• Tervetuloa uudistetulle moottoripyora.org -foorumille! Onko ongelmia? Palautetta? kerätään tähän ketjuun kootusti asiat. Mikäli et pääse ketjuun kirjoittamaan, voit myös olla sähköpostilla yhteydessä. Teknisen tuen sähköposti löytyy yhteystiedot -sivulta. Mikäli et pääse kirjautumaan, yritä ensin salasanan palautusta.

Eka kesälomapäivä tänään ja norwegian matka takana

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja mchuurre
  • Aloituspäivä Aloituspäivä

mchuurre

Vanhempi Jutaaja
Jovvain...
sport05.gif



Vaimoni kanssa lauantaina kun kirppiksellä oltiin myymässä, eikä kauppakaan oikein alkanu käymään totes ku että mulla lomakin on alkamassa että: "etkö sää lähe mihinkään jutaamaan" ? Minä siihen vähän hämmentyneenä jotta: "
no en oo kyllä mittää suunnitellu"... sanoi sitten vaimo siihen että: " eikö nyt jotain pitäs kun keliäkin on" (meinasi vissiin ku lumillakin ja räntäsatteillakin on menty ja luikasajojakin aina scandiaa ja norweegenia myöte).....no en sit siihen hätään muuta keksiny ku : "voisihan tuota jonnekki sitte...."

No siitä sitten puolelta päiviltä kotia romut mukana ja sitten eväitä tekemään, ruisleipää, omenoita, lämmintäkuppia, pinaattilettusia, jne...trangiankin löysin ja sit varuiksi tuo makhuupussi sekä makhuualunen. Vähän villastakin myöte ja pakaaseihin vaan. Sanoin jotta: " lähen nyt sitte eväitä syömään ja tuun sitten maanantaina ennen kun tuut töistä", (ei tarvitse nuorimman pojan yksin olla kotona sitten pitkään sitä maanantai päivää !)

No klo 14:00 kypäri päähän ja ohjaamoon. Reitiksi: JKL-Tornio-Arvidsjaur-Tärnaby-Mo I-Saltfjellet-Fauske-Narvik-Kiiruna-JKL... no kotona poika aukas oven sitten maanantaina noin klo 15:07 Nukuttua ja kuvattuakin tuli ihan "toppeesti" ettei mitään ironbutt-hommia kuitenkaan. 2565km / 2 vrk:tta.

Tappiot: Mc Kinleyn lähes käyttämätön puhallettava makhuualunen välille Tornetresk-Kiirunan Q8 huoltamo, saapi hakea jos löytyy ! Se aina yhtä routaheittonen Kiirunan tien    
033102ass_1_prv.gif
on se semmonen 120km:n tie korkeintaan !

Jos innostun niin saatampa nyt kun lomatkin alkoi rustailla vaikka tarkempiakin juttuja tähän.  FOTOGRAAFFEJA joka tappauksessa....var så vänligt  
biggrin.gif


Edit: kuva-slideshow jos ei kule nii sit vaan ite...säätöä ei sitä 10 sek tarvii..
 
Mahtavia maisemakuvia.

Itsellä reissu lähestyy ja matkaa pitää yrittää dokumentoida kuvilla. Tahtoo vaan käydä meikäläisen kuvaajataidoilla niin, että kuvia katsoessa yritetään porukalla arvailla mikä siinä kuvassa on
biggrin.gif
 
(...)
Tappiot: Mc Kinleyn lähes käyttämätön puhallettava makhuualunen välille Tornetresk-Kiirunan Q8 huoltamo, saapi hakea jos löytyy ! Se aina yhtä routaheittonen Kiirunan tien    
033102ass_1_prv.gif
on se semmonen 120km:n tie korkeintaan!
(...)
Onko tuo Torneträsk-Kiiruna-väli mitenkin huonokuntoinen?

Mainitsepa vielä omasta mielestäsi näkemisen ja ajamisen arvoisia kohteita tuolla Mo i Rana-Narvik -välillä. Kiitän.
 
"voisihan tuota jonnekki sitte...."
...tuo on kyllä aivan paras mahollinen tapa lähtiä reissun päälle
thumbs-up.gif


Ehkä ittekki heinäkuun lopulla, kun rakkaat poikani lähtee takasin kohti pohjosta, niin huitasen hätäsen lenkin Norjassa. Aitus olis mennä laivalla Vaasa-Umeå ja sieltä ruottin halki Trondheimiin ja sielä sitten ylöspäin...ehkä. Tai sitten vaan käväsen hätäsesti kotimaanmatkailua muutaman päivän.
 
(...)
Tappiot: Mc Kinleyn lähes käyttämätön puhallettava makhuualunen välille Tornetresk-Kiirunan Q8 huoltamo, saapi hakea jos löytyy ! Se aina yhtä routaheittonen Kiirunan tien    
033102ass_1_prv.gif
on se semmonen 120km:n tie korkeintaan!
(...)
Onko tuo Torneträsk-Kiiruna-väli mitenkin huonokuntoinen?

Mainitsepa vielä omasta mielestäsi näkemisen ja ajamisen arvoisia kohteita tuolla Mo i Rana-Narvik -välillä. Kiitän.


JOvvain...
sport05.gif



Juu toi Kiruna-Torneåträsk (Riksgränsen) on aina ollut ""hyvää töyssytietä"" eli on semmosta palsakumpujen päälle rakennettu (ikiroutaa) pikitie mut muuten hyväkuntoista että heitoissa löytyy...
biggrin.gif
Ei siinä 140km:ää voi mennä tai muuten on nyssäkät penkoilla...

Mitä ovat näkemisen arvoiset / ajamisen arvoiset kohteet, eli on niin suhteellista? No on siinä matkalla jokaiselle varmaan jotain:
-Narvikin sotamuseo + FIS-luokiteltu pujottelurinne (hissi + näköalakahvio), kävele "hieman" mastolle 1600 metriin !
-n.20 tunnelia (harmi toisaalta, kun net maisemat on siellä reunoilla..mut jos enduro löytyy aja ne vanhat tiet eli reunojen kautta!)
-Saltfjellet (napapiiri + kuumaisemaa)
-Junkerdal (ota ja aja muutama km ruotsin suuntaan + "sokeritoppa")
-Bodö (vähän poikkeat väylältä ja käyt Ilmailumuseossa: mm Mosquito, Catalina, U2, Starfigter, jne)
- Saltsraumen (maailman voimakkain vuorovesivirtaus+silliä!)
-Blodveien (Blodveien (jos sotahistoria yhtään kiinnostaa...) hakusanalla lisää....!!
-Fauskessa mm: antiikkiliike
-Ragon luonnonpuisto
-"Veritien" hautamuistomerkit sekä leirijäännökset (30000 vankia ja pelkästään Saltdalissa 18 vankileiriä)
-Kalliopiiroksia
-Batteri Dietel ja klikcs
-onhan siellä poniratsastusta, merikalastusta, raftinkia, jne...

Mutta ihan se tuo tie semmoisenaan ja varsinkin se tuo vankien selkänahoilaan rakentama milloin ylhäällä, milloin tien alapuolella poukkoileva  rautatie on näkemisen arvoinen  
bowdown.gif
 
[/B]Jovvain..
sport05.gif



No päätin sitten kuitenkin parit rivit tähän raapustella, elikkäs eihän ne nuo kuvat pelkiltään ja vitejoo kun en vielä ole ennättänyt…

Niin että on se hyvä tuollainen vaimo kun huolehtii jos pääsee ns. ”normaalitoimminnot” näin iän myöte unohtumaan, ihan meinasin olla vaan kotona ihmettelemässä koko pitkän viikonlopun vaikka johan sitä tuossa kirppiksellä lauantaina klo 12:00 vielä myyntihommissa oltiinkin. No sitä sitten alkoi mieleen putkahdella teitä joita ei ihan hiljakkoin ole tullut päästeltyä ja päädyin sitten siihen Tärnäbyn kyläraitin näkymään jotta olisikohan siihen tullut mitään muutoksia ? Saisihan tuota sitten siitä huokeasti jatkaa ylös Narvikin suuntaan kun oli pari työkaveriakin siellä päin ohjastelemassa että josko niitä samalla vastaan ajelisi, tosin myöhemmin selvisi että Kittilässä ne vielä silloin oli kun itse jo Kiirunasta alas päästelin…

No niitä vesisateita olisi jossain vaiheessa luvassa, oli ratiossakin niin luvattu mutta eihän se menoa haittaa, mitä kun ompi vauhtia niin eihän se tossa LT:ssä ole ongelma. Vain kypärin laki se kastuu ja siitä sitten tippoja syliin tulisi. Sitä paitti thuliliivi se on valmiina puettuna että kylmä ei ainakaan tulisi. Ohjaamoon kavuten, teline ylös ja menoksi, no ensimmäinen vesisade tulikin sitten jo siinä 400 m:n ajon päästä he hee…

Oli nelostiellä liikennettä. Muutamia kertoja piti ohitella kunnes Pulkkilassa tankille. No sitten seuraava tankkaus oli taas Haaparannassa kun ei ollut täyttä tankkia. Sitä tuossa jo muistelinkin että kotoa on ohjasteltu ruotsin puolelle normaalisti ilman ”turhia” tankkauksia. Sitten sieltä OK / Q8 huoltamolta piti ostaa humpuukia. Semmonen juotava jogurtti ! Muoviroskaa, älytöntä ! No, sitten Luleåå kohti ensin tuttujen Kalix:n ja Tören kautta. Muistelin miten monta leiripaikkaa sitä tulikaan vastaan vähän välistä, se oli sitä aikaa kun Honda XL500:lla ei vaan pystynyt , tai ei sitten vaan halunnut kuin jokuseen 500km yhtämittaiseen ajoon. Olipa jouhevaa 3-kaista tietä uudella pinnoitteella tullut lisää ja se aikaisempi älytön vaijerikaide oli nyt purettu pois, hyvä !
Samaan suuntaan päästeli 3-sveitsiläistä hoodeillaan suurinpiirtein ”makuulta” No vauhtia oli jokunen ”hapsuja heiluttavat 120km” joten ei muuta kun ohitse, kun pitää ehtiä vielä Tärnäbyhyn ennen kuin alkaa väsyttämään. Älvsbyn on mukava tyypillinen pikkukylä mutta olipas nyt aivan autiona, ilmeisesti joku svenssonille morsian-sarja tulee teeveestä ? Sateet tuntuivat jääneen nyt taakse ja tuliliivi piti lämmöt mukavasti yllä tosin mittarissa oli ruhtinaalliset +8´C. Ja taas tuttuja leiripaikkoja tien molemmin puolin. Yrittelin muistella telttamalleja mikä oli milloinkin ja mihin olinkaan sillä kertaa matkalla vaan ei millään kaikkea noita voi muistaa…..Poroja ei yleensä ennen Arvidsjauria ole tavattu eikä nytkään. Tankkaus Statoililla + pakollinen wc;ssä käynti ja sitten kohti Tärnabytä. Ilta alkoi selvästi tummumaan ja tarkoitus oli että ajetaan samoilla silmillä sinne Saltfjelletin ”Vänterum:ille” asti jossa sitten pienet tunnin-parin nokoset. Tiedän ennestään että siellä on jopa sohvapenkit eli makuualustakaan ei tarvita jos tupa muuten on vaan avoinna ?

Tärnäby selvästi nukkui eikä edes nuoriso ollut liikenteessä. Vaihdoin kasettia ratioon ja vähän kuvasin pätkää ajankuluksi. En mainittavaa. Juon samalla kun seuraan keskinopeutta. No sitten parikymmentä km ennen rajaa tulikin melkoinen tietyö, oikein LT:hemmon painajainen: rompolia, irtorompolia sekä rompolikasoja joita oli vaikea eroittaa iltahämyssä. Olin varma että että ilman rengasrikkoa ei tästä pikataipaleesta selvitä. Oli siellä eräs vägverketin, eikun nykyään, Viasven hemmo aamuaskareissa pick-up:illaan. Ihmetteli varmaan meikäläisen ”hidasajoa”….harmittelin tai toisaalta mitäpä virkaa sillä nyt enää on että kuinka pitkää pätkää tässä tämmöstä pitää mennä.
Ältee kun ei ihan enduropärrä ole ajoiltaan soralla !

Suoraa ja taas tulee suoraa eikä mitään asfaltin tapaistakaan tule näkyviin. Yhtä-äkkiä ”charlie” pääsee yllättämään takaapäin eli volvo melkoisella vauhdilla kivet poukkoillen ohittaa ja melkoisen pölyn vetää silmilleni. Visiiri kiinni ja seuraan kuinka nopeaan volvo häviää taivaan rantaan ja epätoivoisesti toivon näkevän pölypilven laskeutuvan asfalttitien alun merkiksi mutta ei. Arvaten 7. 7 km sitä kesti kunnes kantavaa asfalttia sai pyörät taas alleen. Voi että kuinka pyörä kirmasi ! Hieman ennen rajaa oli
laavuja kaksin kappalein ja vierekkäin. Oli tunne että voisihan sitä vaikka pienet torkut ottaa noin niin kuin malliksi, tosin pahin vaihe oli jo takana, nimittäin kello 2:n ja 3:n väli oli tunnetusti se pahin. Sai laittaa stereoiden hanikat kaakkoon että edes vähän piristyisi. Samoin visiiriä piti raotella taajaan. Kuvitellut väistöliikkeet sekä erilaiset voimistelupunnerrukset lievittivät toki myös vähäsen. No ne laavujen penkit olivat tarkoituksella liian kapeat jotta niissä olisi voinut maata. Maassa taas oli niin valtavasti pullonkorkkeja sekä terävää kiveä että jatkoin matkaa.

Matkalla Mo I Ranaa:n oli tullut uusi tunneli. Aiemmin tie lähti nousemaan ja nousemaan mutta nyt mentiin vaaran läpi kunnes jossain vaiheessa se tie kuitenkin lähti sinne ”suomalaismetsään” kapuamaan, ei muista miten se meni. Mutta sitten se tie taas laskeutui. Hiljaista oli Mo I:ssä. En käynyt keskustassa vaan käännyin suoraan ympyrästä oikeaan eli Narvikia kohti. No sitten oli taas uusi tunneli, siinä missä aiemmin oli se hieno näkymä kun tie laskeutuu sen jyrkkäreunaisen joen (kosken) rantaan ja jossa menee se rautatiesilta molempien yli, niin siinä olikin tie viety maan sisään. No sitten tie lähti taas kohoamaan kohti Saltfjellettiä. Siellä täällä oli asuntoautoja parkissa. Saksalaisten lapsia tsiikaamassa isiensä vankileirien paikkoja kenties ? Mikäs se oli olla komendanttina noissa ? Hyvä ruoka ja ilmainen majoitus, lomat pyöri jne. Tien jonka rakensivat neuvosto-slovakia-jugoslaavialaiset vangit on ollut melkoinen ”via Dolorosa” todelllinen kärsimysnäytelmä. Siellä täällä on ”kadotettuja” muistomerkkejä sekä hautoja. Selvää on ettei kaikkia hautoja ole merkitty saati kaikki vankeja edes haudattu. Blodveien (veritie) kertoo paremmin/ pahemmin mitä se oli se aika tuolloin. Saltfjelletin
puomi ja
Venterom näkyy jo. Hollantilainen paku ja saksalainen asuntoauto on pihassa parkissa. Sammutan pyörän pitkästä aikaa, riisun kypärän päästäni ja kuuntelen hetkisen pakoputken naksetta. Nyt voisin hiukan oikasta. Astelen odotushuoneen ovelle ja onhan se avoinna. Hyvä ! Ei muuta kun saappaat jalasta, kypärä pöydälle ja huilaamaan hetkoseksi. Valoisa huone ei tarjoa miellyttävää rentoutumista mutta se on huomioitu kaksion hinnassa.
Sohvakaan ei ole kovin kaksinen ja kuulen yksittäisten rekkojen dieselin jyrinät horroksen läpi, kaiketi olin kuitenkin nukkunut hieman koska kännykän kello sanoo sen olevan jo 08:14 ja huilaamaan mennessä se oli jotain 05:25 ? Aurinko oli korkealla. Pihalla oli aivan tyyni ja olo kuin hyvin nukutun yön jälkeen. Nyt ei muuta kuin tankkaus seuraavasta huoltamosta jonka tiesin olevan siinä Junkerdal:in tienristeyksessä. (Se mistä lähtee oikotie ruotsin Arjeblogiin), no siihen sitten valuttelin hienojen koskien pauhun saattelemana, se tie kun seuraa sitä Saltfjelletin päältä tulevaa koskenvartta.

Huoltamo oli vielä suljettuna ja
Visa-Electroniase ei huolinut. ” Ta Kontakt kassadirectör” tms tuli näytölle, no eihän siinä sitten mitään, ovessa luki että kahdeksalta tuo aukeaa ja kello olikin varttia vailla. Ovi aukesi ja tankkaus oli mahdollista. Kypäri päähän ja taas vaihdettiin kasettia. Varjo seurasi menoa mukavasti ja tie mutkittelee mukavasti puolelta toiselle. Muistelin viime kesää kun samaa tietä tulin toisesta suunnasta kuinka levikkeellä oli POLITI jolla asiakas. Sakot on tuntuvia jos kohdalle sattuu eli säädin cruisen vain ”kymmentä yli” sallitun. Rognanin jälkeen alkaa ne tunnelit. Sen 18:n jälkeen en enää muistanut laskea ja Fauskessa taas olikin aika kuvata sitä tuttua
antiikkiliikettä Kuvia vaimolle.
ikkunasta tosin koska olihan sunnuntai. Tulee mieleen kuinka viimeksi siellä oli ISO Wehrmachtin porsliininen
tarjouluvati ja kun kysyin sen alkuperää niin oli kuulemma laivasta sukellettu. On varmaan niinkin. Jäihän sitä varmaan niksmanneilta paljon esikuntia tänne ja
romua oli turha viedä romahtamaisillaan olevaan Berliiniin. Pakostihan se oli jonnekkin tällättävä.


McFauskessa ei vieläkään oltu hereillä ? Ihme kerhotalo kun aina menen ohi, oli se sitten maalis-, huhti-. tai toukokuu niin sama juttu. Ei edes pyörän jälkiä ? Vai onko se sitten niksamannien perustama ja jälkeensä jättämä klubitalo ? Matkalla Narvikiin poikkesin yhdessä pienessä ja vaatimattomassa ”sotamuseossa”. Olipahan
muutama
kärsimys
tarina. Valokuvia etupäässä ja sitä sotaromua. Oli siellä yksi
KS750 sivuvaunuineen. Lauttarannalla oli
Koulutytöt keksinyt kivan tavan ansaita kesätienestiä. Lauttajonosta kun ei kotilot mihinkään pääse, siinä pitää jököttämän, kuka vartin, toinen tunninkin niin siihen kun nuoret tytöt tulee kysymään saako tuulilasia pestä niin vaikeahan sitä on kenenkään siitä kieltäytyä. Itse menin, kuten aina ennenkin jonon alkuun eli etupäähän. Siinä on oiva asema tarkkailla lautan tuloa, venterum on vieressä ja muutenkin, helppo ”valutella” lautalle sitten kun ja jos se milloin sattuu tulemaan. No siihen sitten siunautui aloitteleva nuori lipun myyjän "apulaispoika" ja tuli kertomaan, tosin aivan ystävälliseen sävyyn, että minun pitäisi mennä sinne jonon perälle......nokko ? ! No minä siihen sitten ystävällisesti vastaamaan että eikös se mitenkään kävisi jos minä sitten kun se koko kotilojono on mennyt laivaan, ajan lopuksi sitten viimeisenä sinne......Nokko ? Poika selvästi mietti asiaa uudelleen ja totesikin sen olevan mahdollista kunhan vain muistaisin ostaa se 52 kruunua maksavan lipun. Vakuutin asian olevat ”akkurat” enkä missään vaiheessa jättäisi lippua ostamatta. Tuli se sitten viimein minunkin aikani. Ostin lipun ja ajoin lautalla. Heti kun sain kypärän päästäni tuli perääni vielä viimeisenä hopeanvärinen uusi
PanEuropan kyydissään pariskunta. No moi vaan nyökättiin ja lähdin käymään kahviossa. Kun tulin kannelle olikin siinä pärrän perässä suomirekkari ? Nop ompas sitten, ainoat pärrät laivassa eikä kumpikaan puhunut suomea toisilleen ? Olisinhan varmasti muutakin sanonut mutta taisivat olla Helsingistä kun eivät kumpainenkaan mitään minulle pukahtaneet ? Laiva tulikin sitten kahden-kolmen vartin päästä jo rantaan ja sitten sellaista ”kilvanajoa” ( en minä mutta kaikki muut) kohti Narvikia……


Narvikin sillan jälkeen mennäänkin nyt tunneliin. Ulos tullaan vasta sen merimieskirkon kohdilla ja keskusta itsessään ei ole miksikään muuttunut. Sotamuseo, nainen-lapsi-patsas, "maailmantienviitta" on myös paikoillaan ja se pikkuinen leirintäalue. Kiihdytyin kohti isoa siltaa jonka kannella kohta jo olinkin. Käännyin kohti Riksgränseniä ja muistelin samalla kuinka kerran huhtikuun alkupäivinä piti ylämäen puolessa välin kääntyä takaisin koska tielle oli tullut kinostaen uutta lunta ! Piti mennä oikein vägverketin hemmojen puheille (siinä on heillä se tukikohta lähellä) että milloinkas seuraava aura-auto oikein menisi kun pitäs päästä Kiirúnaan ? No sano vägmestare että on juuri nyt käynyt vetämässä enimmät pois. No ei muuta kun sitten vaan vauhdilla perään ja niinhän sitä sitten aurajälkiä pitkin päästiin aina melkein Torniojärven kohdille kun alkoi satamaan ja oikein kunnolla ! Sitten vielä kun oli se armoton sivutuuli niin tiesi ajaneensa vinossa ja vieläpä lumella, ja taatusti ilman äkkiliikkeitä ja ylimääräisiä manoväärejä. Kiirunassa piti raapata lamppu puhtaaksi kun oli jäätänyt aivan umpeen. Kiirunasta ajomatka Stenbro:nille (se Jällivaaran risteys) sinne meni varmaan yli kaksi tuntia aikaa ajella ja rekat puski vaan ylämeässä perään kun takarengas vähän livetti….no se on jo toinen juttu se.

Riksgränsenillä ei mitään uutta, tosin juomapulloni oli taas tyhjänä, en viitsinyt pysähtyä sen takia. Ajoin kunnes tulin tutulle "kerhohuoneelle" Torniojärven rannalla sijaitsevalle mökille. Laitoin pinaattiohukaiset, valmiiksi tehdyt voileivät salaatilla pöydälle, kuuman kaakaon kuksaan ja jälkiruokakeksit valmiiksi. Kuuntelin hiljaisuutta ja aloin syömään eväitäni. Tuumailin vielä ennen mökkiin siirtymistä ja yöpuulle käymistäni että mitenkäs helppoa se olisikaan ajella niitä ”ironbutt”-hommia täällä ruotsin norrbottenissa kun täällä ei ole poliisia kuin elokuvissa. Tiet pääsääntöisesti hyvin hoidettuja (pl. tämä kyseinen routaheittoinen Kiirunan tie), piennaralueet kasvillisudesta vapaana, eli ei hirvi- tai pieneläin vaaraa. Eikä mitään välkkytölppia tienposkissa. Kesäaikaan vielä runsaasti valoa ympäri vuorokauden.

Maanantai aamulla heräsin kello 05:05 ja lähdin liikkeelle 05:30. Sujautin Kiirunan Statoilille jossa tankkus, päätin sitten kadottaa matkalla uudehkon McKinleyn ilmatäytteisen makuualusen, enkä lähtenyt sitä huoltamolta kyselemään. Ajoin kotia syömään JKL:ään jossa olin kuten vaimolleni lupasin ennen hänen töistä palaamistaan klo 15: 00.

Kylmä ei ollut missään vaiheessa vaikka thuulilasi olikin yöllä
huurteessa (+2´C). Käytän thuliliiviä myös kesällä. Kahvalämppärit olivat lähes koko ajan päällä, samoin satulalämmitys nuo yöntunnit.
Väsymystä ei ollut paitsi tukevasti ”meinasi” tulla klo 02:00 - 03:00:n välillä joka tosin johtui siitä että ennen kirpputoria en saanut oikein nukuttua kun siellä pitää olla jo klo 06:00 joten olin herännyt klo 04:00 niin kuin valmiiksi he hee…


sport05.gif
 
(...)
Tappiot: Mc Kinleyn lähes käyttämätön puhallettava makhuualunen välille Tornetresk-Kiirunan Q8 huoltamo, saapi hakea jos löytyy ! Se aina yhtä routaheittonen Kiirunan tien    
033102ass_1_prv.gif
on se semmonen 120km:n tie korkeintaan!
(...)
Onko tuo Torneträsk-Kiiruna-väli mitenkin huonokuntoinen?

Mainitsepa vielä omasta mielestäsi näkemisen ja ajamisen arvoisia kohteita tuolla Mo i Rana-Narvik -välillä. Kiitän.
Jos Lofooteille asti menet, niin Harstadissa löytyy museoituna saksalaisten järeä rannikkotykki, Adolf-kanuuna.
 
Mites tuolla pohjoisessa toi elukkavaara kun noinkin hämärissä ajelit.

Geirangerin reissun paluumatkallä Norjan ja Ruotsin rajan tuntumassa yksi hirvi kääntyi pyörämme nähdessään n. 20 m päässä tiestä takaisin metsää. Onneksi oli harvaa kangasmaastoa. Kello oli n.10.00 aamupäivällä.
 
Huurre hei, myö ollaan tulossa vamotin kanssa Skånesta, mutta päätettiin käydä mun tahosta Trollstigen kattomassa kun se on melkein paluumatkalla. Aamulla ajettiin trollikka ja sato niin prkeleesti niinku norjassa aina. Kuitenkin hauskaa on ollut, kaunista ja mukavia ihmisiä jääkaappimaassa jossa kosteutuskin onkohallaan. Taas kerran päätettiin että Norjaan ei ikinä mutta annas olla kun tasankojen rauhaa on kateltu vuosi niin eikö vain houkuta jo lähialpit. Nyt ollaan kotimatkalla Röros-Brekken-Funäsdalen akselilla. Nää on varmaan sun reittivinkkejä, hyviä kans, rauhoittuu näissä maisemissa tuo vamottikin notta ottaa jo hyvin busan seljässä torkkua maiseman pitkästyttäessä. Jatketaan siis mokomin tätä pitkää ja laadukasta tialokia reittien paremmudesta.
 
Mites tuolla pohjoisessa toi elukkavaara kun noinkin hämärissä ajelit.
Meidän retkellä (reitti ylempänä) oli hirviä liikkeellä todella paljon. Silmiin osui niitä kymmenkunta, kaikki iltahämärissä ja Ruotsin puolella.  Sai olla koko ajan tarkkana niiden kanssa. Yksi jäi lähes huomaamatta, onneksi se älysi pysyä omalla tontillaan sen hetken.

Esimakua tulevasta sai jo Tampereelta lähtiessä: aamulla klo 4:30 hirvi säntäili aitojen välissä jonkin matkaa Ruutanan Shellin jälkeen. Oli ihan vauhkona, kun ei pois tieltä osannut.

Edit: Porot meinasi unohtua: niistä ei ollut riesaa. Tiellä niitä mänkiäisiä näkyi parissa kohtaa Arvidsjaurin ja Älvsbyn välillä.
 
Back
Ylös