-
Tervetuloa uudistetulle moottoripyora.org -foorumille! Onko ongelmia? Palautetta? kerätään tähän ketjuun kootusti asiat. Mikäli et pääse ketjuun kirjoittamaan, voit myös olla sähköpostilla yhteydessä. Teknisen tuen sähköposti löytyy yhteystiedot -sivulta. Mikäli et pääse kirjautumaan, yritä ensin salasanan palautusta.
Donut Lab ja Verge räjäyttivät pajatson
- Keskustelun aloittaja HiTec
- Aloituspäivä
Kotarikuski
Betatestaaja
On kyllä outo yhtälö. Jos akku toimii edes osittainkaan luvatulla tavalla, luulisi (kuten tossa edellä on todettu) että tekniikkalisenssejä kannattaisi myydä, eikä tuottaa mopoihin joita myydään Suomessa muutamia, maailmanlaajuisestikin ehkä satoja, korkeintaan tuhansia. Autopuolella markkinat ovat vähintään 100-kertaiset.
Mielenkiintoinen kevät on joka tapauksessa tulossa.
Mielenkiintoinen kevät on joka tapauksessa tulossa.
Näihin tällaisiin juttuihin törmää aina silloin tällöin. Muistelen tuossa 80-luvulla oli iso uutinen, että joku oli kehittänyt portaattomasti säädettävän hammasvaihteen. Sen toimintaperiaatetta ei koskaan julkisettu, eikä siitä koskaan myöskään kuulunut mitään. Esittelykappale oli jossain messuilla, missä sitä pääsi hipelöimään ja siinä kaikki. Tuoreena koneinsinöörinä asia kyllä kiinnosti kovasti.
Toivon totisesti että tämä juttu poikii paljon hyvää Donutille ja sähköautoilulle.
Toivon totisesti että tämä juttu poikii paljon hyvää Donutille ja sähköautoilulle.
TweetyLeaf
MotOrg ry jäsen
On sitä Suomessa autotallissa tehty aiemminkin kaikkea jännää (TAOM, snookeria/biljardia tuntevat tietävät).
Tässä on nyt vaan aika paljon... "no show" matskua. perinteistä suomalaista osaamista, ei patenttia(? joku sanoi aiemmin, itse en tiedä ?) kerrotaan että on juttu(?) ja sitten toivotaan että rahaa sataa(?).
Olisko joku nyt voinu vähän enemmän tätä pohjustaa. Esim generatiivisen tekoälyn puolella, uusi tekoälymalli kun julkaistaan siitä tulee julkaisupaperi pihalle samalla, jossa on jos jonkinmoista dataa siitä miten homma on tehty.
Voi toki olla että omassa kuplassa ei vaan näy tää donitsin juttu toki koska kirjoitan asiaa sen suuremmintarkemmin tutkimattahutkimatta, jos oma erehdykseni on, niin pahoittelut siitä.
Tässä on nyt vaan aika paljon... "no show" matskua. perinteistä suomalaista osaamista, ei patenttia(? joku sanoi aiemmin, itse en tiedä ?) kerrotaan että on juttu(?) ja sitten toivotaan että rahaa sataa(?).
Olisko joku nyt voinu vähän enemmän tätä pohjustaa. Esim generatiivisen tekoälyn puolella, uusi tekoälymalli kun julkaistaan siitä tulee julkaisupaperi pihalle samalla, jossa on jos jonkinmoista dataa siitä miten homma on tehty.
Voi toki olla että omassa kuplassa ei vaan näy tää donitsin juttu toki koska kirjoitan asiaa sen suuremmintarkemmin tutkimattahutkimatta, jos oma erehdykseni on, niin pahoittelut siitä.
ja sitte toinen juttu on se, miten ne laittomasti käyttöön otetut tekniikat saa myytyä. Esimerkiksi BYD on nyt ongelmissa tän kanssa.
https://www.youtube.com/watch?v=MIYLc3H1su8&t=135s
Villakoiran ydin on siinä, että tuolla firmalla ei todellisuudessa ole mitään väitteidensä takana. Jos olisi niin heidän lähestymistapansa olisi aivan muu kuin tuotteen antaminen vapaasti kopioitavaksi.
Nimim "itl" on sinällään ihan oikeassa siinä, että patentti ei itsessään suojaa mitään. Tiedän yhden tapauksen, jossa saksalainen firma patentista huolimatta härskisti kopioi suomalaisen tuotteen. Suomi-firma joutui toteamaan, että pelkkä oikeusjutun ylläpitäminen olisi maksanut 200k€/a, mihin heillä ei ollut varaa. Niinpä asia jäi siihen ja kilpailija myy kopiotaan aivan vapaasti.
Nimim "itl" on sinällään ihan oikeassa siinä, että patentti ei itsessään suojaa mitään. Tiedän yhden tapauksen, jossa saksalainen firma patentista huolimatta härskisti kopioi suomalaisen tuotteen. Suomi-firma joutui toteamaan, että pelkkä oikeusjutun ylläpitäminen olisi maksanut 200k€/a, mihin heillä ei ollut varaa. Niinpä asia jäi siihen ja kilpailija myy kopiotaan aivan vapaasti.
lario sanoi:
Kun olin ostamassa sähköpyörää niin vergestä ei saanut mitään tietoja. En tiedä saako vieläkään.
Sen sijaan zerosta löyty jokaisesta mutterista varaosanumerot ja niitä on saanut tilattua. Todellakin se zero on pitänyt purkaa ja katsella että miten se toimii. Alko huvittaa kun videon katselin. Kai se noin sitten aina menee.
Kerran latauskaapeli jumitti pyörään kiinni, mutta eipä hätä ollut tämän näköinen. Purin sitä pyörää tottuneesti k marketin pihalla. Kyllä sitä pyörää pitää pystyä purkamaan oli sitten sähkö, bensa tai mitä lieneekään. Kun nyt saisi tuohon zeroon jotenkin kiinni ulkoisen laturin, mutta kai sitä jossain vaiheessa siihen ratkaisu löytyy.
Se mikä tuossa pistää silmään on se että siitä itse akusta ei tiedetä yhtään mitään. Ei ole tiedossa valmistajaa, eikä edes akusta mitään oikeita tietoja. Kaikki ominaisuudet on vaan parasta mitä on koskaan nähty. Ei mitään heikkouksia, kaikessa parempi kuin nykyinen paras. Ja kaikki on vaan "our technology". Niinkuin yhdessä videossa sanottiinkin. Että jos tämä akku on oikeasti olemassa niin kaikki muut olemassaolevat akkutekniikat on käytännössä täysin turhaa ja kuollutta tekniikkaa.
Se esittelyvideon akun latausesimerkki missä työnnetään 260 ampeeria siihen akkuun on niin koomisen kotikutoinen kaikilta osin...
Se mikä tän kupletin juoni on, miten sitä rahaa aiotaan tehdä, sitä en voi tietää.
Se esittelyvideon akun latausesimerkki missä työnnetään 260 ampeeria siihen akkuun on niin koomisen kotikutoinen kaikilta osin...
Se mikä tän kupletin juoni on, miten sitä rahaa aiotaan tehdä, sitä en voi tietää.
Valmistajaksi ovat sanoneet että itse valmistavat. Itse arvaan että kyse on jostain "superkondensaattoriotekniikasta". Kemiaan kun vaikuttaa varmaan aina lämpötila ja jos tähän ei juurikaan, niin kyse ei taoida olla kemiallisesta tapahtumasta mistä sähköä liikahtaa.
Katsotaan kun keväällä tulee ensimmäiset Verget ulos, niin luotettavuus lienee tulossa esille.
Katsotaan kun keväällä tulee ensimmäiset Verget ulos, niin luotettavuus lienee tulossa esille.
Go-Za
TET Linesman Finland
Tämän videon alussa lienee tuo tekniikka selostettu -ainakin sen teoria ja miten sen pitäisi toimia. Mutta loppuvideo onkin sitten enemmän niitä kysymyksiä!
Investigating The World's First Solid State Battery
Investigating The World's First Solid State Battery
PrivateeR sanoi:Kymiring-ketjun sanoin:
- Akku ei valmistu koskaan
- ei sitä ainakaan autoihin koskaan saada
- konkurssissa firma ennenku pääsevät edes patenteille
Vastaavasti, jos joku kuulostaa liian hyvälle ollakseen totta, se on silloin ehdottomasti sijoittamisen tai ainakin valtion rahoituksen arvoinen.
Go-Za
TET Linesman Finland
Eikös tämä kaveri (Marko Lehtimäki) ole Donut Labin toimitusjohtaja? Samainen kaveri esiintyi videolla n. 7kk sitten yrityksen nimeltä AsiLab toimitusjohtajana. Videolla hän esitteli mullistavan ja ylivertaisen Tekoälyn!
Ainakin minulle herää muutama kysymys liittyen siihen "todennäköisyyteen" että pienet suomalaiset StartUp -yritykset (joilla on sama toimitusjohtaja) kehittäisivät useamman teknisesti ylivertaisen keksinnön tai kehitysaskeleen varsin lyhyen ajan sisällä!!
Jokainen tehköön omat johtopäätöksensä...
Ainakin minulle herää muutama kysymys liittyen siihen "todennäköisyyteen" että pienet suomalaiset StartUp -yritykset (joilla on sama toimitusjohtaja) kehittäisivät useamman teknisesti ylivertaisen keksinnön tai kehitysaskeleen varsin lyhyen ajan sisällä!!
Jokainen tehköön omat johtopäätöksensä...
Viimeksi muokattu:
TM aiheesta:
Las Vegasin CES-kulutuselektroniikkamessujen puheenaihe oli suomalaistaustaisen Donut Lab -yhtiön akkujulkistus: sarjatuotantoon valmis solid state- eli kiinteän elektrolyytin akku sähköajoneuvoihin.
Kiinteän olomuodon akut ovat akkuteknologian pitkään odotettu suuri harppaus. Suurin ero nykyisin käytössä oleviin litiumioniakkuihin on niiden sisäinen rakenne: nestemäisen elektrolyytin korvaa kiinteä materiaali. Kiinteiden akkujen lataaminen on nopeaa ja energiatiheys nykyakkuja suurempi.
Kehitystyötä tekevät esimerkiksi Samsung, Volkswagenin kumppaniyritys Quantumscape, maailman suurin akkuvalmistaja CATL sekä autojätti Toyota, joka on jo vuosia luvannut kiinteää akkuaan markkinoille kahden kolmen vuoden kuluessa. Nyt Toyotan massatuotannon tähtäin on vuosissa 2027–2028.
Pienen Donut Labin tuotejulkistus on herättänyt enimmäkseen epäuskoa, sillä toimitusjohtaja Marko Lehtimäen julkistusvideolla Donut Batteryksi nimetylle akulle lupaamat suoritusarvot ovat uskomattoman hyvät.
Luvattu energiatiheys, 400 Wh/kg, on parhaita nykyakkuja korkeampi, ja yhtiö lupaa latauksen tyhjästä täyteen tapahtuvan viidessä minuutissa.
Vielä kovempi lupaus on akun arvioitu kestoikä, 100 000 lataussykliä, joka tekisi akusta käytännössä ikuisen. Nestemäisiin elektrolyytteihin perustuvien nykyakkujen elinkaareksi arvioidaan usein noin 3 000 lataussykliä.
Yksi kehitteillä olevien kiinteän olomuodon akkujen teknisistä haasteista on juuri kestoikä. Kun akkua ladataan ja puretaan, sen sisällä olevat materiaalit laajenevat ja supistuvat. Kiinteä elektrolyytti ei jousta nykyakkujen nestemäisen elektrolyytin tapaan, ja akkumateriaalien halkeilu tuhoaa akun suorituskyvyn.
Donut Labin akun tuotanto on jo käynnissä Suomessa, kertoo Marko Lehtimäki Patrick Andersonin CES-messuilla tekemässä haastattelussa Andersonin Electric Duo-Youtube-kanavalla.
Ensimmäisenä teknologian kertoo ottavansa käyttöön Donut Labin emoyhtiö Verge Motorcycles. Yhtiö kertoo käyttävänsä uusia kiinteän elektrolyytin akkuja Verge TS Pro -sähkömoottoripyörän vuoden 2026 malleissa.
Yrityksen messuosastolla oli näytteillä 5 kWh:n Donut Battery -akkumoduuleja, mutta niiden akkukemiasta yritys ei ole kertonut mitään, eikä suoritusarvoja ole päässyt mittaamaan mikään riippumaton taho.
Verkkokeskustelussa moni akkualan asiantuntija on pyytänyt akkumoduuleja testattavakseen. Yksi toiveen esittäjistä on akkutohtorina tunnettu Juho Heiska, joka toimii Seinäjoen ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehittämispäällikkönä.
Julkaisemallaan Youtube-videolla Heiska hämmästelee esimerkiksi alimitoitettuja kaapeleita, kun Donut Labin julkistusvideolla yksittäistä akkukennoa ladataan väitetysti 270 ampeerin latausvirralla.
”Kaapelit lämpenisivät hurjasti”, hän laskee videolla.
Jos Donut Labin ihmeakku onnistuisi lunastamaan sille asetetut lupaukset, se olisi todellinen sensaatio. Nykyakkuja kaksi kertaa energiatiheämpi ja 10–20 kertaa nykyistä useampia lataussyklejä kestävä akku muuttaisi maailmaa. Entä hinta?
Halvempi kuin litiumakut, kertoo Lehtimäki Youtube-haastattelussa.
Entä missä sijaitsee tuo Suomessa jo toimiva akkutehdas, jonka tuote voisi toimiessaan mullistaa niin sähköisen liikkumisen kuin sähköenergian varastoinnin?
Verkkokeskusteluissa akkuasiantuntijoiden vahvin veikkaus on Imatra. Tammikuussa 2024 perustettu Nordic Nano Group on kertonut avaavansa Imatralle tehtaan, joka valmistaa teknisesti ylivoimaisia akkukennoja uudella teknologialla. Donut Lab sijoitti Nordic Nano Groupiin heinäkuussa 2025. Syyskuussa 2025 Nordic Nanolla oli Ylen uutisen mukaan yhdeksän työntekijää, ja se kertoi aloittavansa uudenlaisten nanoprintattujen akkukennojen massatuotannon vuonna 2026.
Lisää tietoa yrityksen akkuteknologiasta voi löytää esityksestä, jonka Nordic Nano piti syyskuussa 2025 Euroopan avaruusjärjestö ESAn yrityskiihdyttämön tilaisuudessa. Yritys oli yksi ESAn yrityskiihdyttämöön kesäkuussa 2025 liittyneistä uusista startup-yrityksistä. Nordic Nanon esitys lupaa akulleen Donut Labin julkistuksesta tuttuja ominaisuuksia: myrkytön, paloturvallinen, edullinen valmistaa, energiatiheys 400 Wh/kg ja kestoikä yli 50 000 lataussykliä.
Heiskan mukaan Nordic Nanon kehittämä sähkövarasto ei ole esityksen perusteella akku, vaan niin sanottu superkondensaattori. Akut varastoivat energiaa suhteellisen hitaiden sähkökemiallisten reaktioiden avulla, superkondensaattorit taas sähkökenttien avulla. Kondensaattori varautuu ja purkautuu nopeasti, eikä se kulu litiumakkujen tapaan. Tämä voisi selittää huikeat suoritusarvot – paitsi energiatiheyden.
Superkondensaattorien lataus- ja purkunopeudet ovat litiumakkuihin verrattuna yli kymmenkertaisia, mutta energiatiheys taas alle kymmenesosa litiumakkujen lukemista. Se tekee teknologiasta käyttökelvottoman esimerkiksi sähköautoissa: 300 kilon litiumakku painaisi superkondensaattorein toteutettuna 3 000 kiloa.
Jos Donut Labin akku onkin superkondensaattori, on sen valmistaja onnistunut monikymmenkertaistamaan superkondensaattoreiden energiatiheyden. Tämä olisi suuri tieteellinen harppaus.
Verkkokeskusteluun osallistuneet akkuasiantuntijat hämmästelevät, ettei teknologiasta löydy tieteellistä tutkimusta tai patentteja.
Vielä hämmästyttävämpää on, että teknologia olisi saman tien valmis massatuotantoon.
”Uuden akkuteknologian kehittäminen vie helposti vuosikymmenen”, Juho Heiska muistuttaa.
Verkkokeskustelijoiden epäluuloja ruokkii myös toinen Marko Lehtimäen tähdittämä julkistusvideo. Toukokuussa 2025 Lehtimäki kertoi videolla toisen yrityksensä Asilabin kehittämästä uudenlaisesta ihmisaivojen arkkitehtuuriin perustuvasta supertekoälystä.
Jos Donut Labin akkulupaus on todellisuutta, olisi se Heiskan arvion mukaan Nobelin arvoinen suoritus.
Käytännössä se tarkoittaisi, että vasta perustettu pieni suomalaistaustainen yritys olisi lyönyt laudalta QuantumScapen, CATLin, Bydin, Teslan, Samsungin, Panasonicin ja monet muut akkuyhtiöt, jotka ovat upottaneet miljardeja kiinteiden akkujen tutkimukseen.
CES-messujen parhaita tuotteita arvioinut teknologiamedia The Verge esitteli Donut Labin kiinteän akun kategoriassa ”Paras lupaus”.
Nyt väitteille tarvitaan todisteita, The Verge kirjoittaa.
Yhtiö lupaa niitä lähiaikoina, sillä uudella akulla varustettu Verge TS Pro on ilmestynyt moottoripyörävalmistaja Vergen sivustolle tilattavaksi. Tekniset tiedot ovat vaikuttavat, tehoa 102 kW, vääntöä 1 000 Nm, suurin toimintasäde 600 km kaupunkiajossa ja alle 10 minuutin pikalataus 80 prosentin varaukseen.
Onko tämä uskomattoman hieno tekninen läpimurto, vai tyhjää puhetta? Se jää nähtäväksi. Ainakin vielä keksintö kuulostaa ihan liian hyvältä ollakseen totta.
https://tekniikanmaailma.fi/donut-labin-akkusensaatio-totta-vai-tarua/
Las Vegasin CES-kulutuselektroniikkamessujen puheenaihe oli suomalaistaustaisen Donut Lab -yhtiön akkujulkistus: sarjatuotantoon valmis solid state- eli kiinteän elektrolyytin akku sähköajoneuvoihin.
Kiinteän olomuodon akut ovat akkuteknologian pitkään odotettu suuri harppaus. Suurin ero nykyisin käytössä oleviin litiumioniakkuihin on niiden sisäinen rakenne: nestemäisen elektrolyytin korvaa kiinteä materiaali. Kiinteiden akkujen lataaminen on nopeaa ja energiatiheys nykyakkuja suurempi.
Kehitystyötä tekevät esimerkiksi Samsung, Volkswagenin kumppaniyritys Quantumscape, maailman suurin akkuvalmistaja CATL sekä autojätti Toyota, joka on jo vuosia luvannut kiinteää akkuaan markkinoille kahden kolmen vuoden kuluessa. Nyt Toyotan massatuotannon tähtäin on vuosissa 2027–2028.
Pienen Donut Labin tuotejulkistus on herättänyt enimmäkseen epäuskoa, sillä toimitusjohtaja Marko Lehtimäen julkistusvideolla Donut Batteryksi nimetylle akulle lupaamat suoritusarvot ovat uskomattoman hyvät.
Luvattu energiatiheys, 400 Wh/kg, on parhaita nykyakkuja korkeampi, ja yhtiö lupaa latauksen tyhjästä täyteen tapahtuvan viidessä minuutissa.
Vielä kovempi lupaus on akun arvioitu kestoikä, 100 000 lataussykliä, joka tekisi akusta käytännössä ikuisen. Nestemäisiin elektrolyytteihin perustuvien nykyakkujen elinkaareksi arvioidaan usein noin 3 000 lataussykliä.
Yksi kehitteillä olevien kiinteän olomuodon akkujen teknisistä haasteista on juuri kestoikä. Kun akkua ladataan ja puretaan, sen sisällä olevat materiaalit laajenevat ja supistuvat. Kiinteä elektrolyytti ei jousta nykyakkujen nestemäisen elektrolyytin tapaan, ja akkumateriaalien halkeilu tuhoaa akun suorituskyvyn.
Donut Labin akun tuotanto on jo käynnissä Suomessa, kertoo Marko Lehtimäki Patrick Andersonin CES-messuilla tekemässä haastattelussa Andersonin Electric Duo-Youtube-kanavalla.
Ensimmäisenä teknologian kertoo ottavansa käyttöön Donut Labin emoyhtiö Verge Motorcycles. Yhtiö kertoo käyttävänsä uusia kiinteän elektrolyytin akkuja Verge TS Pro -sähkömoottoripyörän vuoden 2026 malleissa.
Yrityksen messuosastolla oli näytteillä 5 kWh:n Donut Battery -akkumoduuleja, mutta niiden akkukemiasta yritys ei ole kertonut mitään, eikä suoritusarvoja ole päässyt mittaamaan mikään riippumaton taho.
Verkkokeskustelussa moni akkualan asiantuntija on pyytänyt akkumoduuleja testattavakseen. Yksi toiveen esittäjistä on akkutohtorina tunnettu Juho Heiska, joka toimii Seinäjoen ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehittämispäällikkönä.
Julkaisemallaan Youtube-videolla Heiska hämmästelee esimerkiksi alimitoitettuja kaapeleita, kun Donut Labin julkistusvideolla yksittäistä akkukennoa ladataan väitetysti 270 ampeerin latausvirralla.
”Kaapelit lämpenisivät hurjasti”, hän laskee videolla.
Jos Donut Labin ihmeakku onnistuisi lunastamaan sille asetetut lupaukset, se olisi todellinen sensaatio. Nykyakkuja kaksi kertaa energiatiheämpi ja 10–20 kertaa nykyistä useampia lataussyklejä kestävä akku muuttaisi maailmaa. Entä hinta?
Halvempi kuin litiumakut, kertoo Lehtimäki Youtube-haastattelussa.
Entä missä sijaitsee tuo Suomessa jo toimiva akkutehdas, jonka tuote voisi toimiessaan mullistaa niin sähköisen liikkumisen kuin sähköenergian varastoinnin?
Verkkokeskusteluissa akkuasiantuntijoiden vahvin veikkaus on Imatra. Tammikuussa 2024 perustettu Nordic Nano Group on kertonut avaavansa Imatralle tehtaan, joka valmistaa teknisesti ylivoimaisia akkukennoja uudella teknologialla. Donut Lab sijoitti Nordic Nano Groupiin heinäkuussa 2025. Syyskuussa 2025 Nordic Nanolla oli Ylen uutisen mukaan yhdeksän työntekijää, ja se kertoi aloittavansa uudenlaisten nanoprintattujen akkukennojen massatuotannon vuonna 2026.
Lisää tietoa yrityksen akkuteknologiasta voi löytää esityksestä, jonka Nordic Nano piti syyskuussa 2025 Euroopan avaruusjärjestö ESAn yrityskiihdyttämön tilaisuudessa. Yritys oli yksi ESAn yrityskiihdyttämöön kesäkuussa 2025 liittyneistä uusista startup-yrityksistä. Nordic Nanon esitys lupaa akulleen Donut Labin julkistuksesta tuttuja ominaisuuksia: myrkytön, paloturvallinen, edullinen valmistaa, energiatiheys 400 Wh/kg ja kestoikä yli 50 000 lataussykliä.
Heiskan mukaan Nordic Nanon kehittämä sähkövarasto ei ole esityksen perusteella akku, vaan niin sanottu superkondensaattori. Akut varastoivat energiaa suhteellisen hitaiden sähkökemiallisten reaktioiden avulla, superkondensaattorit taas sähkökenttien avulla. Kondensaattori varautuu ja purkautuu nopeasti, eikä se kulu litiumakkujen tapaan. Tämä voisi selittää huikeat suoritusarvot – paitsi energiatiheyden.
Superkondensaattorien lataus- ja purkunopeudet ovat litiumakkuihin verrattuna yli kymmenkertaisia, mutta energiatiheys taas alle kymmenesosa litiumakkujen lukemista. Se tekee teknologiasta käyttökelvottoman esimerkiksi sähköautoissa: 300 kilon litiumakku painaisi superkondensaattorein toteutettuna 3 000 kiloa.
Jos Donut Labin akku onkin superkondensaattori, on sen valmistaja onnistunut monikymmenkertaistamaan superkondensaattoreiden energiatiheyden. Tämä olisi suuri tieteellinen harppaus.
Verkkokeskusteluun osallistuneet akkuasiantuntijat hämmästelevät, ettei teknologiasta löydy tieteellistä tutkimusta tai patentteja.
Vielä hämmästyttävämpää on, että teknologia olisi saman tien valmis massatuotantoon.
”Uuden akkuteknologian kehittäminen vie helposti vuosikymmenen”, Juho Heiska muistuttaa.
Verkkokeskustelijoiden epäluuloja ruokkii myös toinen Marko Lehtimäen tähdittämä julkistusvideo. Toukokuussa 2025 Lehtimäki kertoi videolla toisen yrityksensä Asilabin kehittämästä uudenlaisesta ihmisaivojen arkkitehtuuriin perustuvasta supertekoälystä.
Jos Donut Labin akkulupaus on todellisuutta, olisi se Heiskan arvion mukaan Nobelin arvoinen suoritus.
Käytännössä se tarkoittaisi, että vasta perustettu pieni suomalaistaustainen yritys olisi lyönyt laudalta QuantumScapen, CATLin, Bydin, Teslan, Samsungin, Panasonicin ja monet muut akkuyhtiöt, jotka ovat upottaneet miljardeja kiinteiden akkujen tutkimukseen.
CES-messujen parhaita tuotteita arvioinut teknologiamedia The Verge esitteli Donut Labin kiinteän akun kategoriassa ”Paras lupaus”.
Nyt väitteille tarvitaan todisteita, The Verge kirjoittaa.
Yhtiö lupaa niitä lähiaikoina, sillä uudella akulla varustettu Verge TS Pro on ilmestynyt moottoripyörävalmistaja Vergen sivustolle tilattavaksi. Tekniset tiedot ovat vaikuttavat, tehoa 102 kW, vääntöä 1 000 Nm, suurin toimintasäde 600 km kaupunkiajossa ja alle 10 minuutin pikalataus 80 prosentin varaukseen.
Onko tämä uskomattoman hieno tekninen läpimurto, vai tyhjää puhetta? Se jää nähtäväksi. Ainakin vielä keksintö kuulostaa ihan liian hyvältä ollakseen totta.
https://tekniikanmaailma.fi/donut-labin-akkusensaatio-totta-vai-tarua/