Olenko ainoa, jolle aina joskus iskee ajatus kesken makean, mutta pimeän mutkan, että kohta tuolta tulee joku väärää puolta vastaan ja on ihan liian myöhäistä tehdä mitään. Toinen vaihtoehto on keskellä pimeää mutkaa oleva hiekka-, sora tmv kasa... Moinen ajatus kannibalisoi rennon ajosuoritteen pitkäksi ajaksi.
Viimeksi tänään noutaessani jälkikasvua Nurmijärveltä kotiin Espooseen, päätin ajaa takaisin Lepsämän ja ihanan Velskolan tien kautta. Lieneekö kyydissä ollut lapsi vaikuttanut ajatuksiin sen verran, että aloin miettiä kuinka monta täysin umpipimeää, ahdasta mutkaa tuollakin tiellä on. Sen seurauksena ajoin kovin rauhallisesti. Paradoksaalista ja käänteis-Murphy-logiikkaa noudattaen oli yhdessä pimeässä mutkassa juuri ennen Saab-tien risteystä kasa hienoa hiekkaa keskellä mutkaa. Pyörä otti hienot woblat tuosta ja jos olisin ajellut normaalisti / yksin / poski maassa, olisi lopputulos ollut aika varmasti kippi..
Tuo kokemus taas jäi pyörimään ajatuksiin aika pitkäksi aikaa...
Viimeksi tänään noutaessani jälkikasvua Nurmijärveltä kotiin Espooseen, päätin ajaa takaisin Lepsämän ja ihanan Velskolan tien kautta. Lieneekö kyydissä ollut lapsi vaikuttanut ajatuksiin sen verran, että aloin miettiä kuinka monta täysin umpipimeää, ahdasta mutkaa tuollakin tiellä on. Sen seurauksena ajoin kovin rauhallisesti. Paradoksaalista ja käänteis-Murphy-logiikkaa noudattaen oli yhdessä pimeässä mutkassa juuri ennen Saab-tien risteystä kasa hienoa hiekkaa keskellä mutkaa. Pyörä otti hienot woblat tuosta ja jos olisin ajellut normaalisti / yksin / poski maassa, olisi lopputulos ollut aika varmasti kippi..
Tuo kokemus taas jäi pyörimään ajatuksiin aika pitkäksi aikaa...