Holiday 2019 by Go-Za & finrin

[Go-Za]

Lauantaina 29.6. aloitettiin Hki - Tallinna lauttamatkalla. Yllättävän vähän oli pyöriä lautassa vaikka se olikin loppuunmyyty. Tallinnan sataman vieressä tankattiin ja lähdettin ajamaan kohti etelää.

Ajeltiin tänään Seidlan tuulimyllyn, Paiden, Pöltsamaan ja Viljandin Linnan kautta Törvaan (melko etelässä). Täällä käytiin vielä tsekkaamassa paikallista ravintolakulttuuria ja naapurikylän linnanrauniot ja luolat.
Vähän ennen kun päästiin Törvaan olin jo hetken huolissani!!

Huomenna matka jatkuu Latviaan ja Liettuaan! Reissua voi seurata facepuukissa.
Päivän reitti oli tämmöinen.

Ja nyt olis myös tää eka päivä kirjoitettu blogiin rallienglanniksi

 

[Go-Za]

Päivä 2
Törva city jäi taakse ja köröteltiin ensin Valgaan ja edelleen rajaa pitkin Möniste -nimiseen kylään saakka ja siitä kohti Latviaa. Yhdellä hylätyllä kirkolla pysähdyttiin ihmettelemään, niitä nimittäin Virossa riittää.
Latvian puolella alkoi sitten se "kuoppaisempi" tie. Ja vaikka olin naviin laittanut asetukseksi ettei hiekkateitä niin eikö se jo kohta tarjonnut sellaista ajettavaksi. Eka sorapätkä kierretiin n. 26km kierrolla mutta seuraavaa ei sitten enää...
Ihan karseeta ajaa tollasta Latvialaista soratietä!! Siinä on rutkasti irtosoraa pinnassa, se on reunoilta pehmeä ja siinä on koko ajan monttuja ja sitä tärisevää kuoppaa. N. 22km ajettiin sellasta, olin moneen kertaan ihan varma että kohta on rengas puhki (viime kesänä meni soralla rengas n. 40km ennen Suomussalmea keskellä ei-mitään!)
No onneksi tosta selvittiin vain erittäin likaisella pyörällä ja päästiin katsomaan Baltian maiden ainoaa toiminnassa olevaa kapearaiteista junayhteyttä Gulbeneen.

Melkoisen mielenkiintoinen on koko tuo Banitis railwayn alue! Terva haisee ja melkeinpä Balalaika soi, sillä mikään paikka tai rakennus ei ole millään tavalla viimeistelty. Kaikki näyttää melko lailla samalta millaista siellä oli varmaan vaikkapa 30 vuotta sitten!
Matka jatkui kohti etelää mutta saman kaupungin eteläpuolella tuli vastaan vanha hylätty kartanorakennus jota ihmeteltiin hetki.

Gulbenestä etelään tie oli aluksi ihan ok, mutta vähitellen se oli vain suoraa suoran perään. Ainoat pienet piristykset reitissä olivat pikkukylät ja vaikkapa niistä löytyneet upeat kirkot!

Vihdoin päästiin 330km ajon jälkeen määränpäähän Daugavpils -kaupunkiin joka on Latvian toiseksi suurin. Täältä löytyy Venäläisetn rakentama kaupungin sisällä oleva linnotusalue jonka rakennukset alkavat olla jo pahasti ränsistyneitä.

Alueen pääportti on sentään vielä suh' hyvässä kunossa.
Kuuman päivän päätteeksi vielä pizzat ja pirtelöt naamaan ja hotelliin lepäämään. Melko hyvätasoinen hotelli, 2h huone aamiaisella 40€ -ei paha!

 

[Go-Za]

Tänään oli tarkoitus ajella Valko-Venäjälle... Ja aika lähellä se lopulta olikin!

Tonne tuli ajettua ukkoskuuroa pakoon ja kun navi ei näytä valtionrajoja niin noin siinä sitten kävi...
Sijainti on suunnilleen tämä!
Muuten Valkovenäjän vierailu kaatui siihen että vaikka viisumivapaus onkin niin silti pitää olla "matkasuunnitelma" tehtynä 48 tuntia ennen maahantuloa. Olin kyllä lukenut moisesta mutta tietoa on heikonlaisesti saatavilla ja ne ovat ristiriitaisia.
Noh ajeltiin sitten vain Liettuan läpi... pysähdyttiin sentään yhdellä näkötornilla (Viheltävä näkötorni, joka kovassa tuulessa selvästi viheltää!)

Tuli ajettua myös Vilnan läpi eikä ollu ollenkaan niin paha kuin oletin.
Vilnan jälkeen pilvet alkoivat näyttää uhkaavilta ja lopulta sadepuvutkin tuli laitettua päälle mutta ei sitä vettä kuitenkaan paljoa tullut (Olisi kyllä kastellut!)
Päädyttiin Suwalkin lähelle Stary Folwark nimiseen kylään. Perkuleen hieno majatalo ja ihan pränikkäkin. 2:n hengen huone aamiaisella 32€. Tän päivän reitti oli tämmöinen.
Huomenna Puolaa etelään... Jiihaa!

 

[Go-Za]

Päivä 4
Eilen jäi sepustus tekemättä johtuen "loistavista" nettiyhteyksistä.

Tämmöinen pikku puisto löytyi Grajewo -kaupungista.
Ajettiin n. 400km melko suoraan etelään ja kun ei matkan varrelle mitään ihmeellisiä kohteita osunut niin sentään hotelli valittiin kaupungista jossa oli jotain ihmeteltävääkin!
Päivän reitti oli tämmöinen. Eli hotelli otettiin Veiksel-joen rannalta hienosta Kazimierz Dolny -kaupungista.
Hotellihuone oli valtava, varmaan 20 neliötä. Ja koska talon seinät olivat yli metrin paksuiset ei myöskään netti oikein toiminut -paitsi jos kurkotit käsillä ikkunasta ulos!

Kaupungilla käytiin ihmettelemässä turistikohteita: Linna ja sen erillinen vartiotorni (maksoi 10 slotia ja kortti ei kelvannut), samoin 3:n ristin kukkula oli maksullinen. Jäi nuo sitten käymättä!

Torin reunoilla oli yli 10 ravintolaa eikä engl. kielistä menua meinannut löytyä. Juu osaan kyllä käyttää google-käääntäjää mutta haluttiin vain vähän testata sitä turistien palvelualttiutta. Ei sitä oikein löytynyt...
Hieno kaupunki kyllä toi Kazimierz Dolny!

 

[Go-Za]

Päivä 5
Edelleen etelää kohti mentiin. Nyt päästiin jo "vuorille"!
Yhtä lentokenttää käytiin katsomassa ja jotain koneitakin näkyi. Ja sitten vihdoin Novy Sacz -kaupungin eteläpuolella vuoret tulivat näkyviin ja heti rajanylityksen jälkeen oli jo ihan mukava passo.

Vabec ylettää 766 metrin korkeuteen ja huipulta näkyy todella upeana Slovakian korkein vuori Gerlachovský štít (2655m).
Majapaikka on mukava hotelli Popradin kaupungissa.
Päivän reitti oli tämmöinen.

 

[tonttuj]

Minkälaista ilmaa, säätä ja lämpötilaa on noissa reissupäivissä on ollut ajorintamalla?

 

[Go-Za]

Minkälaista ilmaa, säätä ja lämpötilaa?

Tähän asti on ollu ihan loistavia!! Päivä 3 oli vähän sitä ukkosrintamaa ja laitettiin loppumatkasta sadekamat päälle. Varsinaista sadetta kesti vain parikyt minuuttia mutta koska tie oli märkä pidettiin sadekamat perille asti.
Lämpötilat kaikkina päivinä tähän asti 18-29 astetta.

 

[RiderOnTheStorm]

Oliko teillä etukäteen varattu hotelli Valko-Venäjältä? Matkamessuilla juttelin asiasta ja siellä oli joku palveluntarjoaja, jonka kautta sai tehtyä hyväksyttäviä hotellivarauksia. Itsellä on kenties suunnitelmissa syyskuussa. Vielä ei tiedä onko tulossa takaisin idän vai lännen tietä ellei peräti laivalla.

 

[lahtito]

Oliko teillä etukäteen varattu hotelli Valko-Venäjältä? Matkamessuilla juttelin asiasta ja siellä oli joku palveluntarjoaja, jonka kautta sai tehtyä hyväksyttäviä hotellivarauksia. Itsellä on kenties suunnitelmissa syyskuussa. Vielä ei tiedä onko tulossa takaisin idän vai lännen tietä ellei peräti laivalla.

Vastaan vaikka kysymys ei minulle esitetty.

Joo, tosiaan virallisilta matkailuyrittäjiltä pitää ostaa etukäteen "matkailupaketti" eli dokumentti, että on tulossa näille visumivapaille turistialueille. Liitteinä karkeat karttakuvat mitä nämä alueet on, lisäksi on vielä Minskissä alue, mutta siellä voi vain vierailla lentämällä. Jos joku ajatteli autolla käydä, niin pitää vielä huomioida tietullit, mutta siitä mopot on vapautettu.

 

[Go-Za]

Oliko teillä etukäteen varattu hotelli Valko-Venäjältä?

Ei ollu koska tosiaan tieto mitä oli saatavilla oli sen verran ristiriitaista että mitä tarvitaan/ vaaditaan.
Monessa kohtaa luki että matkasuunnitelma vaaditaan vain tuonne luonnonpuistojen alueelle eikä tuonne Grodnon kaupunkialueelle, mutta tämä ei siis pitänyt paikkansa.
Ajattelin varaavani hotellin heti kun olisin tiennyt että maahan meneminen onnistuu, nyt se jäi siis tekemättä... Ja ihan hyvä niin. Vaatii ainakin vielä liikaa etukäteissuunnittelua meikäläisen matkailuun missä suunnitelmat muuttuu koko ajan.

 

[Go-Za]

Päivä 6
Melkein heti Popradin eteläpuolella alkaa melko hulppea tie joka ylittää nuo Matalat Tatra vuoret (eli Lower Tatra mounntains). Tiessä kylläkin se vika että melko usein nimenomaan mutkien kohdat on tosi kuoppaisia, ei oikein päässyt tosissaan ajamisesta nauttimaan... Mutta kyllä mä silti suosittelen tota tieosuutta 66 + 531.
Ensimmäiseen tienpätkään osuu ihan makea siltakohta, eli Chmarošský Viadukt.

Suurinpiirtein keskipäivän kohdalle osuis yksi linna.

Hrad Somoska sijaitsee Slovakian puolella, mutta me ajettiin mp Unkarin puolelle koska sieltä on paljon lyhyempi matka kävellä linnaan (Slovakian puolelle). Sieltä sitten ihailtiin maisemia Unkarin puolelle... Linna sijaitsee 532m korkean nyppylän laella.
Sitten ylitettiin Tonava kaunoinen lautalla. Maksoi tonnin! Tuo Nagymaros - Visegrad kulkee tunnin välein eikä kestä kuin muutaman minuutin tuo ylitys.

Tonni on n. 3€ 30 senttiä...
Majapaikaksi valikoitui erittäin miellyttävä majatalo pienestä Csakvarin kylästä. Ilmastoitu kahden hengen huone aamiaisella on 60€. Päivän reitti oli tämmöinen.
Huomenna Balatonille...

 

[Go-Za]

Päivä 7: Balaton (& Heviz)
Ajettiin vain 170 kilsaa tähän malliin.
Balatonilla käytiin tossa Tihany -niemenkärjessä kattomassa lauttoja jotka seilaa järven yli. Varsin suosittu autoille, fillareille ja kävelijöillekin.
Pelkkä Tihanyn rantabulevardin ajelu riittää tajuamaan mistä Balatonissa on kyse.

Vähän noustiin Badacsony -tulivuoren rinteille kattomaan noita kivimuodostelmia. Wikipedia kertoo alueesta seuraavaa: "The entire area is recognized for its women, with the population of hot blondes out numbering the men 15 to 1." Wikipedia
Olihan siellä jotain ohjeita/ kertomuksia miten vuorella pitää liikkua ja mitä siellä näkee. Ja vaikka Unkari onkin Suomen sukulaiskieli niin en kyllä mitään tuosta ymmärtänyt!

Lämpötila kolkutteli yli kolmeakymmentä... Mietittiin että mikä vois olla mukava vilvoittelupaikka ja semmonenhan löytyi! Lake Heviz on maailman suurin terminen järvi ja veden lämpötila on mukavan vilvoittava +34 astetta!!
Hassua on se että parinsadan metrin levyinen Heviz on 38m syvä ja lähellä oleva Balaton (80km leveä) on vain 18m syvä!!!

Huomenna varmaan Slovenian - Kroatian puolelle...

 

[Go-Za]

Eilinen oli tähän asti reissun kuumin päivä.

Oli helppo tehdä päätös siitä että ajetaan Zagrebin ohi motaria... Siellä on vaan niitä typeriä maksupisteitä keskellä motaria, eli liikenne pysähtyy ja jonot on pitkiä! Onneksi mp:llä uskalsi vetää pientareelta ohi, eikä poliisitkaan sanoneet mitään.
Samoin jouduttiin vähän aikaa jonottamaan Slovenia - Kroatia rajalla ja hassuinta oli se että vaimon passiin (Venäjän passi) laitettiin leima vaikka hänellä on oleskelulupa.
Zagrebin pohjoispuolella päästiin vihdoin motarille ja matka eteni hyvää vauhtia. Tuli ajettua 360 kilsaa kuudessa tunnissa! Pikkutietä eli vuoristossa ajettiin vain lopussa Fuzine - Hreljin väli. Reitti oli tämmöinen.
Päädyttiin Krk-saarelle Kroatiaan ja ollaan täällä nyt pari yötä.

Sitten varmaan lähetään pohjoiseenpäin/ kotiinpäin.

 

[Go-Za]

Päivä 9, ei ajettu metriäkään.

Päivä 10
Vähän niinkuin kotiinpäin lähdettiin ajelemaan. Helkkarin kuuma aamupäivä oli, mutta onneksi melko nopeasti noustiin jo lähes tuhenteen metriin joten kuumuus ei enää vaivannut.

En ole ihan varman onko tuo Passon nimi koska internetti ei tarjonnut mitään lisätietoa.
Kun päästiin Slovenian puolelle oli tiet paljon paremmassa kunnossa ja ne trajosivat koko ajan mukavasti mutkia ja maisemia!

Kuvassa Viaduct Bača pri Modreju, Postajan kylässä.
Koko tie 102 on ihan todella hieno reitti, mutta paras kohta on ehdottomasti Godovic ja Idrija -kylien välissä. Se on hulppea kanjoni tie missä reitti seurailee jokea jyrkkien vuorenseinämien välissä.
Päivän lopuksi noustiin Mangartille. Kuinka ollakaan n. 1km tiemaksun jälkeen alkoi satamaan. Kerettiin kastumaan ennenkuin saatiin sadekuteet päälle.
Huipulla sitten satoi jo rakeita! Tässä video facessa missä vaihdetaan sadevaatteita.
Ja tässä Instan päivitys ajosta takaisin päin huipulta.
Päädyttiin hiihtohotelliin 1200 metrin korkeuteen Sella Nevean kylään. Ja illalla satoi ihan järjettömästi!!
Päivän reitti oli tämmöinen!

 

[Go-Za]

Päivä 11
Yöllä oli taas satanut kunnolla mutta aamulla auringon noustessa oli tiet jo kuivia. Ensimmäiseksi ajettiin Raccolanan laakso alas, hotelli meillä oli n. 1200m korkeudessa ja Chiusaforten kylä laakson toisessa päässä on 391m:n korkeudessa.

Käytiin kattomassa että Passo del Cason di Lanza oli suljettu ja valittiin sitten siitä eteläisempi reitti SP112 Aupan ja Graauzarian kautta kohti Tolmezzoa. Sieltä reitti vei taas kohti pohjoista kun ajettiin Monte Zoncolanille. Tomtom teki taas kivan oikaisun kun se oli sitä mieltä että tästä pääsee varsinaiselle vuorelle vievälle tielle. Ja pääsihän sieltä, mutta en voi suositella kenellekään (paitsi ehkä enduropyörille). Tiehän ei edes näy googlemapsissa!
Monte Zoncolan on ihan makee vuoren ylitys, tie on tosi kapea ja nousee itäpuolella pitkään melko keskellä laskettelurinnettä.

Ampezzosta sitten hienoa ja vauhdikas SS52:sta kohti Cortinaa. Sinne lähdettiin nousemaan Passo Staulanzan kautta. Siinä oli toki vielä yks "pikkupasso" Cibiana välissä.
Mulla ei ollut edes mitään majapaikkaa varattuna koska olin ajatellut tehdä sen "vanhanaikaisen" eli ajaa majatalon pihaan ja kysyä huonetta. Tossa Staulanzan länsipuolella oli kivoja pikku alppikyliä ja löytyihän sieltä majapaikka ihan ekalla yrittämällä. Paikka oli Albergo La Rondine niminen Santa Foscan kylässä. Isäntä oli aikoinaan jonkun verran kierrellyt Eurooppaa yksisylinterisellä Moto Guzzilla ja pihassa oli uuden veroinen v. 1960 Lancia Appia.

Jos edellinen yö oli 1200 metrin korkeudessa niin nyt oltiin 1400:ssa...
Ja huomaahan sen, yöunet 10 tuntia ja aamulla vielä väsynyt olo!
Päivän reitti oli tämmöinen!
Lisää kuvia voi nähdä täällä!

 

[Batmanninja]

Hienoja reittejä!
Toissa vuonna olin vähän tuolla suunnalla, pidin Villachissa Itävallan puolella tukikohtaa joitakin päiviä ja tein päiväiskuja ympäristöön ilman matkavarusteita. Kuuma oli silloinkin.

 

[Go-Za]

Päivä 12
Ja taas edellisen illan sateiden jälkeen päivä valkeni aurinkoisena. Pääsi ajamaan passot Giau, Tre Croci ja alas Lago di Misurinan vierestä (missä pysähdyttiin limsalle ja ihmeteltiin ihmismassan paljoutta!)

Tämmönen kohta on Giaulle noustessa länsipuolelta.

Ja Giau näyttää tältä ylhäällä.

Misurina pönottää 1754 metrin korkeudessa ja on kyllä upea järvi.
Itävallan puolelle pääsyä odotin kuumeisesti!
Pääsin ajmaan vihdoinkin Pustertaler Höhenstraße:n josta olin kuullut paljon hyvää. Ja olen "onnellisen tietämättömänä" ajanut siitä alapuolelta ohi parikin kertaa... Ja olihan se kyllä hieno tie!!

Vähän saman tapainen innostus mulla oli Grossglockneria kohtaan vaikka olenkin sen kerran ajanut (ensimmäisellä alppireissullani 2014). Silloinkin oli osittain sateinen päivä ja se tie jäi ajamatta pari vuotta sitten kun ajettiin portille asti ja sade esti sen kerran kokonaan.
Kyseinen tie alkaa olemaan hinnaltaan melkoisen hulppea (26,50€), mutta on edelleen ajamisen arvoinen!!
Nyt aurinkoinen sää helli ja jäätikölläkin tuli käytyä (en ollut siellä käynyt ennen). Kuvia:

Jäätikön puolella lämpötila oli +8 luokkaa...

Tulihan fiilisteltyä maisemiakin ihan todella! ALas ajaminen tuntui melkein haikealta.
Majapaikaksi valikoitui mukava vanha postitalo Taxenbachin kylän keskustasta.
Ruokailun jälkeen oltiin mietitty että voitais käydä kattomassa vielä vesiputoista ja kanjonia ihan siinä lähellä (Kitzlochklamm), mutta ei yhtään tajunnu sitä että tommoset paikathan on tietenkin maksullisia ja niillä on aukioloajat. Eli puoli kahdeksan aikaan illalla ei mitään asiaa!
Päivän hieno ajoreitti oli tämmöinen! Ja lisää kuvia löytyy täältä.

 

[Go-Za]

Päivä 13
Alpit jää taakse! Nyyh...
Taxenbachin kylässä saatiin mielenkiintoinen herätys kun yleinen hälytysääni (sireeni tms) alkoi huutamaan klo 06.20. Sehän raikasi 3x sen ylös-alas äänen! Myöhemmin saatiin tietää että oli siellä jossain joku onnettomuus sattunut...
Ajamaan päästiin taas yhdeksän jälkeen ja heti alkoi upeat maisemat! Ensin jonkin matkaa itään "isoa tietä" ja sitten pohjoiseen Dienten -kylää kohti. Onkohan sen laakson (oikeammin rotko tai kanjoni) nimi Dienten laakso?
ja sitten käännyttiin Hochkönigstraße -tielle joka käväisee ensin 1400 metrissä ja lähtee sitten laskemaan alas kohti Itävallan Bischofshofenia. Sitten vähän isompaa tietä vuorten väliin, missä Autobahn A10 menee tunneliin vuoren sisään ja tämä vähän pienempi tie seuraa Salzach -jokea huikean hienossa kanjonissa. Siellä tosin tehdään tietöitä ja vai yksi kaista oli käytössä kerrallaan -liikennevalot osuivat meille hyvin ja päästiin jatkamaan.
Kohta oltiinkin Postalmstraßella. Hinta eelleen 5€ ja luottokortti ei kelpaa automaatille! Vain käteinen tai jostain ostettu joku oma kortti.
Kyseisellä tiellä on 40km/h rajoitus ja ihan aiheestakin. Se pujottelee pitkään tihessä metsässä ja tie on erittäin kapea. Soraakin löytyy monesta kohtaa.
Ns. huipulla on sitten pitkän matkaa vähän parempi näkyvyys ja sieltä keskeltä löytyy muutama ravintola sekä lehmiä.

Fiilis oli vähän kuin keskiajalla! Ei juuri ketään ihmisiä missään, pellolla paljon lehmiä, ympärillä muutama talo ja kännykän netti ei toiminut! Postalmin korkein kohta on myös jossain 1400 metrissä.
Traunseellä pysähdyttiin hetkeksi nauttimaan järvimaisemaa ja sitten olikin niin että Alpit loppuivat... Maisema muuttui kertaheitolla "aakee-laakee" tyyppiseksi ja tiet paljon tylsemmiksi. Onneksi olin piirtänyt reitin niin että se seuraili melko pieniä kyläteitä ja kyllä me ihan hienolla näköalapaikallakin vielä käytiin.

Toi oli jossain vähän ennen Itävallan ja Tsekin rajaa, mutta tarkempi kohta jäi merkkaamatta.
Rajan ylityksen jälkeen tuli pieni paniikki kun kello lähenteli kolmea ja arvelin että meidän joenylitys olisi tasalta (vaikka tarkempaa aikataulua en ollut nähnyt). Olin lukenut että se kulkee kerran tunnissa ja oletin tietenkin että se on tasalta. Tunnin ventta ei olisi ollut kiva kun matkaa lähimmälle sillalle on useita kymmeniä kilometrejä!
No sattuipa niin että se lautta lähti sieltä toiselta puolelta tasalta eli siltä puolelta mihin me saavuttiin se lähti vasta n. 10 yli!

Frydava-Frymburk lautan maksu hoitui hienosti Euroilla, se olisi ollut 3,90 arvosta paikallista valuuttaa joten 4€ kelpasi mainiosti. Muutenkin Tsekeissä eurot kelpaavat lähes kaikkialla eivätkä edes hirveästi ota ylimääräistä siitä välistä.
Päädyttiin Cesky Krumlov -kaupunkiin ja siellä olikin todella paljon nähtävää!! Olin tehnyt hieman ajattelemattomasti varauksen hostellista aivan keskeltä vanhaa kaupunkia (sinne ei saa ajaa!), mutta sekin hoitui pienellä kikkailulla. Hostelli oli hienossa vanhassa talossa ja olipahan melkoinen labyrintti mennä omaan huoneeseen!

Tuossa kaupungissa saa helposti kulumaan päivän pari varsinkin kun alkaa käymään rakennuksissa sisällä!
Hostellimajoituskin oli ihan jees kun oli oma huone, aamiainen ei ehkä ollut niin miellyttävä kokemus kun ympärillä on iso joukko parikymppisiä amerikkalasia huutamassa ja nauramassa.
Päivän reitti oli tämmöinen! Ja lisää kuvia voi nähdä täällä!

 

[Go-Za]

Päivä 14, Check... Eikun Czech!
Eli selkeesti pilvisempi, viileämpi ja jopa vähän sateinen sää osui tähän Tsekkien läpiajoon. Cesky Krumlovista Ceska Lipaan parin stopin kautta. Eka stoppi oli Tsekkien ainoa vaijeri riippusilta.

Kuvassa ei näy 10km/h nopeusrajoitus.
Videokin löytyy sillan ylityksestä:

Noi puupalikat on tosiaan periaatteessa kokonaan irti ja siltä pitää karmeeta meteliä kun sen yli ajaa.

Ihan helkkarin makee silta tuo on.
Prahan kohdalla alkoi satamaan ja n. 30km meillä oli sadepuvut päällä. Prahan pohjoispuolella meillä olikin sitten päivän toka stoppi missä kiivettiin pienen mäen päälle ja nähtiin kuin lännestä oli tullu hurja ukkosmyräkkä sinne isoon Cityyn. Päästiin ihan kivasti pois alta vaikka sadepuvut olikin hetken päällä.
Mäen päältä löytyi tömmösiä ukkeleita:

Devils heads on veistetty hiekkakiveen n. 150 vuotta sitten ja niitä on siellä metsässä useampiakin. Noi 2 näkyvät tielle.
Majapaikka meillä oli ihana vanha hotelli Olympia Ceska Lipan kaupungissa. Sieltäkin löytyi komea vanha keskusaukea:

Päivän reitti oli tämmöinen Ja lisää kuvia löytyy täältä.

 

[Go-Za]

Päivä 15
Ei jää paljoa kerrottavaa tästä jälkipolville. Ajettiin n. 310 kilsaa josta 170 kilsaa sadepuku päällä ja 140km ilman. Aamulla oli lyhyt stoppi mielenkiintoisen linnan edessä.

Linna on koverrettu hiekkakiveen joskus 1320-luvulla, jos ei jopa aikaisemmin. On siinä kavereilla ollu lusikoiden kanssa kivaa!
Kun päästiin Saksan puolelle (12. maa) niin kohta alkoi jo satamaan. Saksassa vierailu ei ollut pitkä, ehkä n. 50-60 kilsaa. Siitä sitten Puolaan ja aika isoja teitä pitkin kohti Poznańin kaupunkia. Onneksi sentään sade loppui illaksi ja päästiin ihailemaan keskusaukion hienoja taloja!

Ja raflakin osui tosi hyvin ja ruoka oli todella hyvää!
Päivän reitti oli tämmöinen
Ja lisää kuvia löytyy täältä.