No joo, onhan se totta että montaa lenkkiä ei maratoonari jaksa meikäläisen vauhtia juosta. Ja nyt pitää siis ihan selvyyden vuoksi sanoa, että mä en ole aloittanut moottoripyöräilyä tänä kesänä (aikoinaan ajelin piikillä muutaman vuoden), en aja alle rajoitusten, mutta uusi pyörä on alla, ensimmäinen iso (ja tähän joku kohta älähtää ettei ysisatanen ole iso, mutta mulle se on). Ja koska en ole vielä täysin sinut sen kanssa, niin en lähde paahtamaan yli omien kykyjeni. En halua olla seuraavan kynttilä-ketjun aiheena, kuten jo aikaisemmin sanoin.
Ja sitten tuohon että kannattaa miettiä asiaa sen kokeneemman kuskin kannalta: minä en ole hingunnut hänen kanssaan ajamaan, vaan hän minun.
Ja mä olen kyllä hyvin tyytyväinen siihen että ajan perässä. Nykyisellekin ajokaverille olen sanonut että paina vaan jos mieli tekee, kyl mä perästä tulen. Ei ole kiinnostanut, on ajellut rajoitusten mukaan ihan niiku mieki ja kattonut että mä pärjään. Musta on kiva ajaa kokeneemman perässä, kun näkee ajolinjoja ja muita jippoja. Mutta miten se aloittelija (joksi itseni luen ja tulen lukemaan vielä pitkään) voi oppia mitään jos ensimmäisen mutkan jälkeen ei edellä ajavasta näy edes perävaloja ja kun kiinni saa, kysytään että mihin sä oikein jäit??
Mutta, kuten vastauksista (kiitos kaikille osallistuneille) voi päätellä, se on ihmisestä kiinni. Toiset eivät jaksa junnata aloittelijan kanssa (ei varmaan kannata mukaan sitten edes ottaa sellaista) ja toiset eivät pahastu hitaammastakaan ajosta. Mä itse nyt vielä mietin lähdenkö vaiko enkö kyseisen kaverin kanssa mopoilemaan, toki voin aina kääntyä takaisin kotiin jos toisella lähtee ns. "mopo keulimaan".