• Tervetuloa uudistetulle moottoripyora.org -foorumille! Onko ongelmia? Palautetta? kerätään tähän ketjuun kootusti asiat. Mikäli et pääse ketjuun kirjoittamaan, voit myös olla sähköpostilla yhteydessä. Teknisen tuen sähköposti löytyy yhteystiedot -sivulta. Mikäli et pääse kirjautumaan, yritä ensin salasanan palautusta.

Esimerkkejä hienosta mopokuvauksesta

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja TIJ
  • Aloituspäivä Aloituspäivä
(L18 @ Tammi. 11 2011 sanoi:
Digikamerassa vaan on se valitettava tosiasia, että sillä ei saa lähellekkään yhtä hyviä kuvia kuin filmikameralla. Digikuvat vaativat käytännössä aina kevyen terävöinnin, sekä kenties muita toimenpiteitä ettei se näyttäisi suttuiselta ja lattealta.
Napsauta laajentaaksesi...
Kyllä vaan on pakko olla eri mieltä. Itse teen ammatikseni töitä kuvan parissa ja katson kuvia niin sanotusti aikamoisella jämptiydellä. Valtavin ero on edullisemman pään järjestelmäkameroiden (filmi+digi) digin hyväksi.

Digikamera on lisäksi täysin ylivoimainen käytön monipuolisuudessaan. Siinä missä filmikuvaaja tuskailee keinovalon ja päivänvalon kanssa, voi digikuvaaja vaan kuvata. Filmikuvaaja vaihtaa rullaa sen 36 kuvan jälkeen samalla kun digikuvaaja kuvaa. Samalla kun filmikuvaaja tuskailee liian hitaan filmin kanssa, digikuvaaja säätää herkkyyttä kuvakohtaisesti. Lopullisesti filmikuvaajan kuvan pilaa negatiiviin/diafilmiin syöpynyt peukalonjälki. Nämä kaikki vaikuttaa ensisijaisesti siihen että digillä nimenomaan saa parempia kuvia kuin filmillä.
 
Töihin soitti yks asiakas ja valitti pokkarista "Kun ei sillä voittanut kuvauskilpailua". Tästä on aikaa, kun vielä HP valmisti pokkareita yleiseen myyntiin. Aluksi luulin, että läpällä heittää, mutta jumalauta kyllä se tosissaan oli. Siinä sitten voivottelemaan ja kertomaan eri testauksia, miten voi todeta kennoviat, linssiviat, jne.. No eipä siinä.

Pari kuukautta jälkeen päin kolleega keskieuroopassa voitti kuvauskilpailun samalla halvalla pokkarilla.

Onhan se tietenki tosi, että laitteistolla on väliä mutta kyllä se taito tässäkin hommassa ratkasee.

Shyhandlerilla on pointtia puheessaan. Digikuvauksessa se "sample" määrä voittaa 100-0. Varsinkin kun kuvataan tapahtumaa jossa on liikettä ja ei ole aikaa suunnitella/sommitella ennen kuvausta sen kummemmin.
 
(shyhander @ Tammi. 11 2011 sanoi:
(L18 @ Tammi. 11 2011 sanoi:
Digikamerassa vaan on se valitettava tosiasia, että sillä ei saa lähellekkään yhtä hyviä kuvia kuin filmikameralla. Digikuvat vaativat käytännössä aina kevyen terävöinnin, sekä kenties muita toimenpiteitä ettei se näyttäisi suttuiselta ja lattealta.
Napsauta laajentaaksesi...
Kyllä vaan on pakko olla eri mieltä. Itse teen ammatikseni töitä kuvan parissa ja katson kuvia niin sanotusti aikamoisella jämptiydellä. Valtavin ero on edullisemman pään järjestelmäkameroiden (filmi+digi) digin hyväksi.

Digikamera on lisäksi täysin ylivoimainen käytön monipuolisuudessaan. Siinä missä filmikuvaaja tuskailee keinovalon ja päivänvalon kanssa, voi digikuvaaja vaan kuvata. Filmikuvaaja vaihtaa rullaa sen 36 kuvan jälkeen samalla kun digikuvaaja kuvaa. Samalla kun filmikuvaaja tuskailee liian hitaan filmin kanssa, digikuvaaja säätää herkkyyttä kuvakohtaisesti. Lopullisesti filmikuvaajan kuvan pilaa negatiiviin/diafilmiin syöpynyt peukalonjälki. Nämä kaikki vaikuttaa ensisijaisesti siihen että digillä nimenomaan saa parempia kuvia kuin filmillä.
Napsauta laajentaaksesi...
No nuo asiat on tietysti totta, ja itsekin olen vannoutunut digikuvaaja, mutta yritin vain tuoda sitä asiaa esille että jos otetaan filmikameralla ja digikameralla kuvat samaan aikaan samoissa olosuhteissa, niin filmikameran kuva on parempi laadullisesti kuin se digikameran kuva, jos sille ei mitään tehdä.

Mutta toisaalta, filmiltä kehitettävään kuvaan tietysti tehdään siellä pimiössä jotain mystisiä säätöjä, eli "kuvankäsittelyä" myöskin?
 
Ei mulla kyllä ole tuohon mitään faktaa laittaa, mutta kyllä vaan nykyään digikameroiden erottelutarkkuus voittaa filmin erottelukyvyn. En hetkeäkään epäile asiaa vakken sitä varsinaisesti tiedäkään. MIkä on sitten esimerkiksi valotusvara... Mulla on aika keskinkertainen Olympuksen pikkujärkkäri ja siinäkin pari aukkoa pystyy kaivamaan sävyjä RAW-kuvasta lopullisen kuvan kärsimättä. En enää muista kuinka monta aukkoa negatiivilta pystyy pimiössä/skannauksessa kaivamaan. Ammattidigivehkeissä tilanne on sitten huikea.. Herkkyyttä voi nostaa ilman että kohinaa tulee kuvaan. Monta vuotta on jo oltu siinä tilanteessa että digikameran kuvasta saadaan laadukkaampia jättisuurennoksia kuin filmiltä.

Voidaan periaatteesa yleistää, että kameran jpg-kuva on sama kuin filmikameran paperivedos. Filmikameran negatiivi on sama kuin kameran kennolta otettu RAW-tiedosto, josta voidaan digitaalisessa pimiössä (eli Applen Aperture, Adoben Lightroom tai Adoben Camera Raw -ohjelmassa) "vedostaa" kuvakohtaisesti se lopullinen jpg-kuva (tai muussa loppuformaatissa).
 
Laitetaas tähän ketjuun pari omaa viritelmää/yritelmää. Täytyy ottaa ensi kesänä sitten parempia (ainakin yrittää).

IMG_9151.jpg


IMG_7402.jpg
 
Onhan noihin kameravermeisiin jokunen euro mennyt, mutta eipä se kalusteisiin käytetty hinta kaikkea määrittele. Halvemmallakin kameralla saa hyviä kuvia, kunhan sitä vain osaa käyttää oikein.

Kuvia ei ole editoitu kovinkaan paljon, lähinnä hieman värien ja sävyjen säätöä.
 
(L18 @ Tammi. 12 2011 sanoi:
...ja itsekin olen vannoutunut digikuvaaja, mutta yritin vain tuoda sitä asiaa esille että jos otetaan filmikameralla ja digikameralla kuvat samaan aikaan samoissa olosuhteissa, niin filmikameran kuva on parempi laadullisesti kuin se digikameran kuva, jos sille ei mitään tehdä.
Napsauta laajentaaksesi...
Mihin tuo väite perustuu? Vai onko se samanlainen juttu kun V2 vääntö vs R4. Sitä ei voi mitata mitenkään. Se vaan on niin!
 
(TeroT @ Tammi. 13 2011 sanoi:
(L18 @ Tammi. 12 2011 sanoi:
...ja itsekin olen vannoutunut digikuvaaja, mutta yritin vain tuoda sitä asiaa esille että jos otetaan filmikameralla ja digikameralla kuvat samaan aikaan samoissa olosuhteissa, niin filmikameran kuva on parempi laadullisesti kuin se digikameran kuva, jos sille ei mitään tehdä.
Napsauta laajentaaksesi...
Mihin tuo väite perustuu? Vai onko se samanlainen juttu kun V2 vääntö vs R4. Sitä ei voi mitata mitenkään. Se vaan on niin!
Napsauta laajentaaksesi...
No tietysti se vaan on niin.
wink.gif

Pitää myöntää, että tiedot tästä asiasta ovat parin-kolmen vuoden takaa, jostain kameralehdestä.
Digikameroiden kehitys on kyllä niin nopeata nykyään, etten ihmettelisi vaikka ne pyyhkisivät persausta filmikameroilla tänä päivänä.
 
(L18 @ Tammi. 13 2011 sanoi:
(TeroT @ Tammi. 13 2011 sanoi:
(L18 @ Tammi. 12 2011 sanoi:
...ja itsekin olen vannoutunut digikuvaaja, mutta yritin vain tuoda sitä asiaa esille että jos otetaan filmikameralla ja digikameralla kuvat samaan aikaan samoissa olosuhteissa, niin filmikameran kuva on parempi laadullisesti kuin se digikameran kuva, jos sille ei mitään tehdä.
Napsauta laajentaaksesi...
Mihin tuo väite perustuu? Vai onko se samanlainen juttu kun V2 vääntö vs R4. Sitä ei voi mitata mitenkään. Se vaan on niin!
Napsauta laajentaaksesi...
No tietysti se vaan on niin.  
wink.gif

Pitää myöntää, että tiedot tästä asiasta ovat parin-kolmen vuoden takaa, jostain kameralehdestä.
Digikameroiden kehitys on kyllä niin nopeata nykyään, etten ihmettelisi vaikka ne pyyhkisivät persausta filmikameroilla tänä päivänä.
Napsauta laajentaaksesi...
Jep. Aikanaan sanottiin ettei CD-levyltä toistettu musiikki kuulosta luonnolliselta verrattuna vinyyliin. Köhköh...

Minä en  näistä mitään ymmärrä, mutta nainen joka asuu meillä, on entiseltä ammatiltaan kuvaaja eikä kyllä ole moittinut digijärkkäriä (vs oikea Canonin filmijärkkäri) vaikka ihan perusmalli onkin. Olisko se kuitenkin optiikasta enemmänkin kiinni. Noissa perusjärkkäri-kitissä mukana tulevat putket kun ei ihan kauhean häävejä ole. Vanhoissä filmijärkkäreissä voisi kuvitella käytetyn laadukkaampaa optiikkaa kun niitä ei varmaan ihan kauhean moni ostanut hupikäyttöön niinkuin noita digivimpaimia. Mutuahan tämäkin oli...

Edit: Vielä sen verran että kuvaajahan se kuitenkin ne kuvat ottaa. Niin hyvät kuin huonot. Automaattiasetuksilla saa räpsittyä mutta jos yrittää saada muutakin aikaiseksi niin pitää kylä osata säätää käsin. Jokainen voi esim käydä kokeilemassa radan varressa kuvaamassa niin huomaa miten vaikeaa on saada huippukuvia vaikka olisi millaiset rungot ja putket.
 
(hene- @ Tammi. 12 2011 sanoi:
Laitetaas tähän ketjuun pari omaa viritelmää/yritelmää. Täytyy ottaa ensi kesänä sitten parempia (ainakin yrittää).
Napsauta laajentaaksesi...
Molemmat on poikkeuksellisen hienoja. Itse kuitenkin pidän jopa enemmän tuosta alemmasta, koska siinä on tavoitettu jotain erilaista ja ajatuksia herättävää.

Kummassakin hyvin voimakas, jännä, ja keskenään hyvin erilainen tunnelma.
 
(TeroT @ Tammi. 13 2011 sanoi:
Olisko se kuitenkin optiikasta enemmänkin kiinni. Noissa perusjärkkäri-kitissä mukana tulevat putket kun ei ihan kauhean häävejä ole.
Napsauta laajentaaksesi...
Jep. Tulisi verrata samanlaisille käyttäjäryhmille tarkoitettuja kalustoja.

Amatöörit yleensä makselee ne omasta pussistaan, kun taas pro:t yleensä hankkii ne työnantajan laskuun tai vähintään firman nimissä. Myös hintaerot on yleensä todella huimat näiden ryhmien välillä.

Jos puhutaan huippuammattilaisten filmivehkeistä ja digitaalisista, kyllä veikkaan, että nykyiset parhaat digit hakkaa filmilliset jo ihan puhtaassa piirrossakin.

Itsellänikin löytyy digistä (Canon 5D) kinokoon kenno, optiikoiden polttoväli säilyy siis samana kuin filmirungossa, muttei ko. laite ollut kuin korkeintaan ´semi-pro´ edes tullessaan markkinoille 4-5 vuotta sitten. Eli siitä ylöspäin oli ainakin 1 taso/hintaluokka jo silloin, ja kehitys on kulkenut koko ajan huimasti (siis digipuolella).

Ainakin jos on kyse jostain vähänkään liikettä sisältävien kohteiden kuvaamisesta, ja missään muualla kuin tasaisessa ja täysin kontrolloitavassa studiovalossa, melko hankala on keksiä, missä filmikamera noin lähtökohtaisesti olisi tänä päivänä parempi. Huonompia puolia tulee kyllä mieleen pitkä litania.
 
Alkaa noi peruspaketit olla ainakin samassa laatutasossa kuin aikaisemmat saman hintaiset kinojärkkärit. Tai mitään tiedä, kaikki omani ostin käytettynä. Silti maksoivat yli varojen.

Nykyisen keskihintaisen pakettilasilla varustetun Nikon D80:n vertaista jälkeä aikoinaan tuli vain Nikkormatilla/50mm/1.4. Tässä mielessä tuntuu vähän oudolta ajatella, että kalusto olisi digikuvaan siirtymisen myötä selvästi laadultaan huonontunut. Vielä kun osais kuvata.

Yksi asia, joka on saattanut jäädä tässä keskustelussa huomiotta on se, että myös kameroiden laskurit/prosessorit ovat kehittyneet nopeasti ja paljon. Kennoista saadaan paljon enemmän irti kuin vielä muutama vuosi sitten. Oletan, korjatkaa.

Mielelläni kuulisin kommentin myös tuohon edellä esille ottamaani digikameran/objektiivin himmentämiseen eli käyttökelpoiseen aukkoon. Ovatko säännöt muuttuneet?
 
(hra1150 @ Tammi. 11 2011 sanoi:
(L18 @ Tammi. 11 2011 sanoi:
Digikamerassa vaan on se valitettava tosiasia, että sillä ei saa lähellekkään yhtä hyviä kuvia kuin filmikameralla. Digikuvat vaativat käytännössä aina kevyen terävöinnin, sekä kenties muita toimenpiteitä ettei se näyttäisi suttuiselta ja lattealta.
Napsauta laajentaaksesi...
Vai onko niin, että digikameraa ei himmennetä samoin kuin filmikameraa?

Meikäläisen suhteellisen halpa D80 piirtelee kyllä ihan kelvollisesti vielä 200 asan herkkyyksilläkin. Luulenpa, että kova prässääminen ja pieni aukko saa aikaan melko järkyttävää jälkeä pelillä kuin pelillä. Jos suurta syvyysterävyyttä haluaa, joutunee digirunkoon ostamaan kalliin laajiksen? Korjatkaa.
Napsauta laajentaaksesi...
Minä en pienillä aukoilla (esim. f20 tai enemmän...) ole muuta negatiivista vaikutusta huomannut kuin sen, että kennon roskat tulevat esiin. Mielestäni muuten en kuvan laadun huononemista ole pannut merkille.

Mikäli valo riittää ja muuten kuvaustilanne sen sallii, niin pyrin aina hieman himmentämään objektiivia kuvan terävöimiseksi. Aikanaan ostamani D70:n mukana tulleessa 18-70-linssissä se ei niinkään näy mutta ns. suttuzoomisssa (Sigman 70-300/4-5.6) se kyllä näkyy samoin saman valmistajan 30/1.4-primessä.

Mikään noista ei ole varsinainen laajis, eikä erityisen kalliskaan mutta kyllä niillä saa halutessaan sekä laajan että kapean syväterävyysalueen.
 
(pecha @ Tammi. 13 2011 sanoi:
(TeroT @ Tammi. 13 2011 sanoi:
Olisko se kuitenkin optiikasta enemmänkin kiinni. Noissa perusjärkkäri-kitissä mukana tulevat putket kun ei ihan kauhean häävejä ole.
Napsauta laajentaaksesi...
Jep. Tulisi verrata samanlaisille käyttäjäryhmille tarkoitettuja kalustoja.

Amatöörit yleensä makselee ne omasta pussistaan, kun taas pro:t yleensä hankkii ne työnantajan laskuun tai vähintään firman nimissä. Myös hintaerot on yleensä todella huimat näiden ryhmien välillä.

Jos puhutaan huippuammattilaisten filmivehkeistä ja digitaalisista, kyllä veikkaan, että nykyiset parhaat digit hakkaa filmilliset jo ihan puhtaassa piirrossakin.

Itsellänikin löytyy digistä (Canon 5D) kinokoon kenno, optiikoiden polttoväli säilyy siis samana kuin filmirungossa, muttei ko. laite ollut kuin korkeintaan ´semi-pro´ edes tullessaan markkinoille 4-5 vuotta sitten. Eli siitä ylöspäin oli ainakin 1 taso/hintaluokka jo silloin, ja kehitys on kulkenut koko ajan huimasti (siis digipuolella).

Ainakin jos on kyse jostain vähänkään liikettä sisältävien kohteiden kuvaamisesta, ja missään muualla kuin tasaisessa ja täysin kontrolloitavassa studiovalossa, melko hankala on keksiä, missä filmikamera noin lähtökohtaisesti olisi tänä päivänä parempi. Huonompia puolia tulee kyllä mieleen pitkä litania.
Napsauta laajentaaksesi...
Kyllä filmit ovat jääneet jälkeen digiajalle. Jos puhutaan herkkyyksistä, ei filmiajalla kukaan nähnyt edes märkiä päiväunia 102400 ISOn herkkyyksistä. Samoin resoluutio on parempi kuin filmilla. (24megan kennot)
Teknisesti hyvä kuva (unohdetaan taide) koostuu kolmesta osatekijästä, kennosta, optiikasta ja kuvaprosessorista. Kaikki kolme osatekijää ovat yhtä tärkeitä digikamerassa. Yleensä myös halvat kittilinssit piirtävät erinomaisesti. Ne eivät vain ole valovoimaisia ja mekaaniselta kestävyydeltään samalla tasolla kuin 'kalliit' linssit.
Se, mitä ammattirungoissa taas on parempaa, suurempi prosessoriteho, sarjakuvaus, akun kesto, mekaaninen tukevuus, valkotasapainon hallinta ja sääsuojaus. Aivan yhtä hyvän kuvan saa harrastelijakamerallakin kuin ammattimallilla. Ammattirunko antaa tiettyjä mahdollisuuksia monesti, kuten tuon 102400 ISO herkkyyden iltakuvauksiin lyhyille suljinajoille.
Täällä joku mollasi digikuvan terävöintiä. Kaikki digikuvat terävöitetään jo kamerassa, mitä halvempi malli, sitä enemmän. Ammattikameroissa terävöinti on lievää, kun kuvaaja haluaa hallita sitä jälkikäteen. Terävöintiä kun ei voi ottaa kuvasta pois, mutta sitä voidaan aina lisätä.
Mita on sitten kuvan käsittely?? Kaikkia digikuvia käsitellään, osa kuvaajan tietämättä osa kuvaajan tahdosta. Siihen on lehdistöllä omat säännöt, mikä on sallittua, mikä ei. Yleensä sävyjä voidaan säätää, avata hieman ja kropata.
Luontokuvaajat tappelevat tästä aivan hirveästi. Onko jonkun oksan poisto digitaalisesti kuvasta sallittua. Onko sitten sen saman oksan poisto kuvauskohteesta vesurilla kuvan käsittelyä? Kumpaakin tehdään. Mielestäni tuo digitaalinen poisto on ekolokisempaa kuin vesurin kanssa työskentely. Kumpaakin tehdään tänäkin päivänä.

Pitää muistaa, ei mitään uutta auringon alla. Samat lainalaisuudet ovat voimassa vieläkin, aukko, suljinaika ja herkkyys. Filmin sijaan kuva vain tallenetaan kennon kautta kortille.


Jyrki
 
Sinun täytyy kirjautua sisään tai rekisteröityä voidaksesi kirjoittaaksesi täällä.
Back
Ylös