-
Tervetuloa uudistetulle moottoripyora.org -foorumille! Onko ongelmia? Palautetta? kerätään tähän ketjuun kootusti asiat. Mikäli et pääse ketjuun kirjoittamaan, voit myös olla sähköpostilla yhteydessä. Teknisen tuen sähköposti löytyy yhteystiedot -sivulta. Mikäli et pääse kirjautumaan, yritä ensin salasanan palautusta.
Isoin ötökkä mihin olet törmännyt?
- Keskustelun aloittaja Stuke
- Aloituspäivä
puörällä suurin kontakti on rakättirastas osui n.110kmh kyydissä sääreen ,aika kovaa tömähti mokoma pikku otus, onnekki ei isompaa...
maasturilla joskus mäyrän yli on joutunnu ajaan, siinä ei juuri muuta kun etubanjossa kolahti, henkilökotilon tuollainen kai jo särkisi...
kuorma-autolla kerran isän kyydissä kun hirvi tuli keulaan, auton vauhtiin ei vaikutusta , jumalaton pamaus ja hirvilehmä lentopostiin ja menetti ainoansa, keskeytys tuli tosin autoonkin cooleri + jäähdytin pas2. tuo kertakokemus hirvenkanssa opetti kyllä vaikkei henk.vahinkoja tullut, se on kyllä valtava otus jota en halua enää toiste nähdä tuulilasin tai visiirin takaa, kiikaritähtäimen linssin läpi kohtaaminen taas olisi suotavaa syksyisin
maasturilla joskus mäyrän yli on joutunnu ajaan, siinä ei juuri muuta kun etubanjossa kolahti, henkilökotilon tuollainen kai jo särkisi...
kuorma-autolla kerran isän kyydissä kun hirvi tuli keulaan, auton vauhtiin ei vaikutusta , jumalaton pamaus ja hirvilehmä lentopostiin ja menetti ainoansa, keskeytys tuli tosin autoonkin cooleri + jäähdytin pas2. tuo kertakokemus hirvenkanssa opetti kyllä vaikkei henk.vahinkoja tullut, se on kyllä valtava otus jota en halua enää toiste nähdä tuulilasin tai visiirin takaa, kiikaritähtäimen linssin läpi kohtaaminen taas olisi suotavaa syksyisin
Ex-muija, velkoja makselen vieläkin.
Viime kesänä joku räkättirastas tms tuli olkapäähän. Suojapaita päällä, joten kopsahti vain. Veikkaan, että vastapuoleen sattu paljon enemmän, enkä katsonut aiheelliseksi pysähtyä ja alkaa soitella apua kolarin heikommalle osapuolelle.
Taivaanvuohi tai joku lehtokurppa osui pari vuotta sitten. 140 oli mittarissa ja tömähti kypärään. Sain juuri väistettyä ettei tullut suoraan keskelle, mutta silti mosahti aikas lujaa. Suolimössöä tuli sitten kypärän ilma-aukoista sisään
Heinillä pyyhittiin enimmät jätteet pois ja jatkettiin matkaa 200 kilsaa maalle. Haju oli mukava koko loppumatkan - jätteet siivottiin kypärän sisältä vasta myöhemmin
Tarinan opetus: Onneksi oli umpikypärä
Tarinan opetus: Onneksi oli umpikypärä
Varis osui oikeaan kahvasuojaan viime kesänä. Pikkusen se pelästyttää kun tajuaa että isohko lintu osuu. Vauhtia oli sen verran että hanskan päälle tippui vain pari suolenpätkää. Olen pitänyt variksia sen verran viksuina, että ne yleensä älyää väistää/poistua ajoissa jos ovat tiellä raatoja syömässä, mutta pyörää ei vissiin linnutkaan huomaa kovin hyvin.
Viime kesänä Lahden motarilla joku Jänis-eläin. Tuli niin nopeasti, ettei ehtinyt edes tiedostaa varmuudella mikä se oli.
Etusen alle jäi. Täräytti aivan sairaasti tangolle asti etusen alla. En osaa sanoa, mitä kävi, mutta takasen en enää sitten huomannut reagoivan mitenkään.
Vauhtia oli reilu kesärjoitus moottoritiellä, jollain uskomattomalla tuurilla en kaatunut. Ehkä suurin vaikutus oli hyrrävoimien pystyssä pitävällä voimalla.
Heti seuraavaan ramppiin, pyörä tuelle ja shokissa täristen katselemaan pyörän vaurioita.
Ei mitään! Epäuskoinen tunne, osuinka edes mihinkään valtasi hetkeksi, mutta kyllä se oli valitettavasti jokin eläin.
Pelottava tapaus, konkretisoi sen, ettei tuollaisessa tilanteessa ehdi välttämättä tehdä mitään. Itse en ainakaan ehtinyt edes hipaista jarrua vaikka ajan aina kaksi sormea jarrulla.
Etusen alle jäi. Täräytti aivan sairaasti tangolle asti etusen alla. En osaa sanoa, mitä kävi, mutta takasen en enää sitten huomannut reagoivan mitenkään.
Vauhtia oli reilu kesärjoitus moottoritiellä, jollain uskomattomalla tuurilla en kaatunut. Ehkä suurin vaikutus oli hyrrävoimien pystyssä pitävällä voimalla.
Heti seuraavaan ramppiin, pyörä tuelle ja shokissa täristen katselemaan pyörän vaurioita.
Ei mitään! Epäuskoinen tunne, osuinka edes mihinkään valtasi hetkeksi, mutta kyllä se oli valitettavasti jokin eläin.
Pelottava tapaus, konkretisoi sen, ettei tuollaisessa tilanteessa ehdi välttämättä tehdä mitään. Itse en ainakaan ehtinyt edes hipaista jarrua vaikka ajan aina kaksi sormea jarrulla.
