Kotona vihdoin. Matkustaminen on mahtavaa, mutta on se vaan mukava saapua tänne kotiakin!
Islanti oli mahtava kokemus (taas) ja kaipuu sinne palaamisesta jäi (taas), eli vielä tulen ainakin yhden matkan sinnesuuntaan tekemään (taas!). Seuraava reisu on luultavasti joko asuntoautolla, tai useamman mopottimen seurueessa, ja yhdellä huoltoautolla, jossa matkaisi kaikki se muu tarpeellinen. Itse saisi vaan heittää ajovehkeet niskaan, kuupan päähän ja lähteä päästelemään niitä komeita pitkiä suoria, joita sieltä paikkapaikoin löytyy.
Matka sujui kaikkinensa todella hyvin. Viikko kyllä vaan on aivan liian vähän, ottaen huomioon myös sen että itse kiersin saaren neljässä päivässä. Ainoita takaiskuja oli se Bergenin taivasalla viettämäni yö ja teltan putoaminen kyydistä matkalla. Luojan lykky että vastaan sattui juuri tulemaan autoilija, joka noukki paketin kyytiinsä ja lähti peräämme. Samalla hetkellä kun huomasin takana olevan auton vilkauttelevan pitkiä, tajusin sen peilissä vilahtaneen liinanpätkän olevan juuri se mikä piti telttaa matkassa. Takana tuleva pariskunta mukavasti pelasti loppulomamme, ja pääsimme jatkamaan matkaa. Kiitos vielä, oi tuntemattomat teiden enkelit!
Niin ja pääsin koeajamaan myös paikallisen yksihevosvoimaisen. Oli aika metkaa kyytiä ja pakko se on myöntää, jotta taidan sitä toistekin joskus koettaa...
Lähdimme Mývatnilta siis sunnuntaipäivällä ajelemaan kohti Akureyriä, ja sieltä ykköstietä jatkaen Reykjavikiin päin. Yön vietimme Blönduósissa, ja matkaa päästiin seuraavana aamuna jatkamaan hyvän kelin saattelemana.
Maanantai-ilta kului Reykjavikin kaupunkia ihmetellessä, ja seuraavana aamuna jatkoimme matkaa kohti Geysir-puistoa ja Gullfossia. Strokkur, joka on se vanhan ja väsyneen Geysirin mukavasti aktiivinen pikkuveli, purkautui kolmen-neljän minuutin välein, ja siitä sain näppäistyä ihan mainion kuvankin.
Gullfossin jälkeen alkoi sade, ja sitä kestikin sitten keskiviikkoaamuun asti. Aivan märkinä emme viitsineet telttaa enää pystyttää vaan yö vietettiin Hostellissa, Vikin pikkukaupungin ja Skaftafellin luonnonpuiston puolimatkassa.
Hostellista ajelimme sitten illaksi Seydisfjörduriin, josta seuraavana aamuna laivamme lähti kohti Tanskaa.
Laivamatka sujui kaksin paljon kaunihimmin, ja rentoutuminen oli ajojen jälkeen helppoa. Saunaa, uima-allasta, herkullista seisovanpöydänruokaa ja Viking Clubin rentouttavaa pianistin soitantaa kuunnellessa joutui kaksi vuorokautta kuin hujauksessa.
Nettisivun aikataulusta poiketen olimme Hanstholmissa vasta 15:30 paikallista aikaa, ja laivasta ulos päästiin vasta n.16:40. Satamasta matkaa Fredrikshavniin, Tanskan pohjoiseen satamaan oli n.160km ja tankkauksen jälkeen ei ollut enää epäilystäkään siitä, olimmeko myöhässä 17:30 lähtevältä lautalta. 20:00 irroitti seuraava Stena Linen laiva köytensä rannasta, ja suuntasimme kohti Göteborgia.
Reittivalintana Fredrikshavn-Göteborg ajan ja kilometrien säästämiseksi. Tälläkin suunnitelmalla matkaa Hanstholmista Kapellskäriin taisi tulla rapiat 700km. Saavuimme Göteborgiin vähän iltayhdentoista jälkeen, josta ajelimme pisin yötä rauhallisesti 100km pätkiä kohti Kapellskäriä, jonne saavuimme joskus aamukahdeksan tienoilla. Pikkuhiljaa ja sopivilla tauoilla siis mentiin.
9:15 lähti FinnLinkin paatti, ja pääsimme runsaan aamiaisen jälkeen nauttimaan levosta. Aamiaispöydän haukotukset kertoivat sen tarpeesta kanssamatkustajille aika selvästi. Hytti oli mitä mainioin ja sisälsi ikkunan suoraan laivan keulaanpäin. Näkymät siis mitä parhaimmat, tosin kukaan ei ulos siitä akkunasta kurkistellut. ZZ zz ZZ zz...
Kuudelta Naantaliin, ensimmäisenä ulos laivasta ja jo varttituntia myöhemmin olimme Raisiossa anoppilassa. Kunnon löylyt, saunaolut, kuulumisien vaihto, kuvien katselu ja tuliaisten jako. Illaksi kotio, omaan sänkyyn pitkäkseen.
Kaksi viikkoa oli siis takana. Hondan takarengas, jonka pelkäsin loppuvan matkalla, kesti aika mainiosti matkan ja kulutuspintaakin jäi ainakin puolitoista milliä. Ajometrejä kertyi kokonaista 3767km.
CBF 600 S oli matkakumppanina mitä mainioin. Mielestäni vääntöä ja voimaa meidän kahden ja kaikkien romujen kuljettamiseen oli aivan riittämiin. Pienen koneen etuna pieni kulutus, 4,5 l/100km. Ja aina ei tullut ajettua edes niin nätisti.
Uusia kokemuksia matkailusta tuli kartutettua, ja muailmaa nähtyä viiden eri maan aikana.
Mennessä oli laivalla Islantilainen Goldwing-porukka yhdeksän mp:n ja kahden triken voimin. Matkassa myös muutama saksalainen moottoripyöräilijä matkaenskoineen. Takaisintullessa oli saksalaisia enemmältikin, luulisin kokonaissumman ylittävän tusinan pyörää. Ja enskoja tieteski. Oli matkassa vielä yksi brittikin, joka kertoili matkoistaan ja ajeli todella erikoisella kotarilla. Tuossa
Linkki Jeremy Bullardin sivulle, jossa lisäinfoa.
Islannin tiestöstä vielä sen verran, jotta menomatkalla pohjoiseen oli todella se yksi 2km pätkä hiekkatietä. Kaakkoisosassa noin 100km pätkällä ennen Seydisfjörduria oli muutama pätkä lisää, pituuksiltaan 2, 3, 9, 25, ja 10 kilometriä. Silti todella helppoajoista tietä.
Nyt siirryn laittamaan kuvia
albumiini, jahka saan niitä ensinnä pienennettyä hieman. Saattaa ottaa hetken, tai jopa siirtyä huomiseen...
Jinksi kiittää ja kuittaa. Islanti on nyt kierretty. Paljon tuli nähtyä ja paljon jäi vielä näkemättä, ja jos kymysyksiä esiintyy, ottakaahan rohkiasti yhteyttä!!
Edit Sinne alpumiin menee nyt muutama alle 500kb kuva, ne on ainoat mitkä löyty, muut yli 1mb... Huomenna lisää sit...
