• Tervetuloa uudistetulle moottoripyora.org -foorumille! Onko ongelmia? Palautetta? kerätään tähän ketjuun kootusti asiat. Mikäli et pääse ketjuun kirjoittamaan, voit myös olla sähköpostilla yhteydessä. Teknisen tuen sähköposti löytyy yhteystiedot -sivulta. Mikäli et pääse kirjautumaan, yritä ensin salasanan palautusta.

Aprilia RSV Mille R 2002: Projekti 140

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja JMH
  • Aloituspäivä Aloituspäivä
JMH sanoi:
Mietin tota, mut löin katteet vaan päälle. Oishan siinä kaapissa ollut pieniä nippareita.

Mutta nyt kun sanoit....

Massive mistake and you should fix it.
Mikään ei luo kovempaa TT-racing- uskottavuutta kuin nippareilla varmennettu sytytysjärjestelmä.
Hyvänä kakkosena ilmastointiteippi ja repaleiset katteet.
 
vma sanoi:
Mikään ei luo kovempaa TT-racing- uskottavuutta kuin nippareilla varmennettu sytytysjärjestelmä.

Onko ehdottaa vaihtoehtoa?
Ite oon kanssa vaan ruuvannut uudelleen leikattuun johdonpäähän tulpanhatun kiinni ja mennyt sillä.

Sit kun moottori on tällä tasolla, niin aletaan olemaan TT-racingin ytimessä. MZ GT 250, 1963. (ei nippareita eikä turhia klemmareita esim vesiletkuissa :no:)
14702214.jpg
 
Samaa mieltä. Kaikkihan tietää mistä motocrossissa erottaa jo varikolla pron ja amatöörin? Useimmissa crossipyörissä on etujarruletkulle ohjuri/lenkki, joka ohjaa pitkän jouston aikana jarruletkua. Kun tuon lenkin ympäri on vedetty pieniä nippareita, kuluvat ne jarruletkun hinkkauksessa eikä lenkki itse.

Ei muutaku varikolla kyyläämään. Multa löytyy nipparit. Eppäilen löytyykö JMH:n lekasta...
 
vma sanoi:
Massive mistake and you should fix it.
Mikään ei luo kovempaa TT-racing- uskottavuutta kuin nippareilla varmennettu sytytysjärjestelmä.
Hyvänä kakkosena ilmastointiteippi ja repaleiset katteet.

Teipit ja nippusiteet ovat ruuveja ja muttereita kevyempiä kone-elimiä osien kiinnitykseen sinne, minne ei tarvita suurta lujuutta. Itse suosin näitä kovasti.

Teipit voi vielä erotella eri lujuusluokkiin käyttötarkoituksen mukaan. Esimerkiksi katteiden kasaan parsiminen vaatii teipiltä enemmän, kuin gps-mokkulan kiinnitys. Jotkut Kiinan jeesusteipit ovat saaneet Kepu-teippi lisänimen. Pettää aina tosipaikan tullen.
 
STAGE 2.0

Jaahas. Päivitystä.

Talven suunnitelma onkin se, että vaihdetaan uudet nokkaketjut, laitetaan erilaiset nokat ja ajoitetaan nokat uusiksi uusilla nokkapyörillä. Kansia ei siis oteta irti, vaan säästetään se sitten mahdollisesti siihen, kun seetit tai venttiilit ovat moro tai kohtaa jokin muu katastrofi. Kansi oli silloin edellisessä kasauksessa seppä Ilmarisen mukaan aika OK.

Tsekkaan tietty välykset ennen nokkien irroittamista, vahvistaakseni kansien rautaisen kunnon.

Varastossa on ollut jo keväästä OEM billetti imunokat, jotka heitetään pakopuolelle.
Nyt DHL kiikutti huhtikuussa tilaamani Kentin APR03 imunokat ja neljä paininkuppia. Tilasin kupit vähän varalle, koska toimitusaika on niin pitkä, mutta kaipa ne tulee sitten heitettyä koneeseen ja säädettyä välykset niille.

Ajoitus tähdätään 110-114 (nyt 113-111).

Tuossa Kentin imunokassa on enempi kestoa, joten ainainen pieni epäilys venttiilin ja männän välyksestä on olemassa, vaikka olen ollut lukevinani, että tuolla 110 ajoituksella ei ongelmaa olisi (tietty, riippuu männästäkin).

Tuo nykyinen ylikoon mäntä on venttiilin taskujen ja korkeuden puolesta vakion kokoinen, joten sen puolesta ei kiristystä ole tullut.

Gabro pyyteli yhtä nokkaa lainaan, kun sillä on joku WSBK-mekaanikko tuttu, joka mittailisi nokkien profiileja. Tarkoitus olisi yksi nokka lähettää Italiaan vielä tällä viikolla. Ohimennen pyytelin, että jos sillä on sopiva kone pöydällä, niin mittaisi tuolla nokalla välyksen annetulla ajoituksella. Ei sanonut heti ei.

Ihan hyvä, sillä olen raapinut tässä päätä, että miten tuon mittaisi kantta irroittamatta. Pari kikkaa on tullut vastaan:

Tinalanka (huhhuh)
Kupin painaminen jotenkin kriittisellä alueella (10-16 astetta ennen YKK:ta imulle ja jälkeen paolle).
Kupin painaminen kriittisellä alueella siten, että paikalla on löysemmät jouset. Tällä tavalla saisi ajoittaa useammin, kun takapytyn nokkia ei saa nokkapyörineen irti tasapainoakselin vuoksi.***

Kustannuksia lisätty taas olikos se ekaan vai tokaan viestiin.

Tässä nokkien tietoja:

Stanu
Duration 266° inlet 257°exhaust
Valve lift 11.8mm 10.6mm

Kent APR03
Duration 282° inlet
Valve lift 11.8mm

Eli stanu imu pakopuolelle ja Kent imupuolelle kertauksena.


*** eikus eihän tuon akselin tartte ajoituksen aikana olla paikallaan. Pitääpä miettiä. Haha.

Edit: Tuuppasin yhden nokan ja paininkupin Gabrolle Roomaan, ja hän lupasi mittailla venttiilin ja männän välyksen. Happy Days!
 
Kone on pöydällä ja siistimistä vaille valmis työstöön. Tässä vähän mietteitä ja selvityksiä syksyn ajalta projektia koskien. Turhaan näitä konkareille selvittää, joten tulee rautalankaa turakaisille. Siitä olen asiat itsellenikin vääntänyt.

Kertauksena nokkien tiedot:

Stanu
Duration 266° inlet 257°exhaust
Valve lift 11.8mm 10.6mm

Kent APR03
Duration 282° inlet
Valve lift 11.8mm

Paikalle siis Kentiltä imu ja pakopuolelle vakio imu. Tulee molemmille puolille lisää kestoa ja pakopuolelle lisää nostoa.

Tällaista tai ajoituksen muuttoa kun harkitsee kannattaa aina kaivaa seuraava kuva esiin:

ASK-11-01-768x452.jpg


Männän ja venttiilin välys pakotahdin yläkuolokohdassa muuttu kun venttiilin aukioloaika ja nosto kasvavat tai ajoitus muuttuu. Herkin paikka on pakoventtiili, koska koneen päästessä ylilaukalle vaikkapa pykälää liian pienen vaihteen vuoksi on vaarana, että venttiilinjousesta loppuu puhti ja venttiili lähtee kellumaan eikä sulkeudu tarpeeksi ajoissa. Tiukalla välyksellä mäntä napsahtaa pakoventtiiliin tällöin kiinni ja tulee paljon tuhoa. Kone voi silti kasatessa pyöriä pöydällä iloisesti. Imupuoli voi olla kireämpi, mutta jokin välys sielläkin on oltava. Normaalisti kirein paikka löytyy 20-0 astetta ennen pakotahdin YKK:ta pakopuolella ja 0-20 astetta pakotahdin YKK:n jälkeen imupuolella.

Vakioajoituksella 108-114 on välykset 2.2 mm – 3.5 mm. Selvittelin tämän. Oma tähtäin on hieman rennompi 110-114. Vakiovälyksestä voi jo päätellä, että pakopuolen välys minulla tulee olemaan 2.2 mm plus jotain, kun imunokka heitetään sinne ja pakopuolen ajoitus on 6 astetta kauempana YKK:tä kuin imu. Tiukempaa kuin 1.8 mm imu ja 2.5 mm pako ei suositella.

Gabrolla on vieläkin mun toinen Kentin imunokka ja koittaa mittailla välystä, kun sai lainaan, mutta pyytelen sitä tässä justiinsa takaisin.

Mittaamisesta sen verran, että tapoja on monia, mutta moni niistä vaatii kansien irroittamisen ja osa aiheuttaa päänvaivaa ajoitettavien nokkien kanssa:

1: Kansi irti ja mittamömmöä männän päälle venttiilin taskuihin. Nippuun vanhalla tiivistellä ja kone ympäri. Kansi irti, mömmö puoliksi mattopuukolla ja paksuuden mittaus. Ongelma on, että kansi pitäisi saada kerralla nippuun oikealla ajoituksella. Ajoitus olisi tällöin pitänyt tehdä pikkuhiljaa esimerkiksi dremelillä pultinreikiä leventämällä ja ajoitusta mittaamalla, jotta pultin saisi ns. laitaan.

2: Jäykän venttiilinjousen paikalle ns. löysä mittausjousi. Tällöin pääsee painamaan ihan käsin venttiiliä ja mittakellolla mittaamaan paljonko painuu. Eipä tuota jousta ihan helpolla kantta irroittamatta vaihda. Tosin ajoitusta voi sitten hinkata rauhassa kohdalleen.

3: Kunnon villin lännen meiningillä mittausta voi suorittaa tunkemalla paksumpaa rakotulkkia paininkupin ja nokan väliin ja pyöräyttämällä koneen ympäri. Jos ei ota kiinni on välystä ainakin sen verran kuin rakotulkissa on paksuutta. Ei välttämättä ihan 2 mm paksuista liuskaa mene.

4: Tinalankaa tai vastaavaa pehmyttä tuurilla/ taidolla tulpanreiästä oikeaan kohtaan ja konetta ympäri.

5: Etsimällä etsin työkalua, ja sellainen löytyi ameriikast. Yhden nokkapukin pultin alle tuo kiinni ja pääsee painamaan vivulla venttiiliä alas ja mittakellolla mittaamaan liikkeen. Lakkivaari laittoi tilaukseen ja itse osallistun kustannuksiin.

https://www.superbikeunlimited.com/competition-cnc-valve-to-piston-clearance-checking-tool

Kai se on perkele mitattava....

Sitten vielä se, että viimeks oli niiden junan muttereiden kanssa haasteita momentissa. 150 Nm tais vielä mennä avaimella kone pöydällä, mutta koneessa oli ainakin yksi 170 Nm ja 230 Nm tiukkaus. Aattelin pulttipyssyä ja momenttitankoja. Bahcon 200 Nm riittänee tuohon kampuran 230 Nm mutteriin. Alla on jämerä jousiprikka ja kierteissä kovaa lukitetta. Tanko siis varmaan kivuttomin tapa.
 
Noi momenttitangot on ainakin mun kokemusten perusteella välillä semmosta "vähän sinnepäin" -tasoa, mitä momenttiin tulee. Kokemukset tosin sisältävät yhden IKH:n sarjan ja yhden Hiltin akkupulttipyssyn, mutta tolla kombolla 200Nm tangolla ei saa lähellekään 200 newtonia momenttia aikaan. Auton pyöränmuttereita kiristellessä tolla kokoonpanolla varmistelin lopuksia vielä momenttiavaimella. Olisiko jossain avaimen 130-140Nm säädössä vielä lähtenyt mutteri pyörimään lisää, eli todellinen momentti on ollut alle tuon. Pyssyn luvattu maksimimomentti on 450Nm, eli sen puolesta ei pitäisi olla ongelmia.

Sittemmin totesin että lyhyttä voimajatkoa momenttivartena käytettäessä osui momentti riittävän lähelle pariasataa newtonia, että pysyy kauppakassissa pyörät alla. Eli kannattaa jollakin tavoin todeta tuon tangon antama momentti, ettei tule yllätystä irtoilevien moottorinosien kanssa kesän riennoissa.
 
JMH sanoi:
Aattelin pulttipyssyä ja momenttitankoja. Bahcon 200 Nm riittänee tuohon kampuran 230 Nm mutteriin. Alla on jämerä jousiprikka ja kierteissä kovaa lukitetta. Tanko siis varmaan kivuttomin tapa.

Vaikka tässä nyt Hiivattia kasaillaan, niin silti pulttipyssy ja momenttitanko kuulostaa aika..No, sanotaan että jos kiroilun jättää pois niin ei ole enää mitään kirjoitettavaa..
En sano etteikö pysyisi tuolla, mutta on aika kova riski olemassa että kireys ei ole siellä päinkään. Kunnon lukitus kampuralle ja oikea momenttiavain, josko silleen.
 
miolta sanoi:
Vaikka tässä nyt Hiivattia kasaillaan, niin silti pulttipyssy ja momenttitanko kuulostaa aika..No, sanotaan että jos kiroilun jättää pois niin ei ole enää mitään kirjoitettavaa..
En sano etteikö pysyisi tuolla, mutta on aika kova riski olemassa että kireys ei ole siellä päinkään. Kunnon lukitus kampuralle ja oikea momenttiavain, josko silleen.

Sitä konetta ei pidä paikallaan millään (siis koko möhkälettä). Lukitus on tietty. Pitäis lukita kone pöytään.

Aikaisemmin, kahdesti siis, on laitettu avaimella jonnekin minne on saatu, ja siitä pyssyllä perään vähän liikettä.

Kohta tulee muuten päivitys... ja mikä tangossa on vikana? On laskettu, että kiertyy enempi kuin iskunpituus kun vääntö saavuttaa rajan. Lähinnä käyttäisin noita, ettei mene sikana yli. Alkujaan noi momentit ja vitun kova liima (Loctite 648) plus tuhdit jousiprikat on aika varman päälle vetämistä. Bahcon tankoja/ sauvoja silmäilin.

Edit: no okei. Pitäähän se kokeilla, että saa tangon väräjäämään viilapenkissä pyssyllä ja kompuralla, että onhan teillä pointti. Et josko ottais riuskoja miehiä kaks pitämään konetta kiinni :D

Mietitään....

Edit 2: Eihän toi MTX:n avain ole kuin kuuskybää (70 - 350 Nm). Ei korkeelta putoo. Isoin oma loppuu 220:ssä ja tuossa on varsi vielä pidempi. Tiedän ketkä pitävät mottia paikallaan, jos se tuohon menee :D
 
Ens alkuun Gabron laskeskelmia.

Teki kaksi mittausta 98-00 testimuulillaan pajassa. Molemmissa testeissä Kentiltä imu ja 04 (eli Gen2 kuin mulla) imu pakopuolella. Kaikki tiukalla 106-106 ajoituksella.

1: 102 mm (1102 kitti) litteällä männällä saatiin 1.6 mm & 2.5 mm
2: 97 mm (vakio) männällä saatiin 1.8 mm & 2,3 mm

Tuo oma mäntä on vakion korkuinen, mitä Gabro sanoi, että hyvältä näyttää tuota 110-114 ajatellen. Pitäis löytyä 2 & 3 mm.

Käytti vakio paininkuppeja. Kentin kupit olivat kusetusta. Ne oli 0.01 ohkaisempia ja 0.5 grammaa painavampia. Hyi.
 
Tänään sitte aloitin takapytystä. En muuten vittu millään saanut jakoketjun alapään rattaan merkkiä linjaamaan lohkon merkin kanssa yläkuolokohdassa. Kone pyöri ainakin 50 kertaa ympäri ja hampaan se oli pielessä. Ehkä asiaan näin jälkikäteen vaikutti se, että kiristin oli poissa. :D. (tämä se ratas, joka on joka 34. kierros linjassa, että sama miten laittaa paikalleen noin käytännössä)

Pääasia, että on nyt lukittuna takapytyn puristustahdin yläpisteeseen.

Nokat irroittelin ja asettelin hyllyyn.

Kytkintä purkaessa tuli katkennut Barnetin heavy duty jousi vastaan. Mitähän noi touhuaa luistokytkimessä? Joka tapauksessa mulla oli kolme noita ja kolme EBC:n jousta. Varalla on siis. Loppukesästä oli fiilis, että Alastaron pääsuoran päässä ois nelosella just ennen kammojarrua hieman luistanut, että koitan tässä arpoa ostanko noita jousia lisää, uuden Adigen pakan vaiko molemmat. Pitää ainakin aluks mitata ton pakan korkeus ja kaivella tästä ketjusta, että mitä se mahtoi joskus olla.

6lawBO4.jpg


Kampuran mutteri oli muuten sitten lujassa. Ei meinannut Stanley pikkukompura ja Bahcon pyssy jaksaa (on nyt ne sauvat mielessä). Vähän annoin puhaltimella kuumaa, että liima vähän pehmenis ja muutaman yrin jälkeen lähti, kun tein psykologisen vastaväännön pyssyllä heti alkuun.

Nyt se ois takapytyn ja kytkinpuolen osalta sitä vaille valmis, että jyrsin noi tiivisteiden rippeet, jotka ovat vitun kovassa, pois ja kasaan päin uuden nokkaketjun ja nokkien kera. Siitä sitten staattorin ja etupytyn puolelle.

Suihkin CRC:tä tiivisteiden rippeiden päälle, että jos huomenna ehtis raaputtelemaan.

Vanhan vs. uuden nokkaketjunkin mittasin pikaisesti. Ei vaikuttanut ainakaan tuo takapyty ebayn löytö (tämä on se Martinin kone) olevan sen venyneempi kuin uusikaan.

85S3KDp.jpg
 
JMH sanoi:
Sitä konetta ei pidä paikallaan millään (siis koko möhkälettä). Lukitus on tietty. Pitäis lukita kone pöytään.

https://www.apriliaforum.com/forums/showthread.php?46399-Engine-Stand

Eikö nyt kannattais tehdä tollanen tuki koneelle? Lattaa, kulmarautaa yms. hitsaten ja muutama reikä pulteille. Pitäis olla niinku lähtökohtaisesti eka homma kun alkaa konetta väsäilemään. Joko tollanen moottoripukkiin sopiva niin on helppo pyöritellä tai sitten ihan pöytään pultattava. Itellä molemman laisia..
 
Tottakai kannattaisi olla ständi. Itsestäänselvä asia.

Pitäis jollain hitsauttaa sellainen, kun ei ole laitteita. Sekään ei tekemätön paikka. Toiveissa on selvitä kuitenkin ilman ja saada riittävä lopputulos.

Eiköhän ton ainakin kimpassa saa.

Ihan validia pointtia sikäli, että onhan tuossa yks kone lattialla maannut pari vuotta. Näin nää menee.
 
JMH sanoi:
Tottakai kannattaisi olla ständi. Itsestäänselvä asia.

Pitäis jollain hitsauttaa sellainen, kun ei ole laitteita. Sekään ei tekemätön paikka. Toiveissa on selvitä kuitenkin ilman ja saada riittävä lopputulos.

Eiköhän ton ainakin kimpassa saa.

Ihan validia pointtia sikäli, että onhan tuossa yks kone lattialla maannut pari vuotta. Näin nää menee.

Hommaa materiaalit niin mä tuon hitsin. Saat ruveta askartelemaan.
 
miolta sanoi:
https://www.apriliaforum.com/forums/showthread.php?46399-Engine-Stand

Eikö nyt kannattais tehdä tollanen tuki koneelle? Lattaa, kulmarautaa yms. hitsaten ja muutama reikä pulteille. Pitäis olla niinku lähtökohtaisesti eka homma kun alkaa konetta väsäilemään. Joko tollanen moottoripukkiin sopiva niin on helppo pyöritellä tai sitten ihan pöytään pultattava. Itellä molemman laisia..

Kannatan ehdottomasti.
Materiaalit maksaa joitakin kymppejä, mutta se käytettävyys, kun saa moottoria pyöritellä "vartaassa" ja se kestää paikoillaan, kun momenttia väännetään.
 
Back
Ylös