1098R valmistelu kaudelle 2010

[vtwin]

Sääntöjen mukaan kytkimen täytyy olla vakio. Mitään osia, poislukien levyt ja jouset, ei saa muuttaa. Eli siihen ei oikein saa rakennettua luiston poistavaa kytkintä startin ajaksi.

Kuinka WSBK-tiimit tämän hoitavat/kiertävät? Onhan heilläkin luistokytkimet ja takapyörästä käynnistävät?

 

[Desmosedici]

Sääntöjen mukaan kytkimen täytyy olla vakio. Mitään osia, poislukien levyt ja jouset, ei saa muuttaa. Eli siihen ei oikein saa rakennettua luiston poistavaa kytkintä startin ajaksi.

Kuinka WSBK-tiimit tämän hoitavat/kiertävät? Onhan heilläkin luistokytkimet ja takapyörästä käynnistävät?

Eri säännöt. Eikös täällä pohjoisessa ajeta suurinpiirtein superstock säännöillä ja wsbk:ssa on sitten paljon enemmän varaa vaihdella osia ja tehdä virityksiä.

 

[vetomies]

Sääntöjen mukaan kytkimen täytyy olla vakio. Mitään osia, poislukien levyt ja jouset, ei saa muuttaa. Eli siihen ei oikein saa rakennettua luiston poistavaa kytkintä startin ajaksi.

Kuinka WSBK-tiimit tämän hoitavat/kiertävät? Onhan heilläkin luistokytkimet ja takapyörästä käynnistävät?

Eri säännöt. Eikös täällä pohjoisessa ajeta suurinpiirtein superstock säännöillä ja wsbk:ssa on sitten paljon enemmän varaa vaihdella osia ja tehdä virityksiä.

Turhia sääntöjä. Pitäisi olla edes yksi sarja, jossa saa rakentaa laitteen sellaiseksi kuin haluaa. Jos esimerkiksi koneessa on puristusta sen verran, että takanen lukkiutuu moottorijarrutuksessa, pitäisi silloin heittää sekä luistokytkin, että takajarru helvettiin ja tehdä takajarru toimimaan sähköisesti ruiskun säädön avulla. Periaatteessa "jarrulle" voisi saada jopa tieliikennehyväksynnän, koska se riittää tuottamaan direktiivin määräämän hidastuvuuden ja on riippumaton etujarrun toiminnasta. Kuka kokeilee?  

 

[vtwin]

Eri säännöt. Eikös täällä pohjoisessa ajeta suurinpiirtein superstock säännöillä ja wsbk:ssa on sitten paljon enemmän varaa vaihdella osia ja tehdä virityksiä.

Ymmärrän, että säännöt ovat eri, mutta miten se käynnistys sitten oikein fyysisesti hoidetaan?  

 

[Desmosedici]

Eri säännöt. Eikös täällä pohjoisessa ajeta suurinpiirtein superstock säännöillä ja wsbk:ssa on sitten paljon enemmän varaa vaihdella osia ja tehdä virityksiä.

Ymmärrän, että säännöt ovat eri, mutta miten se käynnistys sitten oikein fyysisesti hoidetaan?  

Siis siellä käynnistetään takarenkaalta, kuten road racingissa yleensä. Siellä on ilmeisesti käytössä tuo johtajan mainitsema luistokytkimen luiston poistin tjsp.

 

[parjan_fin]

Eri säännöt. Eikös täällä pohjoisessa ajeta suurinpiirtein superstock säännöillä ja wsbk:ssa on sitten paljon enemmän varaa vaihdella osia ja tehdä virityksiä.

Ymmärrän, että säännöt ovat eri, mutta miten se käynnistys sitten oikein fyysisesti hoidetaan?  

Siis siellä käynnistetään takarenkaalta, kuten road racingissa yleensä. Siellä on ilmeisesti käytössä tuo johtajan mainitsema luistokytkimen luiston poistin tjsp.

No nyky stocki säännöt muistaakseni "pakottavat" siihen että pyörän pitää lähteä starttinapista käyntiin jälkikatsastuksessa, eli omavarainen startti pitää olla.

Tuo Kesselin kilpuri on tehdaskilpuri ja kyseisenä vuonna oli sallittu vanhan SBK säännön mukaiset pelit myös Suomessakin, eli Kesselin laite oli laillinen sen säännön mukaan. Koska Ransunkin pelissä on luistokytkin niin se starttaaminen on hoidettu niin että STM:n kytkimeen pujotetaan tappi paikoilleen ennen starttia, ts. lukitaan kytkin, Hontraan kierroksia ja takaselle kyytiä kun Ducussa on vaihde päällä. Sitten kun peli on tulilla niin takajarrulla ja kytkin sidottuna saadaan kytkin itsessään pysähtymään ja tapin voi poistaa. Tuossa noin lyhykäisyydessään starttitoimenpide.

 

[johtaja]

Ensi vuonna startin saa poistaa, ja pyörän saa starta vaikka hinaamalla, mutta luistokytkintä ei saa modata.

 

[scuuba]

Ensi kauden henkilökohtaisena tavoitteena on tutkia, saisiko kulmanopeudella korjattua kiihtyvyysdataa jotenkin käytettyä luistoneston säädössä (monen asiantuntijan mukaan ei luotettavasti).

Vapaaehtoiset analyytikot voivat ilmoittautua. Ongelmahan kiteytyy siihen, että kulmakiihtyvyys on käänten verrannollinen säteeseen, jota ei tiedetä. Tämä voitaisiin kuitenkin laskea 3D-G anturin datasta numeerisesti, muttei reaaliajassa ainakaan meidän vehkeillämme, jotka eivät kykene trigonometrisiin funktioihin. Mutta esim sarjakehitelmä voisi onnistua muutamalla termillä. Luulen kuitenkin, että parempaan tulokseen pääsisi estimoimalla säde regressiolla todellisesta datasta vs. GPS:n antama mutkan säde). Sen jälkeen tulee datan luotettavuus ja 50Hz signaalitaajuus. Muitakin hankkeita on luvassa.

Mites ois gyroskooppi tohon kulmanopeuden laskemiseen?

 

[parjan_fin]

Ensi vuonna startin saa poistaa, ja pyörän saa starta vaikka hinaamalla, mutta luistokytkintä ei saa modata.

Ok, no niin tarkasti en noita sääntöjä ole vielä tavaillut. Toisaalta hyvä, saa painoa karsia pois, mutta haittapuoliakin tulee...

 

[johtaja]

Mites ois gyroskooppi tohon kulmanopeuden laskemiseen?

Tuo oli myös minun ensimmäinen ajatukseni, mutta se ei kuulemma ole riittävän luotettava.

Mietin myös noita venymäliuskoja, ja tuntematta niitä riittävän hyvin, niin pelkään, että radan epätasaisuudet tekevät datasta aika meluisan.

 

[vtwin]

Onhan Durbahnin viritelmät tuttuja? Siellä ainakin on testattu lean anglea, ilmeisesti onnistuneesti?

http://durbahn.de/Web%201098.htm

 

[johtaja]

Onhan Durbahnin viritelmät tuttuja? Siellä ainakin on testattu lean anglea, ilmeisesti onnistuneesti?

http://durbahn.de/Web%201098.htm

Jep, kiitokset. Tuon heidän käyttämän IP-kallistusanturin käyttö on helppoa, mutta se on sääaltis. Olen miettinyt sellaisen laittamista, jos en parempaakaan keksi/ole aikaa. Se olisi kuitenkin vain informaatiomielessä. Aktiivianturiksi en uskaltaisi moista laittaa. Laser olisi luotettavampi, mutta turkasen kallis.

 

[vetomies]

Onhan Durbahnin viritelmät tuttuja? Siellä ainakin on testattu lean anglea, ilmeisesti onnistuneesti?

http://durbahn.de/Web%201098.htm

Jep, kiitokset. Tuon heidän käyttämän IP-kallistusanturin käyttö on helppoa, mutta se on sääaltis. Olen miettinyt sellaisen laittamista, jos en parempaakaan keksi/ole aikaa. Se olisi kuitenkin vain informaatiomielessä. Aktiivianturiksi en uskaltaisi moista laittaa. Laser olisi luotettavampi, mutta turkasen kallis.

Eikös jonkun massalaserin saisi näppärä kolvinkäyttäjä myös pyörässä toimimaan? Laser-etäisyysmittarit kun eivät montaa kymppiä maksa, ovat tarkkoja ja kevyitä.

 

[Jake82]

Onko jo nähty, uusi termin malli 1198:iin

 

[J.V.]

Mitä jos tekee mopogp tyylin kampuran päähän tulevan käynnistimen joka katteen reiästä tuupataan kiinni ja päräytetään tulille?

 

[assu]

Mitä jos tekee mopogp tyylin kampuran päähän tulevan käynnistimen joka katteen reiästä tuupataan kiinni ja päräytetään tulille?

Juu, tuo on hyvä konsti. Olen vierestä seurannut, kun kiihdytyspyörä on päräytetty käyntiin tuolla systeemillä. Kone oli Suzukin GSX1100:n perusteinen. Kuutioita vain reilusti enemmän. Puristussuhde muistaakseni n. 19:1. Starttina toimi jokin Toyotan startti (olisikohan ollut Hiace), jossa oli vakiona alennusvaihde. Akuista tuli startille 24V. Startissa tuntui voimaa riittävän hyvin. Laturin koppaan oli rakennettu levy, jossa oli stefa, jonka läpi tuli kampiakseli, jonka päässä oli iso mutteri. Startissa vastaavasti hylsy. Kait vastaavan systeemin pystyy Ducatiinkin rakentamaan tai tietenkin, jos sellaisen saa valmiina, niin aina helpompi.

 

[muskola]

Mitä jos tekee mopogp tyylin kampuran päähän tulevan käynnistimen joka katteen reiästä tuupataan kiinni ja päräytetään tulille?

Juu, tuo on hyvä konsti. Olen vierestä seurannut, kun kiihdytyspyörä on päräytetty käyntiin tuolla systeemillä. Kone oli Suzukin GSX1100:n perusteinen. Kuutioita vain reilusti enemmän. Puristussuhde muistaakseni n. 19:1. Starttina toimi jokin Toyotan startti (olisikohan ollut Hiace), jossa oli vakiona alennusvaihde. Akuista tuli startille 24V. Startissa tuntui voimaa riittävän hyvin. Laturin koppaan oli rakennettu levy, jossa oli stefa, jonka läpi tuli kampiakseli, jonka päässä oli iso mutteri. Startissa vastaavasti hylsy. Kait vastaavan systeemin pystyy Ducatiinkin rakentamaan tai tietenkin, jos sellaisen saa valmiina, niin aina helpompi.

Älkää ny herranjumala yllyttäkö hullua (=johtajaa)!

Kohta se innostuu ja meillä on jonku vm.82 ransiitin startti mylvimässä varikkoteltassa. Katsojille tietenkin viihdyttävää, mutta...

Reenireissut itekseen vois myös muuttua astetta hankalammiks!

 

[johtaja]

Voisi olla helpointa rakentaa startti kytkinkorin kautta, kun se on jo valmiiksi öljytilan ulkopuolella. Täytyy tutkia ensiövälitystä.

 

[rellonen]

Kai siinä kytkinakseli on kiinteässä hammasvälityksessä niinkuin muissakin ... siihen vaan kytkentä ja ei kun menoksi..

 

[johtaja]

Hieman päivitystä projektiin. Valitettavasti mitään isompaa ei ole tapahtunut, mutta on selvää, että starttaus ei ole helppoa nykyisellä Motecilla. Vaihtoehtoja on nyt neljä.

- Ostaa nykyboksiin tonnin lisäboksi, jolla starttausta saa helpotettua. Tuntuu kuitenkin tyhmältä laittaa tonni starttaukseen, ja ostaa nykyboksin kaveriksi erittäin kallis mittaristo joka on varsin rikkoontumisaltis kaadossa.

- Ostaa Ducatiin optimoitu Magneti Marellin setti, jossa tulee tuo starttiboksi mukana. Se kuitenkin maksaa $$$, ja rasitteeksi tulee täysin uusi ohjausjärjestelmä. Vie aikansa ennen kuin siihen pääsee sisään.

- Ostaa vuonna 2010 täysin uudistuva Motecin ECU (M170 tai M130) ja siihen halvempi mittaristo. Täten saisi uuden, tehokkaan ja tulevaisuudensietoisen järjestelmän, jolla pyörä starttaa helposti, ja jossa on säätövaraa vaikka mhin. Ongelmana on se, että se maksaa £££ ja uutena järjestelmänä siinä voi olla lastentauteja.

- Unohtaa elektroniikka, ostaa renkaita ja keskittyä vain ajamiseen. Pyörä kulkee jo penteleesti, ja luistonesto toimii kohtuullisesti. Se ei kuitenkaan ole mekaanikoille lainkaan niin hauskaa.