• Tervetuloa uudistetulle moottoripyora.org -foorumille! Onko ongelmia? Palautetta? kerätään tähän ketjuun kootusti asiat. Mikäli et pääse ketjuun kirjoittamaan, voit myös olla sähköpostilla yhteydessä. Teknisen tuen sähköposti löytyy yhteystiedot -sivulta. Mikäli et pääse kirjautumaan, yritä ensin salasanan palautusta.

Alastaro 16.8. (kesäpäivä) - 17.8.2014 (la-su)

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja hlin
  • Aloituspäivä Aloituspäivä
Ajatuksesi on ihan kohdallaan. Mutta mutta... Ei näistä jälkiajoista päästä eroon näillä eikä millään muillakaan poppakonsteilla. Nää vaan kuuluu näemmä tähän juttuun kuin aivastus anaaliseksiin. Ilmankin tultaisiin toimeen mutta aika usein kyse on kuitenkin vain pienten säikähdysten tuomasta jälkiaallosta. Keskiryhmässä kitinä vähenee ja nopeassa sitä ei esiinny enää ollenkaan.

Nopeuseroja on ja tulee olemaan aina ja isolla osalla Suomalaisista kypärän asettelu päähän aikaansaa viirusilmäisyyttä. Se on kansantauti. Siksi tämä maa tuottaa maailman huippu moottoriurheilijoita mutta siksi myös toiset kokevat enemmän säikkyjä kuin toiset. Radalla mutta myös kadulla. Ei näitä kannata lukea niin vakavalla naamalla.

Tässäkin ketjussa parasta on lopulta se että elokuvan osapuolilla on reilu äijähenki päällä eikä kukaan kanna kummemmin kaunaa kenellekkään. Jo sen lukeminen sai hyvälle tuullelle. Jälkiajot on osa homman suolaa. Letkailu perustuu pitkälti samaan, pekuloidaan päivän tapahtumilla samanhenkisten ihmisten kanssa. Jos kaikki ajaisivat radalla vain kiltisti jonossa jokaisen setin, turvavälejä ylläpitäen, ei olisi mitä pekuloida. Hommasta katoaisi kaikki suola ja kipinät.


Kuulun kanssa siihen kastiin joka rakastaa ohittelua, mutta kun kuuntelee nykyään keskustelua varikolla, niin suurin osa ajaakin jo race chronoa vastaan. Ja heidän kierroksensa on piloilla jos radalla on ollut ruuhkaa.
He siis oikeasti eivät treenaa ohittelua ja nauti siitä, vaan etsivät mielummin tyhjää kohtaa jossa pääsisi ajamaan uuden oman ennätyksen.

Mainitsit myös jossain jotain PK letkojen nostattamasta kalabaliikista muutama vuosi sitten. Uskallan väittää, että mulla olisi sinne pari kikkaa jotka puolittaisivat metsäkukka prosentin ilman että hauskuus kärsii.

Summa summarum aina kun kierroksen hitain ja nopein kohtaa, on riski normaalia suurempi koska kumpikaan ei osaa ennakoida mitä toinen seuraavaksi tekee. Jos kaksi lähes samaa nopeutta ajavaa koskettavat toisiaan, niin tuskin tulee pahaa jälkeä ja päinvastoin kun nopeusero on suuri niin varmuudella ainakin toisen ajo päättyy.

Eikös juuri tämän takia moottoriurheilussa ole yleisesti käytössä se 115% sääntö?
 
Muutamakin kameramies oli radan varressa sunnuntaina. Olisiko jossain kuvatuksia?
 
wanico sanoi:
Kuulun kanssa siihen kastiin joka rakastaa ohittelua, mutta kun kuuntelee nykyään keskustelua varikolla, niin suurin osa ajaakin jo race chronoa vastaan. Ja heidän kierroksensa on piloilla jos radalla on ollut ruuhkaa.
He siis oikeasti eivät treenaa ohittelua ja nauti siitä, vaan etsivät mielummin tyhjää kohtaa jossa pääsisi ajamaan uuden oman ennätyksen.

Mainitsit myös jossain jotain PK letkojen nostattamasta kalabaliikista muutama vuosi sitten. Uskallan väittää, että mulla olisi sinne pari kikkaa jotka puolittaisivat metsäkukka prosentin ilman että hauskuus kärsii.

Summa summarum aina kun kierroksen hitain ja nopein kohtaa, on riski normaalia suurempi koska kumpikaan ei osaa ennakoida mitä toinen seuraavaksi tekee. Jos kaksi lähes samaa nopeutta ajavaa koskettavat toisiaan, niin tuskin tulee pahaa jälkeä ja päinvastoin kun nopeusero on suuri niin varmuudella ainakin toisen ajo päättyy.

Eikös juuri tämän takia moottoriurheilussa ole yleisesti käytössä se 115% sääntö?

Pirun viisaita sanoja. Paitsi tuo metsäkukkaosio, sen korjaaminen ilman että hauskuus hot pantseissä kärsii ja ollaan silti vielä letka, on asia jonka suhteen ollaan kokeiltu niiiiin montaa eri tapaa ilman toivottua lopputulosta että skeptisyyteni ottaa väkisin vallan. Paras lopputulos saatiin sillä että osan letkoistani siirsin fB:n kautta koollekutsutuiksi. Valikoidut kuskit ja valikoitu ajankohta vähensi pannut lähes nollaan mutta typistyi siinä letkakootkin prosenttiin varsinaisista PK kulta-ajoista. Eikä sekään ole aina kivaa se. Nythän pahasti näyttää siltä että koko PK on toistaiseksi halvaantuneena. Ja se on pikku itkun paikka noin kulttuuriantropologisesti tarkasteltuna. Jonkinsortin laatuparannus tapahtuisi taatusti sillä että letkalle tultaisiin vasta ajotaito kakkosen kautta ja parin ratapäivän kokemuksella.
 
998sFE sanoi:
Muutamakin kameramies oli radan varressa sunnuntaina. Olisiko jossain kuvatuksia?

Holtsu vinkkasi, että laittaa kuvia eetteriin kunhan ehtii vain mutta niitä oli aikamoinen pläjäys, joten maltti on valttia luulisin.
 
Ladybird sanoi:
Holtsu vinkkasi, että laittaa kuvia eetteriin kunhan ehtii vain mutta niitä oli aikamoinen pläjäys, joten maltti on valttia luulisin.

Tais lauantaina olla n. 2500 kuvaa, joten hetki saattaa mennä kun nuo käy läpi.
 
wanico sanoi:
Summa summarum aina kun kierroksen hitain ja nopein kohtaa, on riski normaalia suurempi koska kumpikaan ei osaa ennakoida mitä toinen seuraavaksi tekee. Jos kaksi lähes samaa nopeutta ajavaa koskettavat toisiaan, niin tuskin tulee pahaa jälkeä ja päinvastoin kun nopeusero on suuri niin varmuudella ainakin toisen ajo päättyy.

Eikös juuri tämän takia moottoriurheilussa ole yleisesti käytössä se 115% sääntö?
Jos sillä nopeammalla on järkeä päässä, se pääsee saman tien turvallisesti ohi siitä huomattavasti hitaammasta. Tarvitsee ajaa perässä vain yhden jarrun ja avauksessa ohi.
Jos edessä on lähes samannopeuksinen kuski, varsinkin siinä tarvii käyttää järkee ohituspaikan hakemisessa, koska ohitus on vaikeampi tehdä, kuin paljon hitaammasta. Siinä voipi mennä vaikka koko setti ohituspaikkaa hakiessa.

Eli nopeuseron vaikutus on tavallaan juuri päinvastainen kuin mitä luulet.

Prosenttisääntö/kierrosaika ei kerro sitä, onko kuski nopea vai hidas jarruissa/mutkissa. Joten edelleen järjen käyttö radalla korostuu ohitustilanteissa.
 
^^ Varmaan useampikin kuvaaja täytti muistikorttejaan 4-numeroisilla kuvamäärillä.
Odotellaan muutama päivä...
 
scuuba sanoi:
Jos sillä nopeammalla on järkeä päässä, se pääsee saman tien turvallisesti ohi siitä huomattavasti hitaammasta. Tarvitsee ajaa perässä vain yhden jarrun ja avauksessa ohi.
Jos edessä on lähes samannopeuksinen kuski, varsinkin siinä tarvii käyttää järkee ohituspaikan hakemisessa, koska ohitus on vaikeampi tehdä, kuin paljon hitaammasta. Siinä voipi mennä vaikka koko setti ohituspaikkaa hakiessa.

Kuten monet ovat huomanneet jarrussa on monesti valitettavasti helpompi mennä ohi, tämä varsinkin sillon kun vingutat vaikka kusiaisella tonnaria vastaan.

Tilanne jossa tonnarikuski taluttaa mutkat pienellä vaihteella ja suoran auetessa lykkää tupin nurin on jokaisella ratapäivällä monellekin tuttu tilanne - tossa vastavuoroisesti se tonnarikuski monesti jarruttaa pirun paljon aikaisemmin ja siksi jarrussa ohitus onkin monesti houkutteleva.

Näissä tilanteissa toki keskustelu suoravinguttajan kanssa monesti auttaa tilannetta seuraavaa settiä silmälläpitäen - vinguttelijan ajonautintokin monesti kasvaa kun ei tarvitse kammojarrulla ottaa kiihdytyksen tulosta alasta mutkaa varten.
 
Jassu sanoi:
Kuten monet ovat huomanneet jarrussa on monesti valitettavasti helpompi mennä ohi, tämä varsinkin sillon kun vingutat vaikka kusiaisella tonnaria vastaan.

Tilanne jossa tonnarikuski taluttaa mutkat pienellä vaihteella ja suoran auetessa lykkää tupin nurin on jokaisella ratapäivällä monellekin tuttu tilanne - tossa vastavuoroisesti se tonnarikuski monesti jarruttaa pirun paljon aikaisemmin ja siksi jarrussa ohitus onkin monesti houkutteleva.
Ja varsinkin jos se ohitusta yrittävä tekee kaikki perusvirheet/ "ei osaa ohittaa".
Mutta kusiaisella pääsee helposti suora-availija-busastakin ohi, jos ei tee niitä perusvirheitä.
Niistä enemmän tuolla:
http://www.mprata.fi/index.php?topic=363.0
 
scuuba sanoi:
Ja varsinkin jos se ohitusta yrittävä tekee kaikki perusvirheet/ "ei osaa ohittaa".
Mutta kusiaisella pääsee helposti suora-availija-busastakin ohi, jos ei tee niitä perusvirheitä.

Näin on, mutta kun nyt puhutaan yleisesti hitaan/keskiryhmän kuskeista, niin tod näk molempien kuskien taidoissa on puutteita.
 
Jassu sanoi:
Kuten monet ovat huomanneet jarrussa on monesti valitettavasti helpompi mennä ohi, tämä varsinkin sillon kun vingutat vaikka kusiaisella tonnaria vastaan.

Tilanne jossa tonnarikuski taluttaa mutkat pienellä vaihteella ja suoran auetessa lykkää tupin nurin on jokaisella ratapäivällä monellekin tuttu tilanne - tossa vastavuoroisesti se tonnarikuski monesti jarruttaa pirun paljon aikaisemmin ja siksi jarrussa ohitus onkin monesti houkutteleva.

Näissä tilanteissa toki keskustelu suoravinguttajan kanssa monesti auttaa tilannetta seuraavaa settiä silmälläpitäen - vinguttelijan ajonautintokin monesti kasvaa kun ei tarvitse kammojarrulla ottaa kiihdytyksen tulosta alasta mutkaa varten.

Hitaassa ja vielä keskiryhmässäkin ohituksen pitäisi onnistua suoralla. Siellä jokaisen pitäisi malttaa sen verran suorilla, että mahdollisesti nopeammat pääsee ohi. Näin siis täydellisessä maailmassa.

Nopeassa ryhmässä sitten ohituspaikkaa voi joutua hakemaan pitkäänkin. Kuten sanottua, helpointa on yleensä ohittaa se ryhmän hitain, koska siitä pääsee ohi käytännössä missä vaan. Kaikkei ikävin ohitettava on lähes samaa vauhtia ajava tonnari kun itsellä on alla kusiainen. Silloin ohitus voi alkaa yli puoli kierrosta etukäteen kun hakee itselleen sopivaa paikkaa ja etäisyyttä, että pystyy hyödyntämään juuri siinä oikeassa paikassa sen itsellä olevan nopeusedun.

Esim. Kemoralla hain eräästä tonnarista ohituspaikkaa viitisen kierrosta. Ekat kaksi kierrosta meni haarukoidessa missä olen selvästi nopeampi ja se paikka oli nelosen avaus-paluusuoralle tulo, mutta paluusuoran jarruun tonnari ehti teholla jo sit karvan karkuun. Kolmannella kierroksella jäin liikaa ykkösen avauksessa, enkä ehtinyt ajamaan eroa kiinni ennen ainutta sopivaa ohituspaikkaa. Neljännellä kierroksella pyrin ykkösen avauksesta mahdollisimman hyvin imuun, että pystyn pysymään riittävän lähellä 2-4 mutkat. Tuo onnistuikin niin hyvin, että olin liian lähellä ja jouduin nostamaan paluusuoralle tullessa, jolloin vauhtietu hupeni siihen. Viidennellä kierroksella sitten sain pidettyä välimatkan 2 mutkaan riittävän pienenä ja 3-4 mutkissa entraamaan etäisyyden sopivaksi, että pääsin tulemaan paluusuoralle omaa kovaa. Tuolla kierroksella sitten pääsin jarruttamaan tonnarin rinnalta paluusuoran jarrun, jolloin ohitus oli helppo tehdä.

Ja mitä opin tästä: Jos olisin tullut heti varikon kautta, olisin saanut ajaa neljä kierrosta enemmän vapaata rataa.
 
Muistan kun eka kertaa tulppasin Kemorassa nopeessa niin Tami tuli varikolla nauramaan että perkele kun ei apirilli (se Tamin silloinen peli) pärjää suorilla gixxerille mutta mutkissa pääs joka kerta konttiin kunnes taas suoran auetessa synty eroa just sen verta että reilusti nopeampi kuski ei vaan löytänyt hyvää ohituspaikkaa. Pyysin asiaa tietenkin kohteliaana ryhmänewbienä anteeksi. Mitä totesi fiksu mies ehjällä itsetunnolla: "ei se mitään haitannu, mä ajoin varikon läpi ja taas oli tilaa ajaa omaa ajoa kelloa vastaan". Päälle naurettiin ja kivaa oli.

(hah, kirjotin ton ennen ku olin nähny Nitron kirjotusta)
 
Jassu sanoi:
Näin on, mutta kun nyt puhutaan yleisesti hitaan/keskiryhmän kuskeista, niin tod näk molempien kuskien taidoissa on puutteita.
+Ett harvempi tietää tai miettii miten sen ohituksen saa helpoks. Ne vaan yrittää koko ajan samalla tavalla.
Ja viimeks nyt alastarossa "opetin" yhtä nopeen ryhmän kuskia ohittamaan. Ett ei se ohitustaidottumuus ole pelkästään hitaan/keskiryhmän juttu.
 
scuuba sanoi:
+Ett harvempi tietää tai miettii miten sen ohituksen saa helpoks. Ne vaan yrittää koko ajan samalla tavalla.
Ja viimeks nyt alastarossa "opetin" yhtä nopeen ryhmän kuskia ohittamaan. Ett ei se ohitustaidottumuus ole pelkästään hitaan/keskiryhmän juttu.

Keskiryhmän nopeessa päässä ja nopeessa aika usein (EDIT: joskus lienee oikeammin ilmaistu) ohituksista tulee sellaisia että pääsuoraa vedetään hampaat irvessä rinta rinnan ja katsotaan kumman kantti loppuu ekana jarrutuksen suhteen. Vaikka tulkitsenkin moisen kilpailuun tähtääväksi harjoitukseksi, on ne mielestäni ratapäivien parhaita hetkiä.
 
Viimeksi muokattu:
Aika hyvin keskiryhmässä yleensä pääsee kyllä minusta eelle jarruissa. Riittää kun jarrussa tulee rinnalle näyttäytyyn, niin yleensä toinen laskee, että nopeampi tulossa ohi ja näin sitä itekkin tekee. Enemmän sitä hyvää peesiä arvostaa kuin läheltä piti tilanteita. Sikäli hyvä, että keskiryhmässä vielä paljon kilpipelejä, kun niissä on jarruvalot. Jarruun tulossa on kyllä niin isot vaihtelut tuolla, niin helpottaa toisen vauhdin arviointia. Kilpipelit onkin pääsääntöisesti sitä nopeampaa puoliskoa ja sitä kautta jarruja voi vähän arvioida.
 
GuessWho sanoi:
Keskiryhmän nopeessa päässä ja nopeessa aika usein ohituksista tulee sellaisia että pääsuoraa vedetään hampaat irvessä rinta rinnan ja katsotaan kumman kantti loppuu ekana jarrutuksen suhteen. Vaikka tulkitsenkin moisen kilpailuun tähtääväksi harjoitukseksi, on ne mielestäni ratapäivien parhaita hetkiä.
Ja usein toi johtuu juurikin siitä että sitä momentumia ei haeta ennen edeltävää mutkaa, vaan vasta mutkan jälkeisessä avauksessa.

Toisaalta, nopeassa ryhmässä, yksi toimiva ohitustapa pitkillä suorilla on; avaus ja suoran alku imussa (imussa, ei yritä tiukemmalla linjalla rinnalle), sopivasti ennen jarrumerkkiä siirtyy metrin sisemmäksi, odottaa että edellä menevä jarruttaa, jarruttaa sen jälkeen, pitää linjan, taittaa mutkaan.
 
rantaile sanoi:
Aika hyvin keskiryhmässä yleensä pääsee kyllä minusta eelle jarruissa. Riittää kun jarrussa tulee rinnalle näyttäytyyn, niin yleensä toinen laskee, että nopeampi tulossa ohi ja näin sitä itekkin tekee. Enemmän sitä hyvää peesiä arvostaa kuin läheltä piti tilanteita. Sikäli hyvä, että keskiryhmässä vielä paljon kilpipelejä, kun niissä on jarruvalot. Jarruun tulossa on kyllä niin isot vaihtelut tuolla, niin helpottaa toisen vauhdin arviointia. Kilpipelit onkin pääsääntöisesti sitä nopeampaa puoliskoa ja sitä kautta jarruja voi vähän arvioida.

Juurikin näin, itsekin ihan mielelläni päästän nopemman ohi ja lähden peesailemaan.
 
scuuba sanoi:
Eli nopeuseron vaikutus on tavallaan juuri päinvastainen kuin mitä luulet.

Prosenttisääntö/kierrosaika ei kerro sitä, onko kuski nopea vai hidas jarruissa/mutkissa. Joten edelleen järjen käyttö radalla korostuu ohitustilanteissa.

Mä luulen, että me puhumme vähän eri asioista. Minä puhun turvallisuudesta yleisellä tasolla. Olipa sitten kyseessä rata tai maantie, niin suuret nopeuserot kasvattavat riskiä.

Se on eri asia kuin ohittamisen helppous tai vaikeus.

Vai väitätkö vakavalla naamalla, että kolmijako on turvallisempi kuin neliryhmä?

Kyllä minä olen edelleen vahvasti siinä uskossa, että tuon prosenttisäännön on moneen kertaan laskeneet paljon meitä fiksummat jäppiset.
 
scuuba sanoi:
Toisaalta, nopeassa ryhmässä, yksi toimiva ohitustapa pitkillä suorilla on; avaus ja suoran alku imussa (imussa, ei yritä tiukemmalla linjalla rinnalle), sopivasti ennen jarrumerkkiä siirtyy metrin sisemmäksi, odottaa että edellä menevä jarruttaa, jarruttaa sen jälkeen, pitää linjan, taittaa mutkaan.

Mä kokeilin tota joskus Alastarossa. Tosin en ollu menossa ohi vaan yritin ottaa vähän eroo kiinni jarrussa...ei vaan tullu mieleen, että se edellä menevä kaveri on A-kuski. Tulin sit ykkösmutkasta varikon kautta. :grin:
 
Back
Ylös