• Tervetuloa uudistetulle moottoripyora.org -foorumille! Onko ongelmia? Palautetta? kerätään tähän ketjuun kootusti asiat. Mikäli et pääse ketjuun kirjoittamaan, voit myös olla sähköpostilla yhteydessä. Teknisen tuen sähköposti löytyy yhteystiedot -sivulta. Mikäli et pääse kirjautumaan, yritä ensin salasanan palautusta.

Dunlop ratarenkaat - kaikki mitä halusit tietää

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja LL1
  • Aloituspäivä Aloituspäivä
Mites nämä seokset 1-5 nyt oikein menee? blacksevenillä esim noi seokset noin merkitty. Itse olen törmännyt vain noihin 4-numeroisiin
 
Tomber sanoi:
Mitkä seokset Dunlopin Sportmax D212 GP Prosta on sopiva Alastaroon ja Botnialle? Ajattelin kokeilla jotain muuta kuin Pirelliä ja Micheliniä vaihteeksi. Mitä tuo severity tarkoittaa Dunlopin taulukosa (kovuutta?)
http://www.dunlop.eu/dunlop_euen/mc/tyres/on_road/Sportmax_D212_GP_Pro.jsp

Takarenkaista Botnialle ottaisin kovimman nro 5. (9838 tai H997), Alastaroon (ja motoparkkiin/kemoraan) nro 4. (9854 tai H886)

Eturenkaaks jos yhdellä pitää pärjätä niin nro 3. (343 tai 9854), Alastaroon halutessa pehmeempi nro 2. (9813)

En sun vauhtias tiedä, mut noilla pitäs päästä jo aika kovaa ja kulutuskesto on hyvä. Noilla olettasin pärjäävän aikalailla kelistä riippumatta.
 
Damsku sanoi:
Takarenkaista Botnialle ottaisin kovimman nro 5. (9838 tai H997), Alastaroon (ja motoparkkiin/kemoraan) nro 4. (9854 tai H886)

Eturenkaaks jos yhdellä pitää pärjätä niin nro 3. (343 tai 9854), Alastaroon halutessa pehmeempi nro 2. (9813)
En sun vauhtias tiedä, mut noilla pitäs päästä jo aika kovaa ja kulutuskesto on hyvä. Noilla olettasin pärjäävän aikalailla kelistä riippumatta.

Kiitos infosta Damsku Vauhdit siellä keskiryhmän paremmalla puolella (saa nähdä paraneeko vai tuleeko taantumaa tällä kaudella), Dunlopit ilmeisen rata/vauhti/olosuhde herkät mutta kun löytyy oikea seos niin toimivat hianosti... Noista ratojen pinnoitteen karkuudesta vielä eli Botnia on uusi rata ja pinta on sileä eli track severity low ja silloin seos taulukon mukaan 3/2/1 (sain siis erilaisen päätelmän kuin Damsku)ja Alastaroon jossa kulunut karheampi rata severity medium/high eli seos 4/5 (saman suuntainen valinta kuin Damsku) vai ajattelenko tätä nyt ihan väärinpäin tätä radan karkeutta :grin:
 
Damsku sanoi:
Takarenkaista Botnialle ottaisin kovimman nro 5. (9838 tai H997), Alastaroon (ja motoparkkiin/kemoraan) nro 4. (9854 tai H886)

Eturenkaaks jos yhdellä pitää pärjätä niin nro 3. (343 tai 9854), Alastaroon halutessa pehmeempi nro 2. (9813)

En sun vauhtias tiedä, mut noilla pitäs päästä jo aika kovaa ja kulutuskesto on hyvä. Noilla olettasin pärjäävän aikalailla kelistä riippumatta.

Miks mulla on semmonen mielikuva, että Botnialla toimis pehmeet seokset paremmin noin ylipäänsä?
 
Nitrous sanoi:
Miks mulla on semmonen mielikuva, että Botnialla toimis pehmeet seokset paremmin noin ylipäänsä?

Riippuu vähän botnian lämpötilasta, mutta eteen en laittais mitään pehmeetä dunloppia enkä myöskään taakse kovin pehmosta. 9854 tai siitä vielä pylälän kovempi. Kerran meni 343 eteen ja näytti ja tuntu 3 kierroksen jälkeen aika harakan perseeltä.
 
Tomber sanoi:
Kiitos infosta Damsku Vauhdit siellä keskiryhmän paremmalla puolella (saa nähdä paraneeko vai tuleeko taantumaa tällä kaudella), Dunlopit ilmeisen rata/vauhti/olosuhde herkät mutta kun löytyy oikea seos niin toimivat hianosti... Noista ratojen pinnoitteen karkuudesta vielä eli Botnia on uusi rata ja pinta on sileä eli track severity low ja silloin seos taulukon mukaan 3/2/1 (sain siis erilaisen päätelmän kuin Damsku)ja Alastaroon jossa kulunut karheampi rata severity medium/high eli seos 4/5 (saman suuntainen valinta kuin Damsku) vai ajattelenko tätä nyt ihan väärinpäin tätä radan karkeutta :grin:

Kyl mä näkisin niin päin että botnialla on todella pitävä pinta, eli rata lasketaan karkeeks. Alastaro on jotain luistinradasta seuraava, eli kulunu ja silee. Tota logiikkaa tukee myös käytännön kokemukset. Toki sillä pehmeemmällä seoksella saa paremman pidon, mutta tuhoutuu hyvin nopeesti. Sileellä radalla kuumalla kelillä asfaltin pinta liukastuu entisestään, jolloin joudutaan käyttään vielä pehmeempää takarengasta (ja se myös kestää, toisin ku kylmällä.)

Tossa jostain pirellin vanhasta jutusta lainaus:
( http://www.pirelli.com/tyre/ww/en/n...-encouraged-by-the-results-obtained-at-monza/ )

Especially in the first part of the circuit great stability is required for the front end. Consequently the main goal of the front tyre must be to hold its conformation as much as possible and to guarantee the support needed to manage downhill turns. Particularly when hot, where the elasticity and rigidity of the tyre decrease, the use of a rigid front tyre may prove to be necessary such as, for example, the SC1 S41 and SC2 R982 solutions.

On the other hand, the rear tyres are affected mainly by the sharp and violent acceleration phases which are typical of the track, especially coming out of the Coppice. In cold weather conditions the tread compound, especially the softer ones, struggles to reach proper operating temperatures and, because of the high rigidity properties, risks suffering lacerations and surface tears in acceleration. In these cases it is advisable to use more mechanically robust solutions on the rear such as the SC1 R831 or the SC2 R1300.

Wear from tearing tends to decrease greatly with high temperatures. On the other hand, however, in these conditions the track generally provides very poor grip. Therefore, in order to guarantee more precise lines, the riders can resort to using softer solutions such as the SC0 R1261 or the SC1 R828, better able to penetrate the road surface and to guarantee correct traction.

Edit:
Alastarolla toki vielä parempi pito saavutetaan noilla 1-3 seoksilla kelistä riippuen, mut ei niissä oo keskiryhmäläiselle (tai suurimmalle osalle nopeetakaan ryhmää) mitään järkeä, kun 4 seos pitää varmasti riittävän hyvin ja kestää kulutusta paremmin.
 
suizaki sanoi:
Riippuu vähän botnian lämpötilasta, mutta eteen en laittais mitään pehmeetä dunloppia enkä myöskään taakse kovin pehmosta. 9854 tai siitä vielä pylälän kovempi. Kerran meni 343 eteen ja näytti ja tuntu 3 kierroksen jälkeen aika harakan perseeltä.

Pitäs vissiin alkaa kirjottamaan asioita ylös niin ei tarttis joka vuos opetella kantapään kautta. :thumbup:
 
Tomber sanoi:
Kiitos infosta Damsku Vauhdit siellä keskiryhmän paremmalla puolella (saa nähdä paraneeko vai tuleeko taantumaa tällä kaudella), Dunlopit ilmeisen rata/vauhti/olosuhde herkät mutta kun löytyy oikea seos niin toimivat hianosti... Noista ratojen pinnoitteen karkuudesta vielä eli Botnia on uusi rata ja pinta on sileä eli track severity low ja silloin seos taulukon mukaan 3/2/1 (sain siis erilaisen päätelmän kuin Damsku)ja Alastaroon jossa kulunut karheampi rata severity medium/high eli seos 4/5 (saman suuntainen valinta kuin Damsku) vai ajattelenko tätä nyt ihan väärinpäin tätä radan karkeutta :grin:

Uudella pinnalla on radan kiviaines vielä teräväreunaista ja siten kuluttavaa. Kun aikaa kuluu kuluu myös kiviaines reunoiltaan pyöreämmäksi ja kuluttavuus pienenee. Samalla myös tarjolla oleva pito laskee. Radan teossa käytetty materiaali tietysti vaihtelee tapauskohtaisesti ja samalla se miten pinta käyttäytyy ajakuluessa. Joku merenrannalta kuljetettu hiekka voisi olla aika paljon ystävällisempää renkaille kuin murskaamalla tehty kiviaines mitä ilmeisesti botniallakin on käytetty.

Noin yleisesti uusilla radoilla tarvitsee kovempia seoksia että rengas kestää eikä tämä sinänsä ole ongelma koska pitoa on paljon tarjolla. Kun aikaa kuluu ja radan pito laskee, niin tarvitsee saman pidon saamiseksi pehmeempää rengasta.
 
Tuosta edellä olevasta löytyy muuten Nitrouksellekin
vastaus siihen hänen muualla "kärttämään" asiaan..... :;):

Miksi muka kadulla rengas kuluu nopeammin ajamalla
poissa ajourista.... vaikka urissa ajaessa kuuluu
kauhia meteli.

Ehdottelin kokeilemaan "sukkahiihtoa" poikittain
ajoradan yli.... ei reaktiota.

Olen kehoittanut nöyrtymään kontilleen tutkimaan
lähempää, millaista se pinta sitten on ajoradan
eri osilla.

Vaikka tuolla teillä se "nasta syö", se syö myös sen alkujaan
terävän, murskatun kiven sileäksi ja pyöreäksi kuin kynsi.

Ilmankos rengasvalinnat ovatkin hankalia... radoillakin.
Aika tärkeä tekijä..... pinnan todellinen struktuuri.....
on, jos ei täysin ymmärtämättä jäävä "muuttuja", niin helposti liian aliarvostettu.

Ei mitään henk. koht.
Asia asiana.
 
Toi Botnian asvaltti on kyllä tälleen tavissilmin aika erikoisen oloista, kun sitä tossa viikonloppuna radalla tallustellessa lenkkarilla potkiskelin. Siinä vaikuta olevankaan muuta kuin sitä mustaa pikeä ja sitten siellä täällä "pikkukuivienkokoista reikää" tai koloa…
 
Nitrous sanoi:
Miks mulla on semmonen mielikuva, että Botnialla toimis pehmeet seokset paremmin noin ylipäänsä?
Mä veikkaisin ett jos mopon alusta on oikein säädetty niin pehmeätkin seokset (lämpötilasta riippuen) toimii botnialla niin ku niiden pitäis.
Jos taas alusta on säädetty vähän niin ja näin, niin kovemmat seokset kestää vähän kauemmin repeämättä kuin pehmeät, ja sen takia joistakin kuskeista tuntuu että kovemmat seokset toimii botnialla paremmin kuin pehmeät, vaikka vika on alustan säädöissä, eikä siinä seoksessa.
 
scuuba sanoi:
Mä veikkaisin ett jos mopon alusta on oikein säädetty niin pehmeätkin seokset (lämpötilasta riippuen) toimii botnialla niin ku niiden pitäis.
Jos taas alusta on säädetty vähän niin ja näin, niin kovemmat seokset kestää vähän kauemmin repeämättä kuin pehmeät, ja sen takia joistakin kuskeista tuntuu että kovemmat seokset toimii botnialla paremmin kuin pehmeät, vaikka vika on alustan säädöissä, eikä siinä seoksessa.

Onks toi dunlopin taulukko tehty vituillaan olevien alustojen ehdoilla? (Toki huono alusta pahentaa repeemisherkkyyttä, mut joku syy tohon valmistajan suositukseenki on..)
 
Damsku sanoi:
Onks toi dunlopin taulukko tehty vituillaan olevien alustojen ehdoilla? (Toki huono alusta pahentaa repeemisherkkyyttä, mut joku syy tohon valmistajan suositukseenki on..)
Kyl mä näkisin niin päin että botnian rata lasketaan sileeks. Eli ei siin vamistajan taulukossa mitään vikaa ole.
 
scuuba sanoi:
Mä veikkaisin ett jos mopon alusta on oikein säädetty niin pehmeätkin seokset (lämpötilasta riippuen) toimii botnialla niin ku niiden pitäis.
Jos taas alusta on säädetty vähän niin ja näin, niin kovemmat seokset kestää vähän kauemmin repeämättä kuin pehmeät, ja sen takia joistakin kuskeista tuntuu että kovemmat seokset toimii botnialla paremmin kuin pehmeät, vaikka vika on alustan säädöissä, eikä siinä seoksessa.

Ok, eli ehkä muisti ei tehnykään mulle tepposia. Tosin Botnialla on kyllä niin järkky pito muutenkin, että jos kova rengas toimii niin kannattaa treenit ajella kovilla. Ite en tahdo saada siellä kusiaista luistolle oikein missään.
 
Kyllä ne varmaan optimi kuskilla ja optimi alustalla kestää, mutta aika harva meistä saa kumpiakaan olosuhteita aikaseks. Toki jos ajelee vielä kulutuksen kannalta jotain 2:10 optimoituja kierrosaikoja, niin toimii siellä mikä vaan. 4998:lla tai T998:lla siellä jotkut vikkelät ajelee... pehmeempää en pitkän kisan mitalla nähny kenelläkään (14 kierrosta) ja tuossa on tarkoitus edetä tuo matka mahd. nopiaan, ei tehdä koko kdsän treenirengasta etu tai takakumista.

Ja riippuen kelistä, kumin määrästä ajolinjalla, siitepölystä etc. samalla radalla samalla lämpötilalla on aika herkästi noin sekunnin verran eroa pidon suhteen.
 
suizaki sanoi:
Kyllä ne varmaan optimi kuskilla ja optimi alustalla kestää, mutta aika harva meistä saa kumpiakaan olosuhteita aikaseks. Toki jos ajelee vielä kulutuksen kannalta jotain 2:10 optimoituja kierrosaikoja, niin toimii siellä mikä vaan. 4998:lla tai T998:lla siellä jotkut vikkelät ajelee... pehmeempää en pitkän kisan mitalla nähny kenelläkään (14 kierrosta) ja tuossa on tarkoitus edetä tuo matka mahd. nopiaan, ei tehdä koko kdsän treenirengasta etu tai takakumista.

Ja riippuen kelistä, kumin määrästä ajolinjalla, siitepölystä etc. samalla radalla samalla lämpötilalla on aika herkästi noin sekunnin verran eroa pidon suhteen.
Jos ajatellaan hetki "nopean" ja nopean kuskin eroa, niin "nopea" kuski säätää pyörää mieleisekseen, ja rengas repeää.
Nopea kuski taasen säätää pyörän nopeaksi ja maksimoi pidon siinä samalla, eli myös rengas kestää huomattavasti paremmin.
Kilpailuissahan on vaan siitä kyse, kuka sattuu olemaan sinä päivänä niissä oloissa vähiten virheitä tekevä kuski.

Eri asia on sitten Essonbaaripuheet joissa nopeus mitataan sillä kuinka nopeasti saa renkaat repeämään.
 
scuuba sanoi:
Jos ajatellaan hetki "nopean" ja nopean kuskin eroa, niin "nopea" kuski säätää pyörää mieleisekseen, ja rengas repeää.
Nopea kuski taasen säätää pyörän nopeaksi ja maksimoi pidon siinä samalla, eli myös rengas kestää huomattavasti paremmin.
Kilpailuissahan on vaan siitä kyse, kuka sattuu olemaan sinä päivänä niissä oloissa vähiten virheitä tekevä kuski.

Eri asia on sitten Essonbaaripuheet joissa nopeus mitataan sillä kuinka nopeasti saa renkaat repeämään.

Juuri näin..mutta aika monta sellasta rinkulaanon olemassa, joista kehtaan väittää ettei niitä saa säätämälläkään toimimaan tuolla edes kisamittaa kunnolla. Oma pyörä ja ajotyyli on ollu ainakin viime kaudesta alkaen kohtuu armelias renkaille, mutta pehmosta dunloppia edessä en tuollansaa toimimaan. Kaikkialla muualla kyllä. Pehmeä bridge taas takarenkaana sellanen mikä ei oo toiminu missään muualla järkevästi ku botnialla kovassa helteessä. Ihmeellisiä ovat mustat ja pyöreät.
 
suizaki sanoi:
Juuri näin..mutta aika monta sellasta rinkulaanon olemassa, joista kehtaan väittää ettei niitä saa säätämälläkään toimimaan tuolla edes kisamittaa kunnolla. Oma pyörä ja ajotyyli on ollu ainakin viime kaudesta alkaen kohtuu armelias renkaille, mutta pehmosta dunloppia edessä en tuollansaa toimimaan. Kaikkialla muualla kyllä. Pehmeä bridge taas takarenkaana sellanen mikä ei oo toiminu missään muualla järkevästi ku botnialla kovassa helteessä. Ihmeellisiä ovat mustat ja pyöreät.
Syy vois olla siinä että et saa tarpeeks ätäkkiä etuselle, jolloin se pehmee etunen ei pysy sileellä botnialla lämpösenä. Kun taasen kaikilla muilla radoilla on karkeampi pinta, mikä aiheuttaa enemmän mekaanista liikettä renkaan runkoon, mikä riittää pitämäämään sen abaut toimintalämpötilassa.
Esim racechronodatasta kattelet onko jarruteho yli vai alle 70%, edes parhaimmissa jarruissa.
 
Back
Ylös