Dodih !
Neljän viikon testilenkki suoritettu Foxin ökyversiölla (ns. suojapaita kaikilla palikoilla)
ja jösses sentäs.... vielä kevlarifarkuissa, vaikakin kunnon suojilla.
"Helteeseen" tarkoittaa siis selvästi yli kolmenkympin lämpöjä ja neljänkympin kantturoita.
On ihan selvä juttu, että oli lämpömittarissa mitä tahansa, niin menon ollessa (syystä riippumatta)
sellaista, että "kippauskerroin" on kovaa luokkaa odotusarvoltaan, on viisainta koittaa vaan
jollain konstilla ujuttaa itsensä "kengurun sisään" ja laittaa lisäksi käsiin+jalkoihin parasta
mitä rahalla saa. (jätetään kypärät tästä jutusta pois)
Asvaltin liippaamiseen pitää siis valita siihen oikeat vehkeet..... yks lysti, vaikka niihin kuolisi
lämpöhalvaukseen ja nestehukkaan..... säilyy sitten kuitenkin hipiä kuohkeana ja todistaa ihan tilastollisesti
"turvallisten ajovarusteiden" merkityksen.
Kohtuus ja suhteellisuudentaju.... Joo-o, on ne melko outoja käsitteitä mopoilun parissa

.
Turvallisuus on kuin onkin, mopoilussakin, kokonaisuuteen ja todennäköisyyksiin perustuva juttu.
100%:n turvallisuusinssinöörin märät unet voi näissäkin puitteissa jättää omaan arvoonsa...
sama koskee varusteitakin.
Jos puhutaan vaikka "lomareissuista mopoilla", niin ei ne kovin monen kohdalla oikeasti tarkoita
sitä, että vedetään joka puolella koko ajan miljoonaa kuin ajokoira..... monta viikkoa putkeen.
Kun rauhallinen eteneminen... että näkee niitä maisemia ja paikkojakin... on pääasiallisin
etenemistapa..... suht tiuhaan kivoille paikoille pysähtelyn lomassa, putoaa riskikerroin aika lailla.
Kun sitten kuitenkin liikutaan oikeasti "helteessä", alkaa "freessinä" ja tarkkaavaisena pysyminen
nousta arvoon arvaamattomaan.... ja kyllä.... ajovarusteidenkin kautta

.
Taitaa tuo tarkkaavaisuuden ja arviointikyvyn... hetkittäinen romahtelu.... olla kuitenkin niitä
merkittävämpiä lähtötekijöitä suurimpaan osaan pannutuksia ja törmäilyjä.... ihan perseet jäässäkin.
Ajoin liian kovaa, se tuli eteen, tuli yllättäen.... nih... pääosinhan nuo juontavat juurensa siitä, että
"valo sammahtaa" hetkeksi vintillä väärään aikaan, väärässä paikassa.
Kysymys kuuluukin.... kumpi mahtaa sitten lopulta olla "turvallisempaa" ?
Tukehtua "kelkkakamppeissa" ja ajella "hämärän rajamailla hoiperrellen rauhallista lomatourinkia.....
vai keliin mahdollisimman hyvissä vehkeissä..... freessinä, tarkkaavaisena ja maisemista nauttien ?
Sitä sopii... ja varmaan kannattaakin jokaisen miettiä... ja taplata sitten tyylillään

.
"Vetohommat" on oma juttunsa ja sitä tehdessä on toki vermeet oltava riskikertointen mukaiset.
Ihan oman reissun kokemuksesta sen verran, että paluumatkalla, Sakujen puolella,
lämpöjen laskiessa alle kolmen kympin.... se kaivatti välittömästi pitkiä kalsareita peliin

.
Vaikka laatuun pitää tottua, asiallisen lämpimiin ajo-olosuhteisiin... sopivissa varusteissa...
tottuu turhankin nopeasti

.
Hmm.... Pitäisiköhän aloittaa turvallisuuskeskustelu paheksuen vaikka fillaristien ja esim.
Tour de Francen vetäjien ajovarustusta

.
Kelkkakamaa kaikilla fylleillä ja kengurua umpikypärillä vaan peliin.... kele!
Ei se mitään, vaikka ekassa nousussa joka ukolta lähtee taju jo puolivälissä.... ellei
sitten kuole lämpöhalvaukseen tai huku hikeensä

.
......"Asialliset" suojavarusteet täyttävät 100%:sti tehtävänsä kaaduttaessa.... todistettavasti

.
Sillä nyt sitten ole paskaakaan väliä, että ne "asialliset varusteet" joskus nostavat kaatumiskertoimen
tähtitieteellisiin, ellei jopa 100%:n lukemiin

.