-
Tervetuloa uudistetulle moottoripyora.org -foorumille! Onko ongelmia? Palautetta? kerätään tähän ketjuun kootusti asiat. Mikäli et pääse ketjuun kirjoittamaan, voit myös olla sähköpostilla yhteydessä. Teknisen tuen sähköposti löytyy yhteystiedot -sivulta. Mikäli et pääse kirjautumaan, yritä ensin salasanan palautusta.
Alusta ja sen säätäminen
- Keskustelun aloittaja tommipommi
- Aloituspäivä
Rohdot oikeaan tai edes hyvään jousituksen toimintaan ovat meillä useimmilla hakusessa, kuten tästä keskustelustakin voi päätellä.
On vaikeaa kuvitella, että progressiivisen jousen esijännittäminen ei vaikuttaisi jousituksen jäykkyyteen, koska esijännittämisellä jousen löysempää osuutta vähennetään.
Mielestäni myös linkustolla saadaan haluttaessa sama jäykennysominaisuus aikaan ilman progressiivista joustakin.
Mikäli jousi joutuu SAMALLA pyörän liikkeellä tekemään esimerkiksi kaksinkertaisen kokoonpuristumisen liikkeen loppuvaiheessa verrattuna alkupäähän, kokoonpainavaa voimaa tarvitaan enemmän, eli jousitus on lopussa jäykempi. Ehkä.
On vaikeaa kuvitella, että progressiivisen jousen esijännittäminen ei vaikuttaisi jousituksen jäykkyyteen, koska esijännittämisellä jousen löysempää osuutta vähennetään.
Mielestäni myös linkustolla saadaan haluttaessa sama jäykennysominaisuus aikaan ilman progressiivista joustakin.
Mikäli jousi joutuu SAMALLA pyörän liikkeellä tekemään esimerkiksi kaksinkertaisen kokoonpuristumisen liikkeen loppuvaiheessa verrattuna alkupäähän, kokoonpainavaa voimaa tarvitaan enemmän, eli jousitus on lopussa jäykempi. Ehkä.
vstrom sanoi:Rohdot oikeaan tai edes hyvään jousituksen toimintaan ovat meillä useimmilla hakusessa, kuten tästä keskustelustakin voi päätellä.
On vaikeaa kuvitella, että progressiivisen jousen esijännittäminen ei vaikuttaisi jousituksen jäykkyyteen, koska esijännittämisellä jousen löysempää osuutta vähennetään.
Mielestäni myös linkustolla saadaan haluttaessa sama jäykennysominaisuus aikaan ilman progressiivista joustakin.
Mikäli jousi joutuu SAMALLA pyörän liikkeellä tekemään esimerkiksi kaksinkertaisen kokoonpuristumisen liikkeen loppuvaiheessa verrattuna alkupäähän, kokoonpainavaa voimaa tarvitaan enemmän, eli jousitus on lopussa jäykempi. Ehkä.
Ajatteleppa niin päin. Jousi puristuu kasaan mitan x tietyllä painolla. Kun väännät sitä esijännitys ruuvia painuma pienenee mutta jousi on edelleen samassa asennossa/pituudessa. Eli ei kiristy vaan perä nousee ylöspäin eiks je.
Jos väännät ruuvia niin paljon että painuma on 0 alkaa siitä eteenpäin prog jousi ehkä menemään enemmän kasaan. Tosin yleensä iskarissa loppuu kierre ennenkuin tuo 0 piste saavutetaan.
Vaikka kuski ajeleekin joka kierroksella eri tavalla, niin datasta näkee erittäin helposti mitä samoja virheitä kuski toistaa joka mutkassa. Niiden virheiden suuruus vain vaihtelee eri mutkien ja eri kierrosten välillä. Ja datassa on se etu että se ei valehtele, toisin kuin kuski itselleen.IlluH sanoi:
Datasta löytyy myös hyvin usein asioita, mistä kuskilla ei ole ollut harmainta aavistustakaan. Siinä on ehkä se datan suurin etu satunnaiselle käyttäjälle.
Esijännitykseen vielä, niin josajatellaan että vaikka toinen etupamppu on "pöydällä" huollettavana, niin silloin se on maksimipituudessaan (ei nyt muisteta top-out - jousta). Kun yläkorkin avaa niin jousi ponnahtaa pikkasen ulos. Jousessa on siis esijännitystä. Jos siis etupampu vapaana kiristetään esijännitystä, niin jousi paimuu kasaan koska iskariputket ei pääse enää pitemmäksi. Mutta kun ollaan pyörän päällä ja jousitus on aina painon takia vähän kasassa, niin iskariputket pääsee liukumaan pidemmiksiesijännitysruuvia kiertämällä.
marko.fzs sanoi:
Jos väännän takapampun esijänitysmutteria kireämmälle, niin jousi painuu kasaan ja sama tilanne lienee etuhaarukassakin? Ainakin takapampun jousi on näkyvissä, joten siinä voi jousen kokoonpainumisen vaikka mitata millintarkasti esijännitystä kiristäessä. Edessä tilanne luulisi olevan sama, vaikka suoraa näköyhteyttä ei ole.
vstrom sanoi:
No kokeillaan näin.
Ota kaksi kaveria mukaan ja työnnä pyörä ulos. Toinen kaveri pitää pyörää pystyssä kun olet itse pyörän päällä. Nyt toinen mittaa jousen pituuden. Olkoon se nyt x
Sitten kiristät ruuvia 5 kierrosta eli noin 5mm.
Nyt teet saman mittauksen samalla tavalla. Ja kas kummaa jousen pituus on taas sama x.
Eli perä nousi vähän ylemmäs mutta jousi ei kiristynyt
Aloin lukemaan lankaa alusta lähtien ja pääsin johonkin sivulle 22, kunnes alkoi samat asiat kertaantumaan aina vaan uudestaan ja uudestaan.
Sitten päätin hypätä viimeiselle sivulle ja 6 vuotta myöhemmin aivan samat asiat täällä pyörii.
Asiaan...
Olisiko tietoa Aprilian Showa-keulasta pyörässä Tuono gen2.
Saako sitä säädettyä kuntoon pelkästään ruuveja pyöritelemällä? Tulin itse siihen lopputulemaan, että ei saa. Keula huojuu, vaikka paluu on jo liian hidas. Lisäksi herkkyys hukassa nopeissa iskuissa ja tärinöissä.
Huojunnan kuriin saamiseksi rebound täytyy laittaa lähes kokonaan kiinni, mikä syö herkkyyden.
Saisikohan tuon keulan kuntoon pelkkiä shimmipakkoja muuttamalla vakiomäntää käyttäen?
Ei huvittaisi maksella satoja euroja turhasta, jos muutamien eurojen shimmipalikoilla saisi "riittävän" parannuksen.
Ajan pääasiassa epätasaisia asfaltti- ja sorakatuja - eli alustalta vaadittaisi kompromissi mukavuuden ja kantavuuden väliltä. Road 5 renkaat. Keula huollettu vuosi sitten. Takaiskari (Öhlins) huollettu 2 vuotta sitten. 35/30 painumat (perän free sag 13). Kuski ajokunnossa 70+kg. Perä toimii ihan ok.
Keulaputket vakiokorkeudella ja perän korkeussäätö lähellä maksimia.
Etukenompi geometria olisi kiva sileällä kestopäällysteellä, mutta soralla takapainoisempi parempi.
Tämä nyt ei varsinaisesti ratailuun liittynyt, mutta täällä tuntuu olevan asijaintuntevaa porukkaa, ja lienee moinen keula ollut rata-ajossakin joillain.
Vinkkejä?
Sitten päätin hypätä viimeiselle sivulle ja 6 vuotta myöhemmin aivan samat asiat täällä pyörii.
Asiaan...
Olisiko tietoa Aprilian Showa-keulasta pyörässä Tuono gen2.
Saako sitä säädettyä kuntoon pelkästään ruuveja pyöritelemällä? Tulin itse siihen lopputulemaan, että ei saa. Keula huojuu, vaikka paluu on jo liian hidas. Lisäksi herkkyys hukassa nopeissa iskuissa ja tärinöissä.
Huojunnan kuriin saamiseksi rebound täytyy laittaa lähes kokonaan kiinni, mikä syö herkkyyden.
Saisikohan tuon keulan kuntoon pelkkiä shimmipakkoja muuttamalla vakiomäntää käyttäen?
Ei huvittaisi maksella satoja euroja turhasta, jos muutamien eurojen shimmipalikoilla saisi "riittävän" parannuksen.
Ajan pääasiassa epätasaisia asfaltti- ja sorakatuja - eli alustalta vaadittaisi kompromissi mukavuuden ja kantavuuden väliltä. Road 5 renkaat. Keula huollettu vuosi sitten. Takaiskari (Öhlins) huollettu 2 vuotta sitten. 35/30 painumat (perän free sag 13). Kuski ajokunnossa 70+kg. Perä toimii ihan ok.
Keulaputket vakiokorkeudella ja perän korkeussäätö lähellä maksimia.
Etukenompi geometria olisi kiva sileällä kestopäällysteellä, mutta soralla takapainoisempi parempi.
Tämä nyt ei varsinaisesti ratailuun liittynyt, mutta täällä tuntuu olevan asijaintuntevaa porukkaa, ja lienee moinen keula ollut rata-ajossakin joillain.
Vinkkejä?
Toinen kyssäri, aiheeseen liittyen, huomasin eturenkaan pehmeämmän ja kovemman kumin rajan olevan pitkittäissuunnassa hieman aaltoileva, ei viivasuora, Omikos tuo nyt merkki mahdollisesti vähän löysästä reboundista? takarenkaassa vastaava rajalinja piirtyy renkaan sivuun suorana.
http://www.mprata.fi/index.php?page=rengasrepeamat tuolta lukemaan
jarno73
MotOrg ry jäsen
takaiskarin säädöstä kysymys...keväällä tuli vaihdettua välityksiä eteen-1 taakse +1 ja nyt ongelma,alastaron pää suoralla pyörä pyrkii keulimaan (ei keuli,vaan on rajapinnassa,ohjaustuntuma hyvin huono),vielä siellä lähellä 200 vauhtia.takarengas kyllä kuluu nätisti +20 ilmalämpötilassa.Ongelma kuskissa,iskarissa ,vai pitäisikö hommata vaan kunnollinen ohjausiskari?...ajat Alastarolla sopivaan väliin sattuessa 1,38-1,42 ja satunnainen käviä radalla.pyörä touring busa,ei aivan vakio kuten allekirjoituksesta selviää.