BMW R100 ja R100RS 1984 tekniset erot

[Matkaväinö]

Sattuisko joku tietämään mitä eroja on 1984 mallin moottoreissa kun R100:lle ilmoitetaan 67hp/7000rpm ja RS:ään 70hp/7250rpm. Takajarrussa näyttää olevan ero(RS:ssä levy) myös mutta onko muuta ? Mitä kaikkea pitää vaihtaa että saa levyn taakse (vanne?) ?

 

[Tenere-Heikki]

Ero puristuksissa (R100 8,2:1 ja R100RS 9,5:1) ja ainakin aiemmissa vuosimalleissa myös pakoputkiston käyrissä (38mm / 40mm).

Jarruoperaation kannattavuutta kannattanee miettiä toisenkin kerran; Bemun takarumpu kun ei ole sieltä heikoimmasta päästä. Osalistaa voi tutkailla vaikkapa On-Line-listan kautta.

Kuva 1 | Kuva 2

 

[C-A-D]

Ei oikeasti hajuakaan tuon ajan Bemarin jarrujen tehosta/tasosta. Ainoastaan villi arvaus.

Kuitenkin takajarrun parantelu (jos sitä tuolla levyllä haetaan) ei olisi ensimmäinen mieleeni tuleva ajatus. Toki jos "yhteenlasketut" jarrut lähentelevät nollaa, on kaikki parantelu kotiinpäin.

 

[Tenere-Heikki]

Ja Mk II R100RS:ssä ja R100RT:ssä ('85 - '95) on taas takana rumpujarru. Toki konetehotkin laskeneet Mk I:stä kymmenkunnalla pollella.

 

[tapjar]

Mulla oli R100 -81. Siinä ainakin oli takana niin tehokas rumpujarru, että sillä sai pyörän lukkoon asvaltilla helposti.

 

[Matkaväinö]

Ero puristuksissa (R100 8,2:1 ja R100RS 9,5:1) ja ainakin aiemmissa vuosimalleissa myös pakoputkiston käyrissä (38mm / 40mm).

Jarruoperaation kannattavuutta kannattanee miettiä toisenkin kerran; Bemun takarumpu kun ei ole sieltä heikoimmasta päästä. Osalistaa voi tutkailla vaikkapa On-Line-listan kautta.

Kuva 1 | Kuva 2

No, rumpujarru kyllä riittää kun en yleensä juurikaan takajarrua käytä. Lueskelin nettiä ja kaiketi kaikki jenkkeihin viedyt mallit ovat matalammalla puristuksella mutta minulle on tulossa Suomi-pyörä. Käyrät mittaan kunhan saan ensin pyörän talliin. Luin myös että "puristuksen alennus" on saatu aikaan jollain erillisellä osalla (paksumpi kannentiiviste ?), ymmärsinköhän oikein ?

 

[Tenere-Heikki]

Varaosaluettelo tuntee erikseen 9,5- ja 8,2-puristeiset männät. Työntötankokoneessa tuo "pytyn pituudella pelautuminen" ei ihan niin yksinkertaista, kuin OHC-koneessa, eli työntötankojen täytyisi olla eri mittaiset versioiden kesken; nyt kaikissa versioissa sama.

Sitäkin voi miettiä, kannattaako kohta 30-vuotiaasta pyörästä erikseen kutitella "puuttuvia" kolmea hevosvoimaa, vai keskittyä nykyisten hoivaamiseen. Tuo 67-heppainen kone saattaa jopa normaalikäytössä tuntua tasaisemman vääntökäyränsä ansiosta mukavemmalle arkiajossa.

 

[Matkaväinö]

Varaosaluettelo tuntee erikseen 9,5- ja 8,2-puristeiset männät. Työntötankokoneessa tuo "pytyn pituudella pelautuminen" ei ihan niin yksinkertaista, kuin OHC-koneessa, eli työntötankojen täytyisi olla eri mittaiset versioiden kesken; nyt kaikissa versioissa sama.

Sitäkin voi miettiä, kannattaako kohta 30-vuotiaasta pyörästä erikseen kutitella "puuttuvia" kolmea hevosvoimaa, vai keskittyä nykyisten hoivaamiseen. Tuo 67-heppainen kone saattaa jopa normaalikäytössä tuntua tasaisemman vääntökäyränsä ansiosta mukavemmalle arkiajossa.

Kiitos tiedosta.Täällähän näyttää olevan vielä nopeat toimitusajat vastauksilla !
Ero tulee siis männistä. Tarkoitus olis ajella ensi kesä ja sitten (ehkä) tehdä koneelle jotain perusremppaa ja mietoa (katu) piristystä. Pitkäaikainen haave kahvila raaserista pyörii mielessä. Entisöityinähän näitä on jo aika paljon ympäri maailmaa. Tarkoitus on toki tehdä kaikki siten että pyörä on myös palautetavissa orkkis kuntoon.

Onkohan kenelläkään kokemuksia 1070cc pyttysarjoista ?

 

[Moto guzzi]

Sitäkin voi miettiä, kannattaako kohta 30-vuotiaasta pyörästä erikseen kutitella "puuttuvia" kolmea hevosvoimaa, vai keskittyä nykyisten hoivaamiseen. Tuo 67-heppainen kone saattaa jopa normaalikäytössä tuntua tasaisemman vääntökäyränsä ansiosta mukavemmalle arkiajossa.

Samaa mieltä Heikin kanssa, hyvin se lennättää tuo 67 polleakin boxeri puimuria, matka-ajossa just passelimpi tuon väännön takia.