• Tervetuloa uudistetulle moottoripyora.org -foorumille! Onko ongelmia? Palautetta? kerätään tähän ketjuun kootusti asiat. Mikäli et pääse ketjuun kirjoittamaan, voit myös olla sähköpostilla yhteydessä. Teknisen tuen sähköposti löytyy yhteystiedot -sivulta. Mikäli et pääse kirjautumaan, yritä ensin salasanan palautusta.

Aloittelijan pyörä.

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja rosputo
  • Aloituspäivä Aloituspäivä
Jra919 sanoi:
https://m.nettimoto.com/honda/cbr/2359104

Toi pyörä on ehkä eniten sitä omaa makua. Toi on ehkä vähä ylihintanen, mutta jostain aihiosta vois vastaavaa alkaa rakentamaan. Nyt vaan tekis mieli kesää vasten ostaa joku jo vähä laitettu niin pääsis ajamaanki kun ei olis pyörä koko kesää palasina..

https://m.nettimoto.com/suzuki/gsx-r/2367779

Tossa ois jo edullinen versio, mutta mutu tuntumalla blade ois parempi vaihtoehto. Mielipiteitä?
Napsauta laajentaaksesi...

On Blade mopona parempi. Vasta noi SRADit on Suzukeista lähellä samaa kaliiberia.

2 600 € on pyynti. Kannattaa miettiä, mitä tuosta on valmis maksamaan, ja alkaa hieroa kauppaa. Jos ei tule, niin on ainakin yritetty. Kohteliaasti kannattaa kysyä.
 
Jra919 sanoi:
Joo. Kokonsa puolesta tuskin löytyy liian pientä pyörää fyysisesti kun pituutta on sen reilut 170.. Voihan se olla kun pääsee ylipäätään autokoulun pyörällä ajamaan niin sitten jo tietää vähä mikä on riittävästi tehoa pyörässä. Ja varmaan kaupungissa ja pienillä teillä kusiainen riittää. Välityksiähän nuista kuitenkin tulee lyhennettyä pikkusen.

Ajatuksena tuossa bladessa kiehtoo tekniikan kestävyys ja se että alusta sekä jarrut on vakiona jo vähä parempaa kun 600cbr? Onko 600cbr pultattava takahäkki vm.95 eteenpäin? Käsittääkseni sekin vähä helpottaa rakentelua.
Napsauta laajentaaksesi...

Itse olen 175cm ja kyllä mullekin löytyi erilaisia vaihtoehtoja - eikä tarvinnut mitään ylimääräistä säätöä. Aika moneen saa kuitenkin matalampaa satulaa ja pystyy myös madaltamaan suht edullisesti.
 
Rivinelonen on se juttu tosiaan mitä haetaan, ihan vaan jo äänimaailmankin takia. Täytyyhän se varmaan kysellä tosta bladesta. Ei oo pahan hintanen tuo kawasakikaan, mutta jostain syystä merkkinä ei houkuttele.
 
jaulis sanoi:
Moottoripyöräily nyt on vaan parasta kun menee sydän edellä, eli ostaa juuri sen gengren/mallin pyörän mikä oikeasti itseä himottaa ja jonka pystyy hankkimaan. Pikkujonnet ja isot pojat sen tajuaa, "nuorilla" aikuisilla monasti on hieman ongelmia hahmottaa koska silmille iskenyt ruuhkainen elämä pakottaa päätä takapuoleen ja ohimoja kiristää.

Niin tollo ei kannata kuitenkaan olla että kuuntelee "kokeneiden", eli yleensä sen toisen tai kolmannen pyöränsä hommanneita "järkimiehiä" jotka omassa erinomaisuudessaan julistaa ainoksi oikeksi tavaksi sitä omaa polkua harrastuksen parissa.

Kannattaa siis lopettaa se itsensä (ja muiden) kusetus niillä järkivalinnoilla ja ottaa sydän peliin, niin moottoripyöräilyyn saattaa jopa rakastua. Pelkkä persaukisuus on huono tekosyy niille "järkivalinnoille" moottoripyörien kanssa. Se ei ole ongelma, pelkästään hidaste jonka taklaaminen tosin vaatii sitten sitä oikeaa järkeä ja mielikuvitusta.

Sama pätee kaikkeen harrastamiseen. Kannattaa harrastaa omilla ehdoilla ja itseään varten, silloin kuvaan tulee mukaan intohimo jos laji on itselle se oikea. Kannattaa jättää ne "järkihommat" suosiolla kaikille yksinkertaisimmille poseeraajille. :grin::grin::grin:
Napsauta laajentaaksesi...

Olipas hyvää settiä ja näkökulmaa harrastamiseen. Peukku tuolle ajatukselle. Varsinkin kun itse suosittelen niitä ns. järkivalintoja er-6, cbr600f tms. :D
 
jaulis sanoi:
Moottoripyöräily nyt on vaan parasta kun menee sydän edellä, eli ostaa juuri sen gengren/mallin pyörän mikä oikeasti itseä himottaa ja jonka pystyy hankkimaan. Pikkujonnet ja isot pojat sen tajuaa, "nuorilla" aikuisilla monasti on hieman ongelmia hahmottaa koska silmille iskenyt ruuhkainen elämä pakottaa päätä takapuoleen ja ohimoja kiristää.

Niin tollo ei kannata kuitenkaan olla että kuuntelee "kokeneiden", eli yleensä sen toisen tai kolmannen pyöränsä hommanneita "järkimiehiä" jotka omassa erinomaisuudessaan julistaa ainoksi oikeksi tavaksi sitä omaa polkua harrastuksen parissa.

Kannattaa siis lopettaa se itsensä (ja muiden) kusetus niillä järkivalinnoilla ja ottaa sydän peliin, niin moottoripyöräilyyn saattaa jopa rakastua. Pelkkä persaukisuus on huono tekosyy niille "järkivalinnoille" moottoripyörien kanssa. Se ei ole ongelma, pelkästään hidaste jonka taklaaminen tosin vaatii sitten sitä oikeaa järkeä ja mielikuvitusta.

Sama pätee kaikkeen harrastamiseen. Kannattaa harrastaa omilla ehdoilla ja itseään varten, silloin kuvaan tulee mukaan intohimo jos laji on itselle se oikea. Kannattaa jättää ne "järkihommat" suosiolla kaikille yksinkertaisimmille poseeraajille. :grin::grin::grin:
Napsauta laajentaaksesi...

Tästä päästäänkin siihen, että kun kerran "pikkujonnet" ja "isot pojat" ymmärtää, niin kumpiin tunnet itse kuuluvasi? Vai pitäisikö termit olla kuitenkin pikkujonnet ja isot jonnet?
Hyvähän se on hetkessä elää. Huomista on turha miettiä, kunhan tänään kumi palaa ja creditin puolella on riittävästi limiittiä bensatankkiin.

SE vaan menee niin, että ne toisen tai kolmannen pyörän hommanneet on kuitenkin olleet sitä ensimmäistä pyörää hommammassa vähemmän aikaa sitten, kun ne 15-20v harrastaneet patut tai "isot jonnet".
Toki jokaisella on eri lähtökohdat harrastamiseen. Kyllä mä ainakin ekaksi pyöräksi halusin sellasen, mikä toimii koko kauden ja pari seuraavaakin. Kevari oli levällään millon mitenkin ja kyllähän se vitutti. Se odottelu, työn määrä ja rahan tuuppaaminen siihen tonnin ritsaan.

Ei todellakaan ole ainoa tai oikea tapa harrastaa. Jos vain ylipäätänsä Aloittelijan pyörä-threadiin tulee kysymys rajoitetun budjetin pyörän hankkimisesta, niin kyllä mää mielummin suosittelen semmosta luotettavaa peliä. Jatkuva korjailu ja tekniset ongelmat vasta viekin maun siitä harrastamisesta.

Jokainen sijoitelkoot rahansa miten itse katsoo parhaaksi :thumbsup: Joskus vaan ne "järkivaihtoehdot" mahdollistaa sitten taas kaikkea muuta, jos elämästä löytyy moottoripyörien lisäksi muutakin :p
 
^
Toi korjaamisen hankaluus riippuu ihan tiloista ja käsistä.

Joku vaihdattaa jarrupalat liikkeessä, ja toinen tekee konerempan kotona yhdessä viikonlopussa.

Tämä kyvykkyys on tärkeä haarukoida pyörää suositellessa.
 
JMH sanoi:
^
Toi korjaamisen hankaluus riippuu ihan tiloista ja käsistä.

Joku vaihdattaa jarrupalat liikkeessä, ja toinen tekee konerempan kotona yhdessä viikonlopussa.

Tämä kyvykkyys on tärkeä haarukoida pyörää suositellessa.
Napsauta laajentaaksesi...

Hyvin tiivistetty - itse kävin pohdintoja kun päätin ostaa ensimmäisen pyöräni tänä vuonna. Käytetty vai uusi oli ensimmäinen valinta ja päädyin uuteen, koska siten tiedän pyörän historian tarkalleen. Sitten kun asuu vielä aika ytimessä niin tiloja ei myöskään ole pyörän huoltoon ja korjaamiseen. Ja eipä ole myöskään sitä mielenkiintoa edes käyttää aikaani sen opetteluunkaan. Tiedän, että ei ole halvin mahdollinen tapa toimia läheskään, mutta tilat eivät ole myöskään ilmaisia ja omallekin ajalle pitää laskea jonkinlainen arvo. Lisäksi uudet pyörät ovat suhteellisen huoltovapaita ja luotettavia.

Jos osaisin tutkia käytetyn pyörän ja minulla olisi aiheesta kokemusta - sekä paikka ja taidot myöskin huoltaa sitä pyörää niin lopputulema voisi olla aivan muu. Jokainen harrastakoon tavallaan. :)
 
Hola :peukutpystyyn:

Smurffis aloitti 600 bandiitilla 36 veenä.
Ajoi 11 v. sillä.

A-HAA elämys syntyi nähtyään Kawa Ninjan 650.
170 cm sirpakkaalla ylettyy jalat täydellisesti maahan, ajoasento ei bandiitti eikä kyykky vaan siltä väliltä.

Hauskinta on, että pyörä näyttää kyykyltä, mutta onkin loistava ajoasento.
Hyvin sporttisen näköinen ja niin KEVYT ajaa, AIVAN LOISTAVA:jippikaijee:

Paras ajokesä viime vuonna, kun Kwaakun kanssa 9600 km.

Ihan loistava :wanna:
Väännöistä ei tiedä eikä muusta, mutta Smurffis rakastaa ja kovaa:polonen::polonen:
 
pejuko sanoi:
Hyvin tiivistetty - itse kävin pohdintoja kun päätin ostaa ensimmäisen pyöräni tänä vuonna. Käytetty vai uusi oli ensimmäinen valinta ja päädyin uuteen, koska siten tiedän pyörän historian tarkalleen. Sitten kun asuu vielä aika ytimessä niin tiloja ei myöskään ole pyörän huoltoon ja korjaamiseen. Ja eipä ole myöskään sitä mielenkiintoa edes käyttää aikaani sen opetteluunkaan. Tiedän, että ei ole halvin mahdollinen tapa toimia läheskään, mutta tilat eivät ole myöskään ilmaisia ja omallekin ajalle pitää laskea jonkinlainen arvo. Lisäksi uudet pyörät ovat suhteellisen huoltovapaita ja luotettavia.

Jos osaisin tutkia käytetyn pyörän ja minulla olisi aiheesta kokemusta - sekä paikka ja taidot myöskin huoltaa sitä pyörää niin lopputulema voisi olla aivan muu. Jokainen harrastakoon tavallaan. :)
Napsauta laajentaaksesi...

Aamen. Aivan yhtä hyvä/oikea tapa aloittaa laji kuin se käytetty "järkivalinta" tai joku eksoottinen ritsa joka on koko ajan pajalla. :thumbup:

Eihän tuossa valinnassa ole oikeastaan mitään muuta vikaa kuin enemmistön mielipide, eli maailman kateellisemman kansan kaikki avensismiehet jotka pahoittavat salaa mielensä koska heillä on katsos niin paljon muutakin. Onneksi sen kanssa on melko helppo elää jos nyt sattuu vähääkään olemaan sitä lajia ettei pääse hiekka nousemaan pimppiin tojotan penkeiltä. :D
 
Aloittelijatkaan ei kaikki mahdu yhteen muottiin. Jos ajatuksena on ajella lähiseutujen tietä tai pienimuotoista reissua, samalla ajotaitoa kartuttaen ja muutenkin harrastukseen tutustuen niin joku Pikku-Bandu varmaan hyvinkin hyvä ostos. Toisaalta jos muunlaisen kaluston kautta on ropaustaitoa kertynyt ennestään ja suunnitellut ajot on kaupunkipyöritystä niin miksi ei hommaisi jotain vähän rujompaa sahaa jos sellainen kiinnostaa.

Jos ns. järkipyörä ei kiinnosta yhtään niin sitten sellaisen hommaaminen on tuhlausta. Tietysti kun aloittajasta puhutaan, niin syytä tehdä itsetutkiskelua että onko taidot aidosti sillä tasolla että johonkin tykkiin tai isoraskaaseen pyörään voi panostaa.

Joka lajissa maksetaan oppirahoja. Kun ne on maksettu niin alkaa virhesijoitukset.
 
Itse ostin ensipyöräksi Suzuki GSX750F:n - Yksi ajokausi takana ja oli oikein kivaa! Pyörä oli mopokoulun ketterään bemariin verrattuna aluksi vähän kömpelön tuntuinen. Pyörä soveltui kyllä hyvin perus "kylillä ajeluun" , mutta myös pidempään matkantekoon.

Nyt himottaisi vaihtaa pyörä joko Busaan, Triumphin Tigeriin tai sitten tonniseen Honda CB:seen.
 
Tässä yhden aloittelijan kokemus, kun näitä itsekin lueskelin korttia ajellesani, niin voisi ainakin jotakuta naispuolista auttaa. Lähdin liikkeelle vain polkupyörää ajaneena, autoa melkein 15 vuotta. Apuna pyörän valinnassa oli pitkän linjan motoristimies, joka suositteli samoja pyöriä mitä netin keskusteluissakin tuli vastaan ja ymmärsi omat toiveeni.

Korttia ajaessa alla oli Kawan er6, joka oli siihen ihan hyvä peli. Jotenkin se ei vaan tuntunut omalta. Kun omat mitat on 165/60, joutui pohtimaan pyörän kokoakin. Niin arkiajosta, kuin pitkästä matkasta nauttivana halusin pyörän, jonka päällä on myös mukava istua kuskina tai kakspäällä ja huomata maisematkin. Ensin Hondan cbf ihastuttuani ja sillä koeajolla käyneenä (matkustajana, mies hoiti koeajot kun halusin että pääsen heti ajamaan kun luvan saan ja luotin hänen kokemukseensa kun tuntumaa haettiin minulle) siirtyi katse Suzukin Banditiin 650 vm. -12 ja se tarttuikin sitten mukaan.

Nyt aloittelevana ajelijana en voisi olla tyytyväisempi. Tuntuu niin omalta, lähtee liikkeelle sulavasti, sopivan kokoinen, jaksan lykkiä sitä parkkipaikalla ja vauhdin hurmasta haaveilevana kulkee omaan tarpeeseen enemmän kuin riittävästi. Mitkä ovat tunnelmat alun jälkeen, sitähän en vielä tiedä mutta juuri nyt aivan nappi valinta.
 
Nimimerkiton sanoi:
Tässä yhden aloittelijan kokemus, kun näitä itsekin lueskelin korttia ajellesani, niin voisi ainakin jotakuta naispuolista auttaa. Lähdin liikkeelle vain polkupyörää ajaneena, autoa melkein 15 vuotta. Apuna pyörän valinnassa oli pitkän linjan motoristimies, joka suositteli samoja pyöriä mitä netin keskusteluissakin tuli vastaan ja ymmärsi omat toiveeni.

Korttia ajaessa alla oli Kawan er6, joka oli siihen ihan hyvä peli. Jotenkin se ei vaan tuntunut omalta. Kun omat mitat on 165/60, joutui pohtimaan pyörän kokoakin. Niin arkiajosta, kuin pitkästä matkasta nauttivana halusin pyörän, jonka päällä on myös mukava istua kuskina tai kakspäällä ja huomata maisematkin. Ensin Hondan cbf ihastuttuani ja sillä koeajolla käyneenä (matkustajana, mies hoiti koeajot kun halusin että pääsen heti ajamaan kun luvan saan ja luotin hänen kokemukseensa kun tuntumaa haettiin minulle) siirtyi katse Suzukin Banditiin 650 vm. -12 ja se tarttuikin sitten mukaan.

Nyt aloittelevana ajelijana en voisi olla tyytyväisempi. Tuntuu niin omalta, lähtee liikkeelle sulavasti, sopivan kokoinen, jaksan lykkiä sitä parkkipaikalla ja vauhdin hurmasta haaveilevana kulkee omaan tarpeeseen enemmän kuin riittävästi. Mitkä ovat tunnelmat alun jälkeen, sitähän en vielä tiedä mutta juuri nyt aivan nappi valinta.
Napsauta laajentaaksesi...

Ne lyhyelle/pienelle naiselle suositellut customit kannattaa kyllä unohtaa heti kättelyssä. Raskaita ja vaiketeita käsitetellä.

Vaimo on ollut tosi tyytyväinen kun vaihdettiin 750 kuutioinen black widow 600 kuutioiseen jammun nakuun. Tosin nyt kun se kävi istumassa kyydissä 1050 Triumph speed tripleä niin silläkin haluttaisi kone, joka vetää oikeasti alhaalta. Samalla kuitenkin pitäisi olla löydyä myös kun hanaa käännetään.

Ongelmana on että 155 senttinen ja lajissaan vielä erityisen lyhytjalkaisena kaikki on liian korkeita. Pitää ruveta tosissaan katselemaan paljonko street tripleä voisi madaltaa. Ainakin tuo tonninen on aivan liian iso jotta siitä saisi edes rakentamalla pyörän. Kerran ole Street Tripleä kokeillut ja vaikutti aika samalta kuin tuo speed triple. Jälkimmäisessä on vaan kaikkea reilusti enemmän tarjolla. Sehän olisikin veikeä peli kun olisi streetin painossa speedin vääntö ja teho.

Tuon koeajon perusteella uskallan kyllä kovasti suositella Triumphin Street Tripleä. Tasaisesti vetävä kone, helppo ja kevyt ajettava kevyessä paketissa. Koneessa ei ole rajuja tehopiikkejä, ei yllättäviä nykäisyjä mutta kun hanaa antaa niin kyllä siinäkin löylyä piisaa kohtuudella. Jos en olisi aikaisemmin tottunut tonniseen niin olisi ollut harkintalistalla kovasti kärkisijoilla tuokin.
 
Uppausta ketjuun, eli haussa matkaenduro henkilölle, jonka ainoa kokemus kaksipyöräisistä on.... fillari. Korttia yritetään saada paraikaa :grin:

Speksiä:
* ajaja 170/60 nainen
* mahdollisimman turvallinen, helppo ja huoltovapaa pyörä (en ole kiinnostunut rassailusta vaan siitä ajelusta, paikasta A pisteeseen B pääsemistä ilman huoltamolla poikkeamista)
* ajajana olen aika maltillinen, mutta kiihtyvyyden puute ohituksissa tai liittymissä ahdistaa (ei tietoa, onko tämä edes oikea ongelma moottoripyörissä :dunno:)
* ABS <3
* hiljaisuus on hyve, en tykkää äänekkäistä vehkeistä
* ekonominen: pieni kulutus, pienet vakuutukset :right:
* bonusta, jos kyytiin saisi kaverin joku vuosi, kunhan kokemusta ja uskallusta alkaa löytyä

* käyttö:
- pikkureissuja pääkaupunkiseudulta alkuun
- pidempää reissua haaveissa Eurooppaan ja miksei Lappiinkin
- todellinen innostus olisi voida lastata pyörään teltta ja muut kamppeet, ja poistua mootoriteiden hälystä :rakastunut:



En haluaisi vaihtaa pyörää heti vaan "kerralla kuntoon", koska kiinnyn kulkupeleihini. Fillaripuolella saanut usein kauhistuneita kyselyjä, että "miten sä voit ajaa tällä, vielä ympärivuotisesti". Kaikkeen kun tottuu ja sopeutuu.

Hinta: mitä pienempi sen parempi, mutta jos elämän rakkaus löytyy, niin eipä sille kai mitään voi :)-
 
Sinun täytyy kirjautua sisään tai rekisteröityä voidaksesi kirjoittaaksesi täällä.
Back
Ylös