoihin verrattuna prätkillä on se haitta, että vetäviä pyöriä on yksi, jonka rengasprofiili on pyöreä. Eikä mitään siipea down-forceen. Tehollinen pinta-ala on pieni ja kaikki apu on tarpeen, muuten sutii.
Linkki löytynee 360kmh threadista.

Klassisen kitkateorian mukaan kitkavoima eli tässä tapauksessa mopoa kuljettava voima on verrannollinen vain normaalivoimaan eli vetävällä pyörällä olevaan massaan sekä pintojen väliseen kitkakertoimeen. Tällöin ei siis periaatteessa ole merkitystä renkaiden määrällä tai renkaan ja maan välisellä kosketuspinta-alalla.

Tuo teoria ei kuitenkaan ole eksakti, eikä se ota huomioon esim liikkeen suuntaista voimakomponenttia. Tämä vaikuttaa koskettavien materiaalien pinnanalaisiin von Mises -jännityksiin, jotka aiheuttavat muodonmuutoksia ja sitä kautta muutoksia myös saatavaan kitkavoimaan. No, pointti on kuitenkin siinä, että uskoakseni renkaiden määrällä tai pinta-alalla ei ole suoranaisesti suurta merkitystä saatavilla olevaan kitkavoiman määrään, vaan ero tulee lähinnä renkaan muista ominaisuuksista. Näillä tosin on tietenkin yhteys myös noihin aiemmin mainittuihin.

Joopajoo, tulipa taas suollettua.
 
Tuossa luettavaa siitä 420km/h ylittäneestä Busasta:
http://www.moottoripyora.org/cgi-bin....hl=360%
Tiedän kyllä Waynen, mutta kun hän on ammattimies näissä kiihdytysajohommissa, niin millä pyörällä tarkkaan ottaen hän tuon ennätyksen 258 mph teki? Tekikö tällä Click
Ei, vaan tällä:
http://img.photobucket.com/albums/v450/jjh1425/IMG_0283.jpg

Kilvissä oleva, ulospäin melko vakio näköinen Busa, kuten sanottua. Rich Yancyn Busa, joka on ollut kyllä jo vuosia mukana. Parantanut vaan jatkuvasti katupyörien enkkaa!

Tässä lisää linkkejä, jos et jaksa kattoa niitä siitä toisesta topikista:
Juttua:
http://www.leesperformance.com/index.php

http://www.waynepollack.com/news.asp

Lehtijuttu (Helmikuu 2004):
http://www.leesperformance.com/articles.php?id=14&act=view
 
Madallus vaikuttaa enemmän, kun mitä voisi olettaa, nimittäin ilman virtaukset paranee. Vrt. kotilot, madaltamisella saadaan aikaiseksi pienempi ilmapatja auton alle. Toki moottoripyörässä tuo patja-alue on paljon pienempi, mutta kuitenki sama efekti.
 
Klassisen kitkateorian mukaan kitkavoima eli tässä tapauksessa mopoa kuljettava voima on verrannollinen vain normaalivoimaan eli vetävällä pyörällä olevaan massaan sekä pintojen väliseen kitkakertoimeen. Tällöin ei siis periaatteessa ole merkitystä renkaiden määrällä tai renkaan ja maan välisellä kosketuspinta-alalla.
Totta tuokin. Mutta kun tuo kitkakerroin nimenomaan riippuu siitä, miten paljon tuota kitkaa aiheuttavaa tavaraa on tossa renkaan ja tien välissä. Siinähän kitkaa aiheuttaa se kuinka paljon noita kumi- ja asfalttihiukkasia on keskenään yhtäaikaa toiminnassa. Leveässä slicksissä kumihiukkasia on paljon kosketuksissa suureen määrään asfaltin kiinnipitämiin hiekkajyviin. Kapeassa ja voimakkaasti uurretussa renkaassa vastaavasti vähemmän kiinnipitäviä hiukkasia. Eli käytännössä niissä on silloin pienempi kitkakerroin. Voima ei riipu kitkakertoimesta, mutta kitkakerroin kyllä riippuu kumen kosketuspinta-alasta. Ja jos niitä vetäviä pyöriä on kaksi tai neljä, niin kyse on silloin yhteenlasketusta pinta-alasta ja kitkakerroin muodostuu niistä kaikista.
Ja hyviä noi linkit, olen ollut kyllä aina siinä uskossa, että tommoisiin >360 kmh hirmunopeuksiin ei ihan normaaliprätkillä ole asiaa vaikka kuinka turboaisi. Mutta on se raja jossain tuossa 400 kieppeillä kuitenkin, jolloin tehon nosto ei enää auta yhtään.
 
Voima ei riipu kitkakertoimesta, mutta kitkakerroin kyllä riippuu kumen kosketuspinta-alasta. Ja jos niitä vetäviä pyöriä on kaksi tai neljä, niin kyse on silloin yhteenlasketusta pinta-alasta ja kitkakerroin muodostuu niistä kaikista.
Kyllähän tuo kitkavoima riippuu suoraan kitkakertoimesta, vai mikä virka kitkakertoimella muuten edes olisi?
 
Klassisen kitkateorian mukaan kitkavoima eli tässä tapauksessa mopoa kuljettava voima on verrannollinen vain normaalivoimaan eli vetävällä pyörällä olevaan massaan sekä pintojen väliseen kitkakertoimeen. Tällöin ei siis periaatteessa ole merkitystä renkaiden määrällä tai renkaan ja maan välisellä kosketuspinta-alalla.
Totta tuokin. Mutta kun tuo kitkakerroin nimenomaan riippuu siitä, miten paljon tuota kitkaa aiheuttavaa tavaraa on tossa renkaan ja tien välissä. Siinähän kitkaa aiheuttaa se kuinka paljon noita kumi- ja asfalttihiukkasia on keskenään yhtäaikaa toiminnassa. Leveässä slicksissä kumihiukkasia on paljon kosketuksissa suureen määrään asfaltin kiinnipitämiin hiekkajyviin. Kapeassa ja voimakkaasti uurretussa renkaassa vastaavasti vähemmän kiinnipitäviä hiukkasia. Eli käytännössä niissä on silloin pienempi kitkakerroin. Voima ei riipu kitkakertoimesta, mutta kitkakerroin kyllä riippuu kumen kosketuspinta-alasta. Ja jos niitä vetäviä pyöriä on kaksi tai neljä, niin kyse on silloin yhteenlasketusta pinta-alasta ja kitkakerroin muodostuu niistä kaikista.
Ja hyviä noi linkit, olen ollut kyllä aina siinä uskossa, että tommoisiin >360 kmh hirmunopeuksiin ei ihan normaaliprätkillä ole asiaa vaikka kuinka turboaisi. Mutta on se raja jossain tuossa 400 kieppeillä kuitenkin, jolloin tehon nosto ei enää auta yhtään.
420km/h menee kohtuu maltillisella teholla. Ota huomioon, että se on mailin kiihdytyksen loppunopeus.

Enemmän tehoa ja/tai pidempi matka niin menisi varmasti kovempaa. Se Yancyn pyöräkin kiihtyy vielä siinä mittauspisteellä.

Suomessakin on tuotakin tehokkaampia pyöriä. Yhdellä täälläkin kirjoittelevalla on nyt sellainen tekniikka, joka sylkäisee takapallolle 580hp, eli melko kivasti!

Ei kannata julistaa mitään, jos ei ole faktaa  
tounge.gif
Moni näytti aikasemmin olevan varma jo siitäkin, että kohtuu normaalilla katupyörällä (vaikka olisi turbo) ei pääse yli 320km/h. Sutii kuulemma vaan.

Ei se nyt ihan niin näyttäis olevan. Melko helpolla tuo 350km/h rajapyykki on mahdollista ylittää turbopyörällä, ei tartte mitään poppakonsteja...

Tuo kitka ei kyllä lisäänny ihan niin kuin väitit. Pinta-ala ei kasvata kitkaa, mittaa labrassa jos et usko. Se on fysikaalinen tosiasia.

Tuossa on se homma taustalla, että pehmeä kumi pureutuu asfaltinpinnan koloihin. Eli toimii ikäänkuin "rattaana". Leveämmässä kumissa näitä pureutumisia, eli "rattaita" tulee useampia, mutta varsinaiseen kitkaan se ei perustu.

Jos asfaltti olisi täysin tasaista, tai kumi niin kovaa, ettei tätä pureutumista koloihin tapahtuisi, niin olisi ihan sama minkä levyinen rengas on, ei pitäisi yhtään paremmin.

Mutta näinhän ei käytännössä ole, vaan leveä kumi todellakin auttaa ihan sen takia, että sillä on enemmän näitä "pureutumispisteitä" pintaan kuin kapeammalla -> pitää paremmin. Sen takia myös pehmeäpi seos pitää paremmin; se pureutuu asfaltin koloihin paremmin.

Tuo siis pätee vain silloin kuin alusta on asfaltin tai karkean betonin tapainen "huokoinen" (ja rengas tietysti kumia tai sen tapaista, joka voi näihin koloihin pureutua).

Senpä takia se on ainoastaan kuivalla asfaltilla kun käytetään leveitä sliksejä. Lumella, hiekalla, jäällä jne tulee taas ihan muut kriteerit renkaalle, jos halutaan maksimaalista pitoa.
 
Voima ei riipu kitkakertoimesta, mutta kitkakerroin kyllä riippuu kumen kosketuspinta-alasta. Ja jos niitä vetäviä pyöriä on kaksi tai neljä, niin kyse on silloin yhteenlasketusta pinta-alasta ja kitkakerroin muodostuu niistä kaikista.
Kyllähän tuo kitkavoima riippuu suoraan kitkakertoimesta, vai mikä virka kitkakertoimella muuten edes olisi?
Niin, tuossa Anttoo ei ota huomioon sitä, että kuin pinta-ala kasvaa, niin samalla vähenee pintapaine yksikköä kohden. Eli kitka yksikköä kohden pienenee, ja se on lopulta sama, minkä levyinen rengas on, näin fysikaalisesti tarkasteltuna. Kitka on sama renkaan leveydestä huolimatta.

Käytännössähän asia on toisin, kun alustana on huokoinen asfaltti ja alla kumiset renkaat. Kts. edellinen vastaukseni.
 
Hieman jo turhaa jappasua olemattomista asioista. Tuli nimittäin kirjoitusvirhe. Tarkoitin, että kitkavoima ei riipu pinta-alasta. Vain kitkakertoimesta ja kappaleeseen vaikuttavasta kohtisuorasta voimasta. Jos motskarissa on kaksi vetävää (tai jarruttavaa) pyörää, niin kummankin pyörän kitkavoima vaikuttaa erikseen. Ja sama pätee nelipyörävetoon. Kitkavoimat voidaan siis yksinkertaisesti summata. Ja tuo kohtisuora voima tietenkin riippuu, miten kokonaismassa jakautuu renkaille, ei siinäkään ole pinta-alalla tekemistä. Painojakaumakin vaihtelee tietysti sen mukaan kiihdyttääkö vai jarruttaako. Ja kitkavoimallakin on se maksiminsa, ennenkuin siitä tulee liukukitkaa. Sutimisenestojärjestelmä ja lievä keuliminen voisi siis auttaa huippunopeuksiin pääsyssä.
 
Back
Ylös