Jäi lyhykäiseksi ensimmäinen viestini, joten pitää hiukan selventää, nyt kun ehtii.
Kävin koeajamassa Toukokuussa 2010 1198:n. Jytkeestä päätellen tämä yksilö oli varustettu tehoputkilla. Silloin ajoin itse 2009 Gixerillä, ja Ducatia olin suunnitellut seuraavaksi mopoksi. Koeajo vahvisti sen mitä olin lukenut käsiini saamastani materiaalista. Tuttuja minulla ei mp-harrastuksen parista käytännössä ollut lainkaan, koska olin ostanut edellisenä syksynä Suzukini 31 vuoden moottoripyörättömän tauon jälkeen. Niinpä olin vapaa muiden ihmisten mielipiteiden vaikuttimista, poissulkien joidenkin moottorilehtien toimittajat.
1198 vastasi aika tarkkaan ennakkomielikuvaa. Ajoasento oli hiukan Gixeriä agressiivisempi, mutta ajettavuus oli kaikin puolin helppo. Odotin L-2-koneen täristävän matalilla kierroksilla enemmän, mutta koneen värinät oli saatu eliminoitua käytännössä kokonaan pois. Heti mottoritielle päästyäni moottorin vääntö yllätti. Se oli selvästi enemmän, kuin 1000-->1200 cc, mootorityypin takia. Voimaa oli 6-vaihteella rampilta tullessa hämmästyttävän paljon, vauhdin ollessa ehkä 100 km/h. Ajoin eestaas Klaukkalan liittymästä Nurmijärvelle, ja takaisin. Olihan siinä hiukan kokeiltava nopeusrajoituksen ylikin, miten Ducati käyttäytyy, mutta ei suoralla tiellä tietenkään saa tuntumaa juuri muusta kuin moottorin ominaisuuksista. Väkivahva kerta kaikkiaan. Aikaa koeajoon oli meillä kaikilla koejopäivän osanottajilla vain 15 min. joten ei ollut mahdollisuutta päästä kokeilemaan mutkaisella tiellä ajoa.
Tuli kesä, ja innostuin kokeilemaan Gierilläni ensimmäistä kertaa rata-ajoa. Kipinä jäi kytemään, ja löysin itseni ratapäiviltä useampaankin kertaan. Sitten kesäkuussa tuli aika tehdä päätös seuraavasta moposta. Vaihtoehdot olivat uusi Ducati tai s1000 rr. Ducatin s-versio oli lähtöhinnaltaan lähes 10 000 kalliimpi, ja lisävarustelistan hinnat, ne jotka löysin, olivat myös kautta linjan melko korkeat. Tuli aika äkkiä selväksi, että Ducati minulla olisi nippa nappa varaa ostaa, mutta kaatuminen radalla olisi tulut liian kalliiksi. JOS olisin tuossa kohtaa vielä otaksunut ajavani tieliikenteessä pääsääntöisesti, olisin pankin kautta päätynyt Hailaciin vaihtotarjousta pyytämään, mutta radalla minun talouteni ei olisi kestänyt ainuttakaan ajovirhettä, ja meni kakkosvaihtoehtoa myyvän Bike-Teamin myymälän vantaalle.
Nyt tätä kirjoittaessani olen tullut 2010, ja kuluvan vuoden aikana, pala palalta törsänneeksi Buimuriin yhtä paljon kuin tuo 1198 s-unema olis maksanut; Öhlinsit, kokoputki, hiilikuitupalttoot, jalkatapit, varavanne, ja se ensimmäinen kaatuminenkin on jo suoritettu. Selvisin hitaan mutkan pikku vaurioista vähin menetyksin.
Mitä tulee Ducatiin moottoripyöränä, on selvääkin selvempi tosiasia, että se painii myös nakupyöriensä kanssa täysin omassa sarjassaan. Ei japanilaisilla tai saksalaisilla ole mitään mahdollisuutta, lähitulevaisuudessa ainakaan, kyseenalaistaa Ducatin keulamallien karismaa. Maailman upein sarjavalmisteinen moottoripyöä, ja piste. Triplapiste...
Panicale ollisi kerta kaikkiaan hieno kapistus. Jos ja kun paino 18x kg ajokunnossa pitää paikkansa, tai on edes siihen suuntaan, se on saman verran vähemmän s1000 rr:ään verrattuna kuin kuussatanen, eli -20 kg. Tähän päälle tuo joka tapauksessa (vääntö + teho) rr:ää hiukan voimakkaampi moottori, niin saatiin tulokseksi aikamoinen peto. Hinta on minulle edelleenkin riittävän paljon liian korkea, jotta lähtisin ajatuksella leikkimään. Kokoputken hintakin kauhistuttaa, ja ilman maksimaalista pärinää ja pauketta nämä värkit ole mistään kotoisin.
Mitä tulee suorituskykyyn numeroina, kyllä Ducati-vaki näemmä hyvinkin mielissään nyt räknäilee näitä numeroita, kun näyttää siltä että saksanihme on viimeistään keväällä B-sarjassa, mitä tulee suorituskykyyn. Niin radalla kuin paperilla.
Me harrastajat emme ainakaan kaikki ole pahoillamme tästä merkkien välisestä kilpavarustelusta, kun se on johtanut jo nyt siihen, että meillä kaikilla on mahdollisuus ostaa suoraan kaupasta 90% valmis superbike, vieläpä parin vuoden takuulla.
Minä en peittänyt s1000RR:ää pressulla. Vein se 80 km: päähän Espooseen kellariin talveksi. En tiedä onko samassa kellarissa yhtään Ducatia, kun jätin mopon sinne pihalle. Motoville tietää