Kotosalla ollaan oltu jo tovi, mutta armoton shokki loman loppumisesta ja pyörättömänä olemisesta on saanut ajatukset siirtymään purjehtimiseen ja chillailuun. Pahoitteluni siis matkakertomuksen viivästymisestä.
Matkani suuntautui alkuunsa samaa reittiä kuin viime kesän Islannin matkalla Ruotsin pikakurssina Kapellskäristä Osloon. Perjantaina 11.7 oli prätkä pakattu kaikella ylimääräiselläkin roinalla, ja matka saattoi alkaa. Naantalin satamassa odottelin puolenyön aikaan pääsyä laivaan, ja juttelin Kajaanilaisen, Italiaan H-D:llä suuntaavan pariskunnan kanssa mukavia. Laivassa ripeä illallinen, ja mahan viereen maate. Aamulla Ruotsissa olikin keli mitä parhain ja matka kohti Osloa alkoi.
Sunnuntai-aamusta sateli hieman, mutta jahka olin sadehaalari niskassa saanut romut kasattua takaisin pyörän selkään, pilvet repeilivät ja hymyni myös. Tässä Oslosta:
Ja roinaahan oli.
Tie numero 7 ja Bergen oli suuntana, koska tahdoin välttämättä ajaa sen tänä kesänä uudestaan. Maisemat olivat taasen mahtavia, ja mukavaa tietä riitti lähes koko matkalta Oslosta Bergeniin.
Pakkohan näistäkin oli fotot näpsiä, kun viime kesältä on kuvaa samoista paikoista...
Norjassa vietin toisen yön Geilossa, noin puolivälissä matkaa Oslosta Bergeniin. Kun eteen tarjoiltiin mukavan päivän jälkeen komea purilaisannos parilla huurteisella höystettynä, ei matkamiehen mieli olisi paljoa voinut iloisempi olla. Erikoisuutena camping-alueella oli perinteinen suomalais-tyylinen sauna. Totta kai unohdin uimahousuni kotiin, ja yhteissauna oli täynnä kolme-neljätoista vuotiaita tyttöjä, joita en tohtinut mennä järkyttämään, eli jäi sauna testaamatta. Aamulla matka jatkui kohti Bergeniä kosteahkona, mutta se ei haitannut lainkaan.
Ylhäällä vuoristossa on paikoitellen aika vilpoista, ja lunta näkyi siellä täällä välillä reilustikin.
Sysendammen-pato on tien nr.7 varrella ja se patoaa 940m korkeudelle merenpinnasta suuren järven. Järvi toimii myös voimalaitoksen käyttövesisäiliönä. Tie kiertää järven ja voimalaitokselta lasketaan läpi vettä Voringfoss-vesiputoukselle, joka on myös mitä mainioin näky tien varressa.
Padolta:
Putoukselta:
Bergenissä vietin yöni hotellissa, koska loppumatkalla satoi reilusti, enkä jaksanut (lue viitsinyt ) kasailla telttaa läpimärissä vetimissä. Tiistaina 15.7 Smyril-Linen laiva lähti kohti Skotlantia, Fäärsaaria ja Islantia. Kun tunnin sateessa odottelun jälkeen minä, pariskunta Tampereelta, muutama norjalainen ja tusina skottia pääsimme prätkillä laivaan, teki aamu-olut yläkannen ulkobaarissa todella eetvarttia. Istuinkin siinä muutaman huurteisen ääressä Sveitsiläisen hepun kanssa, joka oli myös matkalla moottoripyörällä Skotlantiin.
Myöhemmin illalla nautin muutaman Fäärsaarelais-oluen Tamperelaisen pariskunnan kanssa. Kiitokset heille mukavasta illasta ja toivon lukevani myös heidän matkakertomuksensa täältä.
Yö laivalla ei ollut helppo. Muutama illalla nautittu ohrapirtelö oli tehnyt tehtävänsä, mutta laiva keinutti silti aika rajusti. Vankoista nukkumisyrityksistä huolimatta yöunet jäivät neljään-viiteen tuntiin. Aamulla laiva olikin Scrabsterissa puoli tuntia myöhässä aikataulusta juuri kovan tuulen vuoksi.
Matkani suuntautui alkuunsa samaa reittiä kuin viime kesän Islannin matkalla Ruotsin pikakurssina Kapellskäristä Osloon. Perjantaina 11.7 oli prätkä pakattu kaikella ylimääräiselläkin roinalla, ja matka saattoi alkaa. Naantalin satamassa odottelin puolenyön aikaan pääsyä laivaan, ja juttelin Kajaanilaisen, Italiaan H-D:llä suuntaavan pariskunnan kanssa mukavia. Laivassa ripeä illallinen, ja mahan viereen maate. Aamulla Ruotsissa olikin keli mitä parhain ja matka kohti Osloa alkoi.
Sunnuntai-aamusta sateli hieman, mutta jahka olin sadehaalari niskassa saanut romut kasattua takaisin pyörän selkään, pilvet repeilivät ja hymyni myös. Tässä Oslosta:
Ja roinaahan oli.
Tie numero 7 ja Bergen oli suuntana, koska tahdoin välttämättä ajaa sen tänä kesänä uudestaan. Maisemat olivat taasen mahtavia, ja mukavaa tietä riitti lähes koko matkalta Oslosta Bergeniin.
Pakkohan näistäkin oli fotot näpsiä, kun viime kesältä on kuvaa samoista paikoista...
Norjassa vietin toisen yön Geilossa, noin puolivälissä matkaa Oslosta Bergeniin. Kun eteen tarjoiltiin mukavan päivän jälkeen komea purilaisannos parilla huurteisella höystettynä, ei matkamiehen mieli olisi paljoa voinut iloisempi olla. Erikoisuutena camping-alueella oli perinteinen suomalais-tyylinen sauna. Totta kai unohdin uimahousuni kotiin, ja yhteissauna oli täynnä kolme-neljätoista vuotiaita tyttöjä, joita en tohtinut mennä järkyttämään, eli jäi sauna testaamatta. Aamulla matka jatkui kohti Bergeniä kosteahkona, mutta se ei haitannut lainkaan.
Ylhäällä vuoristossa on paikoitellen aika vilpoista, ja lunta näkyi siellä täällä välillä reilustikin.
Sysendammen-pato on tien nr.7 varrella ja se patoaa 940m korkeudelle merenpinnasta suuren järven. Järvi toimii myös voimalaitoksen käyttövesisäiliönä. Tie kiertää järven ja voimalaitokselta lasketaan läpi vettä Voringfoss-vesiputoukselle, joka on myös mitä mainioin näky tien varressa.
Padolta:
Putoukselta:
Bergenissä vietin yöni hotellissa, koska loppumatkalla satoi reilusti, enkä jaksanut (lue viitsinyt ) kasailla telttaa läpimärissä vetimissä. Tiistaina 15.7 Smyril-Linen laiva lähti kohti Skotlantia, Fäärsaaria ja Islantia. Kun tunnin sateessa odottelun jälkeen minä, pariskunta Tampereelta, muutama norjalainen ja tusina skottia pääsimme prätkillä laivaan, teki aamu-olut yläkannen ulkobaarissa todella eetvarttia. Istuinkin siinä muutaman huurteisen ääressä Sveitsiläisen hepun kanssa, joka oli myös matkalla moottoripyörällä Skotlantiin.
Myöhemmin illalla nautin muutaman Fäärsaarelais-oluen Tamperelaisen pariskunnan kanssa. Kiitokset heille mukavasta illasta ja toivon lukevani myös heidän matkakertomuksensa täältä.
Yö laivalla ei ollut helppo. Muutama illalla nautittu ohrapirtelö oli tehnyt tehtävänsä, mutta laiva keinutti silti aika rajusti. Vankoista nukkumisyrityksistä huolimatta yöunet jäivät neljään-viiteen tuntiin. Aamulla laiva olikin Scrabsterissa puoli tuntia myöhässä aikataulusta juuri kovan tuulen vuoksi.