Jarruttelijoista ja töllöttäjistaä ...
Kilpa-ajot - aika monet - ovat melkoista sosiaalipornoa. Tulee mieleen Eläintarhanajot vuodelta 1963, jolloin Örjan Atterberg käänsi formulansa ylösalaisin ja kuoli. Satuin olemaan siinä kohdalla juuri. Yleisön joukossa oli monia, jotka melkein hurrasivat. Joku nuori sälli sitten menikin lopulta siihen autonromun luokse ja kuskin kypärä oli siinä maassa - otti sen käteensä ja lorotteli verta maahan ja tokaisi, että onpa laihaa verta. Miten lie jäänytkin mieleen ...
TUOLTA löytyy vilminpätkää tapauksesta ...
Suosituimpia katsomispaikkoja olivat tietenkin ne vaarallisimmat ja mm. kuolemankurvat, moukaripörssit etc. Olikohan peräti juuri edellisenä vuonna (1962), kun Oiva Laakso (500cc) korjaili mp:n ajolasejaan ja ajautui radalta ulos pääsuoralla - törmäsi lopulta mättääseen ja lensi pää edellä puuhun. Onpa ikävällä tavalla jäänyt mieleen, kun toinen ajosaapas lensi kaaressa keskelle pääsuoraa ja mp romuttui. Kaverini kanssa istuskeltiin aivan juuri kohdalla mäenrinteessä noina peräkkäisinä vuosina. Samoissa kisoissa (350cc) kuoli lehtimies Viljo Turunen, jouduttuaan mp:n yliajamaksi - kuskina oli Uljas Pekkinen.
Niin kauan kuin minä muistan, niin sellainen fiilis on jäänyt, että nimen omaan noita kammottavia juttuja sinne mentiin katsomaan ja niistä tapauksista niitä juttuja piisasi. Rehellisesti myönnän, että jännitystä olin poikasena itsekin hakemassa, mutta kaikenlaista on sittemminkin tullut nähtyä. Rehellisesti on myönnettävä, että ihan kaikesta näkemästäni en todellakaan ole ylpeä ja ihan hyvin olisi jotain joutanut jäädä näkemättäkin. Itse asiassa, kun näen hässäkän tienpäällä, niin ensimmäinen ajatus on, että toivottavasti sinne ei tarvitse mennä ja hoitakoot muut koko jutun, mutta tietenkin menen, jos tilanne sellaista vaatii. On minulla EA I j EA II ja valitettavasti olen joutunut niitä käytännössä harjoittamaan. Ei se mitään mieltäylentävää puuhaa ole vaikka auttamista onkin. Sekin on toki kerrottava, että ihan järkevästi pystyn toimimaan siinä paikanpäällä vaikka menehtyneitäkin on seassa ja verta kaikki paikat pullollaan, mutta jälkeenpäin alkaa kätöset vipattamaan ikävästi. Toivottavasti ei enää tarvitsisi ikinä ...
Eipä ole paljon ihmiset muuttuneet - tuli vaan mieleen tuosta sosiaaliporno-termistä ja noista reaktioista, joita töllöttäjät jäävät tienpäällä pällistelemään aiheuttaen lisää ongelmia. Tekniikka on sentään mennyt huimasti eteenpäin ja tuollaisilla "eläintarhoilla" ei enää ajella vissiinkään muualla kuin Mansaarella. Eipä ole pitkä siitä, kun ihan muistin virkistämiseksi kävelin Eltsun radan ympäri. Vaikka puita on ja oli joka puolella, rata todella kapea ja vauhti ihan älytön tuommoiselle paikalle, niin kovaa yritystä vaan oli. Ei ollut puissakaan muuta "pehmikettä" kuin olkipaaleja. Huimaa puuhaa.
