-
Tervetuloa uudistetulle moottoripyora.org -foorumille! Onko ongelmia? Palautetta? kerätään tähän ketjuun kootusti asiat. Mikäli et pääse ketjuun kirjoittamaan, voit myös olla sähköpostilla yhteydessä. Teknisen tuen sähköposti löytyy yhteystiedot -sivulta. Mikäli et pääse kirjautumaan, yritä ensin salasanan palautusta.
Alpeille kesäkuussa
- Keskustelun aloittaja Jaska 83
- Aloituspäivä
Peking sanoi:
Riippuu liikenteestä. Jos pystyy ajamaan edes pätkittäin reippaammin, niin hyvin menee. Ja minähän olen ihan kermaperse, ja silti elokuisessa kohtuu ruuhkassa 8-9 tuntia. Hyvinkin lyhyitä pätkiä pystyi avaamaan 180-200, paikoin tosi hidasta tietöiden vuoksi. Tankkausväli 200-250km. Seuraavalla keikallakin teen saman ajosuunnitelman. Kotimaassa 500-600 korkeintaan päivässä.
.
Maza
,
Kaj sanoi:...ja ketunkikkelit, suivaannuin ja varasin rekkakuljetuksen mestoille.
Hajotkaa pakkopullanne ja läpiajorangaistuksienne kanssa.
Niintainäin...vaikka kaikessa tekemisessä on omat niksinsä niin ei tää todellakaan oo niin vaikeeta kuin annetaan ymmärtää. Kyllä jokainen osaa paskalla käydä..ihan omalla tavallaan
Motoristi/pelimanni ei oo koskaan yksin. Reissussa kun uskaltaa avata suunsa eikä mene sinne peränurkkapöytään kyräilemään niin neuvoa ja apua tulee varmasti....
Ite tein kylläkin ekan reissuni kokeneen porukan kanssa. Tais vaan olla liian kokeneita kun en pysynyt perässä ja eksyilin sillontällöin. Aina pääsin kuitenkin majapaikkaan johonkin aikaan..tosin kypäräkaljat oli jo kiskottu moneen kertaan.
Kerran taidettiin ajaa Traavesta Hinterthaliin Itävaltaan 10 tunnissa...vähän eksyin taas ja muut meni vähän nopeemmin. Aika iisi setti tuo oli. ( ekalla kerralla sattaa jopa olla helpompi yksin/kaksin..on aikaa pähkäillä eikä tartte yrittää pysyä perässä)
Mut ei siinä hittojakaan. Heinäkuussa Italiaan ajaen....pitää nähdä Via Baltica ja jotain Itä-Eurooppaa. Menisin elokuun puolenvälin jälkeen mut nyt ei voi.
A88
MotOrg ry jäsen
Kaj sanoi:...ja ketunkikkelit, suivaannuin ja varasin rekkakuljetuksen mestoille.
Hajotkaa pakkopullanne ja läpiajorangaistuksienne kanssa.
Otikko molempiin suuntiin, vai pelkästään Vantaa-Milano?
Kunhan saan omat kesälomapäivät hakattua kalenteriin, lähtee kuljetus varaukseen.
JMH sanoi:
Reissu ei huonone, vaikka Alppeja ei edes vilahtaisi. Varsin mainion reissun saa aikaiseksi vaikka pelkästään Saksan alueella. Belgia Ja Ranska, oikein oivia.
Batmanninja
MotOrg ry jäsen
Nooh, jokainen tyylillään. Kyllähän jos omia ekoja reissujaan muistelee niin aika paljon on ohjelma vuosikymmenten kuluessa hioutunut sellaiseksi mistä itse tykkää. Illat venyi ja aamulla ei liikkeelle päästy, matka ei taittunut. Sadekin saattoi kiusata ja vehkeet ei kulkenu tarpeeksi. Lussulla vuokrapyörällä kurvailtu serpentiinejä, ei mitään luottoa...
Nää mun jutut on jo monena vuonna kerrottu aiemmissa vastaavissa ketjuissa....Mut kerrataan taas kun on uusi kausi
Mä on niitä jotka on aina tykänny painaa pitkään ja hartaasti....Edes 2-4 päivää vuodesta saa antaa vehkeelleen, ja omalle sellaiselle, hanaa ihan luvan kanssa. Suurin osa vuoden päivistä kun menee noita peltipönttöjä ja muita pönttöjä väistelessä, mittaria vahdaten.
Proggis on hioutunut niin, että reissunlähtöpäivänä iltapaatille Turkuun, nukkumaan, aamulla paatti klo 06:00 rannassa, Ruotsin läpi aika reippaasti ja n. klo 13:30-15:00 lauttarannassa Rödby tai Gedser. Siitä sitten parin tunnin ajo Saksan puolelle ja hotellille.
Ruokatauot lautoilla + pelkät tankkaustauot 200-250 km välein. Etukäteen varattu hotelli, mieluiten sellainen jossa on ollut ennenkin, pieni perhehotelli jossain maaseutukylässä. Ruokaa naamaan ja nukkumaan, hotellin maksu jo illalla ja aamulla ylös, baanalle n. klo 06:00 viimeistään. Aikaero on eduksi reissun alussa.
Siihen aikaan aamusta baana vetää ja matka taittuu, pyörä kiittää kun kerrankin saa mennä titaanit punaisena ja torvet selällään.
Määränpäästä riippuen sitten ajoa 1000 +/- km. Enkka taitaa olla 10R Gen 1. 1450 km yhdeltä istumalta (11 h). Mutta olinkin silloin vähän nuorempi ...Vähän kyllä keinutti kun pääsin perille johonkin Arrezzon hoodeille Italian puolella. Vähän kuin ois skönellä päivän ollut.
Sitten tällään persaukseni johonkin etukäteen varattuun hyvään pieneen perhehotelliin tai Eurohomen huoneistoon uima-altaalla, kamat kaappiin ja pyörä sooloksi. Kurvailua mutkateillä, nähtävyyksiä jalkapelillä ja rentoa oleilua, ajelua, mp-kisojen katselua yms. Tai rouva on lentänyt hoodeille seuraksi ja vuokra-auto alle. Hotellilla heti parissa päivässä saa yleensä pitäjiin niin hyvän kontaktin että nehän pitää kuin perheenjäsentä. Puhumattakaan eri puolilta maailmaa tulevista motoristiveljistä, joiden kanssa iltarupattelut terassilla on aivan hiivatin hauskoja, erityisesti noina kisaviikonloppuina.
Siinä kun pikkumatkoja viikon kurvailee ja on mukavaa ohjelmaa niin alkaa jo poltella paluumatka. Saa vetää taas niin että tanner raikaa. Tai rauhallisemmin landstrasseja pitkin, aika hyvää vauhtia niilläkin voi pitää mutta kyliä on niin tiheään ettei matka oikein taitu ja jossain välissä on pakko palata baanalle.
Sateestakaan en ole juuri piitannut, sitten kun tulee kaatamalla tuntikausia niin onhan se selvä että tulee kylmä ja keho menee aivan jumiin, ajaminen on todella rasittavaa. Yleensä kuitenkin on ollut pelkkiä kuuroja ja reikäpukuhan kuivuu nopeasti jos lämpötila on siedettävä. Sadeasu on kuin jarruvarjo, ei tahdo pyörä mennä kuin 270 haalari niskassa
Kukin tyylillään - tää on mun - I just love it!
Nää mun jutut on jo monena vuonna kerrottu aiemmissa vastaavissa ketjuissa....Mut kerrataan taas kun on uusi kausi
Mä on niitä jotka on aina tykänny painaa pitkään ja hartaasti....Edes 2-4 päivää vuodesta saa antaa vehkeelleen, ja omalle sellaiselle, hanaa ihan luvan kanssa. Suurin osa vuoden päivistä kun menee noita peltipönttöjä ja muita pönttöjä väistelessä, mittaria vahdaten.
Proggis on hioutunut niin, että reissunlähtöpäivänä iltapaatille Turkuun, nukkumaan, aamulla paatti klo 06:00 rannassa, Ruotsin läpi aika reippaasti ja n. klo 13:30-15:00 lauttarannassa Rödby tai Gedser. Siitä sitten parin tunnin ajo Saksan puolelle ja hotellille.
Ruokatauot lautoilla + pelkät tankkaustauot 200-250 km välein. Etukäteen varattu hotelli, mieluiten sellainen jossa on ollut ennenkin, pieni perhehotelli jossain maaseutukylässä. Ruokaa naamaan ja nukkumaan, hotellin maksu jo illalla ja aamulla ylös, baanalle n. klo 06:00 viimeistään. Aikaero on eduksi reissun alussa.
Siihen aikaan aamusta baana vetää ja matka taittuu, pyörä kiittää kun kerrankin saa mennä titaanit punaisena ja torvet selällään.
Määränpäästä riippuen sitten ajoa 1000 +/- km. Enkka taitaa olla 10R Gen 1. 1450 km yhdeltä istumalta (11 h). Mutta olinkin silloin vähän nuorempi ...Vähän kyllä keinutti kun pääsin perille johonkin Arrezzon hoodeille Italian puolella. Vähän kuin ois skönellä päivän ollut.
Sitten tällään persaukseni johonkin etukäteen varattuun hyvään pieneen perhehotelliin tai Eurohomen huoneistoon uima-altaalla, kamat kaappiin ja pyörä sooloksi. Kurvailua mutkateillä, nähtävyyksiä jalkapelillä ja rentoa oleilua, ajelua, mp-kisojen katselua yms. Tai rouva on lentänyt hoodeille seuraksi ja vuokra-auto alle. Hotellilla heti parissa päivässä saa yleensä pitäjiin niin hyvän kontaktin että nehän pitää kuin perheenjäsentä. Puhumattakaan eri puolilta maailmaa tulevista motoristiveljistä, joiden kanssa iltarupattelut terassilla on aivan hiivatin hauskoja, erityisesti noina kisaviikonloppuina.
Siinä kun pikkumatkoja viikon kurvailee ja on mukavaa ohjelmaa niin alkaa jo poltella paluumatka. Saa vetää taas niin että tanner raikaa. Tai rauhallisemmin landstrasseja pitkin, aika hyvää vauhtia niilläkin voi pitää mutta kyliä on niin tiheään ettei matka oikein taitu ja jossain välissä on pakko palata baanalle.
Sateestakaan en ole juuri piitannut, sitten kun tulee kaatamalla tuntikausia niin onhan se selvä että tulee kylmä ja keho menee aivan jumiin, ajaminen on todella rasittavaa. Yleensä kuitenkin on ollut pelkkiä kuuroja ja reikäpukuhan kuivuu nopeasti jos lämpötila on siedettävä. Sadeasu on kuin jarruvarjo, ei tahdo pyörä mennä kuin 270 haalari niskassa
Kukin tyylillään - tää on mun - I just love it!
Ensi kertaa lähdössä kesäkuussa hiukan pidemmälle etelään. Travemundestä meinaan ajaa juuri päinvastoin kuin kaikki neuvovat, kolme päivää baanaa tavoitteena Split. Regensburg-Graz- Zagreb. Siellä muutama päivä lomaa lentoryhmän kanssa. Takaisin Traveen sitten neljässä päivässä. Lisäpäivän tarkoitus on mahdollistaa alppien läpiajo hiukan pienenpiä teitä. Ennen ja jälkeen Alppien tietty baanaa. Onko aikataulu järjellinen, vai pitääkö lyhentää sukulomaa päivällä ja ottaa viides päivä käyttöön?
Batmanninja sanoi:Nooh, jokainen tyylillään. Kyllähän jos omia ekoja reissujaan muistelee niin aika paljon on ohjelma vuosikymmenten kuluessa hioutunut sellaiseksi mistä itse tykkää. Illat venyi ja aamulla ei liikkeelle päästy, matka ei taittunut. Sadekin saattoi kiusata ja vehkeet ei kulkenu tarpeeksi. Lussulla vuokrapyörällä kurvailtu serpentiinejä, ei mitään luottoa...
Nää mun jutut on jo monena vuonna kerrottu aiemmissa vastaavissa ketjuissa....Mut kerrataan taas kun on uusi kausi
Mä on niitä jotka on aina tykänny painaa pitkään ja hartaasti....Edes 2-4 päivää vuodesta saa antaa vehkeelleen, ja omalle sellaiselle, hanaa ihan luvan kanssa. Suurin osa vuoden päivistä kun menee noita peltipönttöjä ja muita pönttöjä väistelessä, mittaria vahdaten.
Proggis on hioutunut niin, että reissunlähtöpäivänä iltapaatille Turkuun, nukkumaan, aamulla paatti klo 06:00 rannassa, Ruotsin läpi aika reippaasti ja n. klo 13:30-15:00 lauttarannassa Rödby tai Gedser. Siitä sitten parin tunnin ajo Saksan puolelle ja hotellille.
Ruokatauot lautoilla + pelkät tankkaustauot 200-250 km välein. Etukäteen varattu hotelli, mieluiten sellainen jossa on ollut ennenkin, pieni perhehotelli jossain maaseutukylässä. Ruokaa naamaan ja nukkumaan, hotellin maksu jo illalla ja aamulla ylös, baanalle n. klo 06:00 viimeistään. Aikaero on eduksi reissun alussa.
Siihen aikaan aamusta baana vetää ja matka taittuu, pyörä kiittää kun kerrankin saa mennä titaanit punaisena ja torvet selällään.
Määränpäästä riippuen sitten ajoa 1000 +/- km. Enkka taitaa olla 10R Gen 1. 1450 km yhdeltä istumalta (11 h). Mutta olinkin silloin vähän nuorempi ...Vähän kyllä keinutti kun pääsin perille johonkin Arrezzon hoodeille Italian puolella. Vähän kuin ois skönellä päivän ollut.
Sitten tällään persaukseni johonkin etukäteen varattuun hyvään pieneen perhehotelliin, kamat kaappiin ja pyörä sooloksi. Kurvailua mutkateillä, nähtävyyksiä jalkapelillä ja rentoa oleilua, ajelua, mp-kisojen katselua yms. Tai rouva on lentänyt hoodeille seuraksi ja vuokra-auto alle. Hotellilla heti parissa päivässä saa yleensä pitäjiin niin hyvän kontaktin että nehän pitää kuin perheenjäsentä. Puhumattakaan eri puolilta maailmaa tulevista motoristiveljistä, joiden kanssa iltarupattelut terassilla on aivan hiivatin hauskoja, erityisesti noina kisaviikonloppuina.
Siinä kun pikkumatkoja viikon kurvailee ja on mukavaa ohjelmaa niin alkaa jo poltella paluumatka. Saa vetää taas niin että tanner raikaa. Tai rauhallisemmin landstrasseja pitkin, aika hyvää vauhtia niilläkin voi pitää mutta kyliä on niin tiheään ettei matka oikein taitu ja jossain välissä on pakko palata baanalle.
Sateestakaan en ole juuri piitannut, sitten kun tulee kaatamalla tuntikausia niin onhan se selvä että tulee kylmä ja keho menee aivan jumiin, ajaminen on todella rasittavaa. Yleensä kuitenkin on ollut pelkkiä kuuroja ja reikäpukuhan kuivuu nopeasti jos lämpötila on siedettävä. Sadeasu on kuin jarruvarjo, ei tahdo pyörä mennä kuin 270 haalari niskassa
Kukin tyylillään - tää on mun - I just love it!
Ai kun mukava, joku muukin tykkää tällaisesta menosta.
Batmanninja sanoi:Nooh, jokainen tyylillään. Kyllähän jos omia ekoja reissujaan muistelee niin aika paljon on ohjelma vuosikymmenten kuluessa hioutunut sellaiseksi mistä itse tykkää. Illat venyi ja aamulla ei liikkeelle päästy, matka ei taittunut. Sadekin saattoi kiusata ja vehkeet ei kulkenu tarpeeksi. Lussulla vuokrapyörällä kurvailtu serpentiinejä, ei mitään luottoa...
Nää mun jutut on jo monena vuonna kerrottu aiemmissa vastaavissa ketjuissa....Mut kerrataan taas kun on uusi kausi
Mä on niitä jotka on aina tykänny painaa pitkään ja hartaasti....Edes 2-4 päivää vuodesta saa antaa vehkeelleen, ja omalle sellaiselle, hanaa ihan luvan kanssa. Suurin osa vuoden päivistä kun menee noita peltipönttöjä ja muita pönttöjä väistelessä, mittaria vahdaten.
Proggis on hioutunut niin, että reissunlähtöpäivänä iltapaatille Turkuun, nukkumaan, aamulla paatti klo 06:00 rannassa, Ruotsin läpi aika reippaasti ja n. klo 13:30-15:00 lauttarannassa Rödby tai Gedser. Siitä sitten parin tunnin ajo Saksan puolelle ja hotellille.
Ruokatauot lautoilla + pelkät tankkaustauot 200-250 km välein. Etukäteen varattu hotelli, mieluiten sellainen jossa on ollut ennenkin, pieni perhehotelli jossain maaseutukylässä. Ruokaa naamaan ja nukkumaan, hotellin maksu jo illalla ja aamulla ylös, baanalle n. klo 06:00 viimeistään. Aikaero on eduksi reissun alussa.
Siihen aikaan aamusta baana vetää ja matka taittuu, pyörä kiittää kun kerrankin saa mennä titaanit punaisena ja torvet selällään.
Määränpäästä riippuen sitten ajoa 1000 +/- km. Enkka taitaa olla 10R Gen 1. 1450 km yhdeltä istumalta (11 h). Mutta olinkin silloin vähän nuorempi ...Vähän kyllä keinutti kun pääsin perille johonkin Arrezzon hoodeille Italian puolella. Vähän kuin ois skönellä päivän ollut.
Sitten tällään persaukseni johonkin etukäteen varattuun hyvään pieneen perhehotelliin, kamat kaappiin ja pyörä sooloksi. Kurvailua mutkateillä, nähtävyyksiä jalkapelillä ja rentoa oleilua, ajelua, mp-kisojen katselua yms. Tai rouva on lentänyt hoodeille seuraksi ja vuokra-auto alle. Hotellilla heti parissa päivässä saa yleensä pitäjiin niin hyvän kontaktin että nehän pitää kuin perheenjäsentä. Puhumattakaan eri puolilta maailmaa tulevista motoristiveljistä, joiden kanssa iltarupattelut terassilla on aivan hiivatin hauskoja, erityisesti noina kisaviikonloppuina.
Siinä kun pikkumatkoja viikon kurvailee ja on mukavaa ohjelmaa niin alkaa jo poltella paluumatka. Saa vetää taas niin että tanner raikaa. Tai rauhallisemmin landstrasseja pitkin, aika hyvää vauhtia niilläkin voi pitää mutta kyliä on niin tiheään ettei matka oikein taitu ja jossain välissä on pakko palata baanalle.
Sateestakaan en ole juuri piitannut, sitten kun tulee kaatamalla tuntikausia niin onhan se selvä että tulee kylmä ja keho menee aivan jumiin, ajaminen on todella rasittavaa. Yleensä kuitenkin on ollut pelkkiä kuuroja ja reikäpukuhan kuivuu nopeasti jos lämpötila on siedettävä. Sadeasu on kuin jarruvarjo, ei tahdo pyörä mennä kuin 270 haalari niskassa
Kukin tyylillään - tää on mun - I just love it!
Ihan asiallisen kuuloista reissaamista nyt.
Itse tosin pudottaisin päivämatkan 700+/-km, tankkausvälin pakon sanelemana 150-200km ja mikä tärkeintä niin yhtenäkään "aamuna" ei jäädä punkkaan pötköttään ja kännejä on yhtä monta kuin yötä. Alkaa olemaan elämä reissussa mp:n kanssa oikein mukavaa, viikkokin riittää kropalle tuota ihanuutta oikein hyvin. Tämä setti vaatii tosin hyvän ja saman henkisen kaverin reissuun. Yksinään tulee helposti päivässä vähän enemmän kilometrejä ja sen myötä iltanautiskelut kulttuuristakin jää helpommin sellaiseksi puolilöysäksi höntsäilyksi.
Miksa1 sanoi:
Tuohan on ihan hyvä, ei ole vääriä aikatauluja, on vain omia aikatauluja. Kokeile miltä tuntuu ja korjaa seuraavalla reissulla jos siltä tuntuu.
