• Tervetuloa uudistetulle moottoripyora.org -foorumille! Onko ongelmia? Palautetta? kerätään tähän ketjuun kootusti asiat. Mikäli et pääse ketjuun kirjoittamaan, voit myös olla sähköpostilla yhteydessä. Teknisen tuen sähköposti löytyy yhteystiedot -sivulta. Mikäli et pääse kirjautumaan, yritä ensin salasanan palautusta.

1098R valmistelu kaudelle 2010

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja johtaja
  • Aloituspäivä Aloituspäivä
Kunnon startti Kesselin tyyliin.
Ei siellä kilpailuissa napeilla pelata
biggrin.gif
 
Onko tietoa mitä ECU:a ja luistonestoa Bayliss ja Haga käyttivät? Tai muita palikoita? Siinähän on perimmäinen benchmark ja parempi taitaa olla vain Spiesin Yamaha.
 
Kunnon startti Kesselin tyyliin.
Ei siellä kilpailuissa napeilla pelata  
biggrin.gif
Tuo ruohonleikkuri olisi se edullisempi tapa. Ei tarvitsisi keskittyä liikaa turhanpäiväiseen kylmä/kuumakäynnistyksen hinkkaamiseen. Ainoa ongelma olisi, että mekaanikkojen täytyisi vahtia, ettei kuski lähde vahingossa startterilla radalle. Kesselin mekaanikko Jake vetää tuolla kuulemma matalia 1.31:iä Motoparkissa.

Nythän startteria saisi sääntöjen mukaan käyttää, mutta kytkimen modaaminen luistamattomaksi startin ajaksi on kiellettyä.
 
Onko tietoa mitä ECU:a ja luistonestoa Bayliss ja Haga käyttivät? Tai muita palikoita? Siinähän on perimmäinen benchmark ja parempi taitaa olla vain Spiesin Yamaha.
Magneti Marelli heillä on. Raudan saa takuulla ostettua, mutta luulen, että softaa ei saa kuin varastamalla. Luistonestoa pystyy hinkkaamaan määrättömästi.

Kallistuskulmaa tulisi mitata lasereilla, koska kiihtyvyysanturien kautta saatu tieto on vähintäänkin epäluotettavaa elevaation vuoksi. Lisäksi absoluuttinen kallistuskulma ei kiinnosta, vaan kallistus suhteessa radan pintaan. GPS:n ja lisäpurkkien avulla luistonesto voitaisiin säätää joka mutkaan erikseen yms...

Tai sitten otetaan pohjaksi pelkkä nopeuseroon pohjautuva luistonesto. Kallistuksen tuoma renkaiden pyörimisero pelaa vain säätäjän pussiin, koska takarenkaan pyörimisnopeus on kantatessa korkeampi. Tällöin kiinteällä luistoprosentilla (eli kiinteä pyörimisnopeuden ero) sallittu todellinen luisto on pienempi suurilla kallistuskulmilla kuin pystyssä.

Ajoimme kauden aivan noin simppelillä luistonestolla, ja se oli yllättävän hyvä. Olettaisin, että Ducatin vakio DTC käyttää sivuttaissuuntaista kiihtyvyysanturia muutamassa vaiheessa: pystyssä luistonesto ei ole aktiivinen, pienillä kallistuskulmilla se rajoittaa normaalisti, ja suurilla se rajoittaa penteleesti. Sivuttaissuuntaisen anturin käyttö tarkkaan kallistuksen mittaukseen on kuitenkin vaikeaa koska keskipakoisvoima jonka anturi näyttää vaihtelee nopeuden mukaan, ja elevaatiot vaikeuttavat asiaa edellen.

Ensi kauden henkilökohtaisena tavoitteena on tutkia, saisiko kulmanopeudella korjattua kiihtyvyysdataa jotenkin käytettyä luistoneston säädössä (monen asiantuntijan mukaan ei luotettavasti).

Vapaaehtoiset analyytikot voivat ilmoittautua. Ongelmahan kiteytyy siihen, että kulmakiihtyvyys on käänten verrannollinen säteeseen, jota ei tiedetä. Tämä voitaisiin kuitenkin laskea 3D-G anturin datasta numeerisesti, muttei reaaliajassa ainakaan meidän vehkeillämme, jotka eivät kykene trigonometrisiin funktioihin. Mutta esim sarjakehitelmä voisi onnistua muutamalla termillä. Luulen kuitenkin, että parempaan tulokseen pääsisi estimoimalla säde regressiolla todellisesta datasta vs. GPS:n antama mutkan säde). Sen jälkeen tulee datan luotettavuus ja 50Hz signaalitaajuus. Muitakin hankkeita on luvassa.
 
Miksi sen pitää napista käyntiin lähteä? Laita erillinen, kyljestä reikään lykättävä sähköstartti, veivi, poljin, paineilmastartti tai vanha kunnon WWII-hävittäjistä tuttu räjähdepanoksella toimiva
thumbs-up.gif

Se on kuitenkin harvoin, kun kisan aikana pyörä sammuu..
Hyviä ideoita.
biggrin.gif
Tuletko sinä Vetomies polkemaan Ducatimme käyntiin?
033102beer_1_prv.gif


Ducati Motecilla ilman tuota erillistä boksia on vähän kuin räjähdepanos, joka on asennttu väärään suuntaan. Se potkaisee helposti imukurkut paikoiltaan.
 
Kallistuskulmaa tulisi mitata lasereilla, koska kiihtyvyysanturien kautta saatu tieto on vähintäänkin epäluotettavaa elevaation vuoksi. Lisäksi absoluuttinen kallistuskulma ei kiinnosta, vaan kallistus suhteessa radan pintaan. GPS:n ja lisäpurkkien avulla luistonesto voitaisiin säätää joka mutkaan erikseen yms...

Tai sitten otetaan pohjaksi pelkkä nopeuseroon pohjautuva luistonesto. Kallistuksen tuoma renkaiden pyörimisero pelaa vain säätäjän pussiin, koska takarenkaan pyörimisnopeus on kantatessa korkeampi. Tällöin kiinteällä luistoprosentilla (eli kiinteä pyörimisnopeuden ero) sallittu todellinen luisto on pienempi suurilla kallistuskulmilla kuin pystyssä.

Ajoimme kauden aivan noin simppelillä luistonestolla, ja se oli yllättävän hyvä. Olettaisin, että Ducatin vakio DTC käyttää sivuttaissuuntaista kiihtyvyysanturia muutamassa vaiheessa: pystyssä luistonesto ei ole aktiivinen, pienillä kallistuskulmilla se rajoittaa normaalisti, ja suurilla se rajoittaa penteleesti. Sivuttaissuuntaisen anturin käyttö tarkkaan kallistuksen mittaukseen on kuitenkin vaikeaa koska keskipakoisvoima jonka anturi näyttää vaihtelee nopeuden mukaan, ja elevaatiot vaikeuttavat asiaa edellen.

Ensi kauden henkilökohtaisena tavoitteena on tutkia, saisiko kulmanopeudella korjattua kiihtyvyysdataa jotenkin käytettyä luistoneston säädössä (monen asiantuntijan mukaan ei luotettavasti).

Vapaaehtoiset analyytikot voivat ilmoittautua. Ongelmahan kiteytyy siihen, että kulmakiihtyvyys on käänten verrannollinen säteeseen, jota ei tiedetä. Tämä voitaisiin kuitenkin laskea 3D-G anturin datasta numeerisesti, muttei reaaliajassa ainakaan meidän vehkeillämme, jotka eivät kykene trigonometrisiin funktioihin. Mutta esim sarjakehitelmä voisi onnistua muutamalla termillä. Luulen kuitenkin, että parempaan tulokseen pääsisi estimoimalla säde regressiolla todellisesta datasta vs. GPS:n antama mutkan säde). Sen jälkeen tulee datan luotettavuus ja 50Hz signaalitaajuus. Muitakin hankkeita on luvassa.
Mä alan ymmärtää miksi Masa oli viime kesänä niin huonovointisen oloinen la ja su aamuisin...sä olit paasannut sille tollaista tekstiä  
biggrin.gif
. Vähempikin saa voimaan pahoin  
ghostface.gif
...
 
Hyviä ideoita.
biggrin.gif
Tuletko sinä Vetomies polkemaan Ducatimme käyntiin?  
033102beer_1_prv.gif
 

Ducati Motecilla ilman tuota erillistä boksia on vähän kuin räjähdepanos, joka on asennttu väärään suuntaan. Se potkaisee helposti imukurkut paikoiltaan.
Voi olla, ettei ehdi hankkia riittävästi massaa ennen kesää..
Pitäisi tuo periaatteessa onnistua, vielä jokunen vuosikymmen sitten kaikki autot, kuorma-autot ja traktorit väännettiin veivistä käyntiin. Finnairin kenttähenkilöstö väänsi kovilla pakkasilla jopa Convair Metropolitanin 2500 hp tähtimoottorin ropelista tulille.

Pitäisi vaan irrotettavassa käynnistysmekanismissa olla voimaa keräävä vauhtipyörä tai jousi, niinkuin joissain moottorisahoissa.

Kuntopyörään vauhtipyörä valamalla vanha autonrengas betonia täyteen? Sillä kun tönäisee takarenkaasta, niin vastahakoisinkin makaroonikone pyörähtää oikeaan suuntaan ja rengas lämpiää samalla
idea3.gif
 
Kallistuskulmaa tulisi mitata lasereilla, koska kiihtyvyysanturien kautta saatu tieto on vähintäänkin epäluotettavaa elevaation vuoksi. Lisäksi absoluuttinen kallistuskulma ei kiinnosta, vaan kallistus suhteessa radan pintaan. GPS:n ja lisäpurkkien avulla luistonesto voitaisiin säätää joka mutkaan erikseen yms...
Kallistuskulma alustan suhteen voidaan mitata asentamalla takahaarukan molempiin sakaroihin venymäliuskat ja vertaamalla niiden vastusta. Mitä suurempi ero vastuksissa, sitä reunempana renkaan kosketuspiste on.
 
Kieltävätkö säännöt swingin vaihtamisen? 1098:siin löytyy varsin näpsäkkä magnesiumista valmistettu swingi, joka on a) pitempi b) jäykempi ja c) kevyempi.
 
Kallistuskulmaa tulisi mitata lasereilla, koska kiihtyvyysanturien kautta saatu tieto on vähintäänkin epäluotettavaa elevaation vuoksi. Lisäksi absoluuttinen kallistuskulma ei kiinnosta, vaan kallistus suhteessa radan pintaan. GPS:n ja lisäpurkkien avulla luistonesto voitaisiin säätää joka mutkaan erikseen yms...
Kallistuskulma alustan suhteen voidaan mitata asentamalla takahaarukan molempiin sakaroihin venymäliuskat ja vertaamalla niiden vastusta. Mitä suurempi ero vastuksissa, sitä reunempana renkaan kosketuspiste on.
Arvasinhan, että täältä alkaa tulla hyviä ideoita. Ensin tuo startti ja nyt venymäliuskat. Eikö veto vaikuta tuohon joka tapauksessa? Toki sen saisi ainakin osin eliminoitua G-anturia vasten. Onko antureita, joista saisi järkevästi vahvistetun esim 0..5V signaalin ulos?
 
Kunnon startti Kesselin tyyliin.
Ei siellä kilpailuissa napeilla pelata  
biggrin.gif
Tuo ruohonleikkuri olisi se edullisempi tapa. Ei tarvitsisi keskittyä liikaa turhanpäiväiseen kylmä/kuumakäynnistyksen hinkkaamiseen...

Nythän startteria saisi sääntöjen mukaan käyttää, mutta kytkimen modaaminen luistamattomaksi startin ajaksi on kiellettyä.
Nyt tyhmä kysyy että miksi? Siis onko luistokytkin säännöissä pakollinen?
 
Sääntöjen mukaan kytkimen täytyy olla vakio. Mitään osia, poislukien levyt ja jouset, ei saa muuttaa. Eli siihen ei oikein saa rakennettua luiston poistavaa kytkintä startin ajaksi.

Lainaus IDM 2010-säännöistä
sanoi:
38. Clutch
No modifications are allowed.
Friction and drive discs as well as clutch springs may be replaced but their numbers and operating
system must remain original.
The fluid container may be modified or replaced.
 
Back
Ylös