1098:n luotettavuus - kokemuksia

[ek@]

BMW HP2 Sportissa on tuommoiset säteittäiset venttiilit. Nokat on jännästi viistoon koneistettu:

 

[vma]

Asiaa voi hahmottaa ajattelemalla että venttiililautaset istuvat pallopalotilan pinnalla.
Ja se säteittäisyys on teoriassa tämän pallon säde.
(No todellisuudessa säde on _paljon_ pidempi.)

Ahaa, siinä oli tämmöinen ajatus takana. Kiitos selvennyksestä. Selkeästi kerrottu kun minäkin hokasin

 

[Teuwo]

BMW HP2 Sportissa on tuommoiset säteittäiset venttiilit. Nokat on jännästi viistoon koneistettu:

Toi nokkien kosketuspinnan kulma on juuri se tekijä joka nostaa systeemin hintaa ja asettaa rajoja kuinka puolipallo se hemipalotila oikeasti voi olla jos venat olisi todella pallon säteellä.

Hemi siis on todella pieni kalotti julman isosta pallosta jos venttiilit istuvat oikeasti sen säteellä.

Edelleen seetien ja ohjurien ja niiden pesien koneistaminen vaatii ylimääräisiä työvaiheita kun venttiilit eivät enää olekkaan suorassa rivissä.

No ei biimeri niitä varmaan eksotiikkalisän takia tee.
Eli jotain ilmeistä iloa siitä on saatava.

Jos ei muuta niin palotilan keskelle, lähelle tulppaa paremmin ohjautuva seos mahdollistaa sen että liekin lähtöpaikassa seos on riittävän rikasta syttyäkseen kunnolla (ei nykimistä) ja palaakseen kohtuullisella NOx määrällä vaikka koko palotilan ilmamäärään nähden polttoainetta olisikin syötetty suht laihanlaisesti.

Dunno, bemarin ukot tietää varmasti vaan tuskin kertovat

 

[Sledgehammer]

Tosta kuvastahan ei selviä onko tuossa hemi palotala.  Hemissä ei ole mitään sen kummempia paljealuetia ollenkaan. Voisin hyvin kuvitella että tuossakin kannessa on joku pent roof tyyppinen hemin kaltainen palotila jossa osa puolipallosta on täytetty. Tämän ratkaisun etuna on se että palorintaman ei tarvitse kulkea sylinterin toisesta laidasta toiseen laitaan asti vaan palotilaa on pienennetty.

Esim näin:
http://www.sdsefi.com/eg33d1.jpg

 

[Duke of Turku]

Mulla on 1098:n kanssa vajaat 6000 onnellista kilometriä takana eikä vikoja ole ollut. (tämä ei ole pelkkää myyntipuhetta

) Lamput ja mittari huurteessa kylmällä kelillä tietysti - onko kellään mitään muita kokemuksia? Mun kaikissa Ducateissa on aina ollut sama homma. "Stallailu" on ollut harvinaisempaa kuin aikaisemmin 749:llä, muutaman kerran on sammunut kylmällä kelillä. Suunnitteluvikana voisin mainita että katteet on todella hankalat purkaa/kasata verrattuna xx9-malliin.

 

[sakuc]

Hyperissä ei moista huurtumisongelmaa ole. Siinä nyt onkin se minimalistinen 'race' mittari ja se lamppu on kaiketi aika tiivis paketti, eiks 1098 fikkarit ollu iha normi h3/7 projektorit johon on tällätty suojamuovit päälle?

 

[Italowestern]

Italon kanssa samaa mieltä noista asioista, mutta siitä en tiedä onko 1098 yhtään halutumpi jälleenmyyjien keskuudessa? S-malli maksaa edelleen sen 30 k€ uutena ja itse uskon, että se yhdessä huoltohintojen kanssa on se suurin karkoitin Ducatien suhteen. Esson baari -jutut sitten hyvänä kolmosena, eli jutut tekniikan pettämisestä jne.  Huoltohintojen lasku nyt vaikutti suhteellisen kosmeettiselta tai siis lähinnä siltä, että huoltovälejä vain pidennettiin ja siitä se lasku sitten tuli.

No, ainakin "vakio" 1098 on tehokas ja "munakas" laitos, joka vain "hiukan" kalliimpi, kuin muut pyörät, joten sopivalla hinnalla kelvannee kauppiaillekin.

Ja se sopiva hinta lienee lähempänä alkuperäistä ostohintaa kuin edellisissä mallisarjoissa eli arvon putoaminen hitaampaa.

Näin olisi loogista. Kehujahan tuo malli on saanut rutkasti ympäri maailmaa ja niitä on myös varsin miehekkäästi myyty, joka kuvaa haluttavuutta. Se taas yleensä korreloi jälleenmyyntiarvoon myös käytettynä.

Eka pudotus on aina se kovin, mutta uskon, että hyvin lähelle paria kymppiä pitää 1098 hintansa melko pitkään.

 

[Italowestern]

Kyllä niissä nelarien äänissä eroja on ja Agustan tapauksessa koneen sisälläkin on erilaisia ratkaisuja, jotka ääniin vaikuttaa,

Mitä erilaisia ratkaisuja MV:n rivinelkissä koneen sisällä on muihin rivinelkkukoneisiin?

Juu, tuollahan se jo ehdittiinkin käydä läpi tuo Valvole Radiali ja sitten löytyy varmaan muitakin pikku eroja, jotka käyntiääneen vaikuttaa osaltaan. Kuitenkin, kuten sanoin, en oikein hyvin nelarien ääniä erota paitsi V-4-koneet omalla saundillaan kylläkin.

Sylinterimäärä ja sen kertoimet luo aina sen ominaisen pohjavireen. Esim. 5-mukinen kuulostaa hiukan samalta kuin 10-mukinen, V-4 kaukaista sukua V-8 äänille, kuutonen 12-mukiselle jne.

Ducatista ja sen saundeista tykkään edelleen itse eniten.. Myös upeista ajo-ominaisuuksista.

 

[Italowestern]

Kyllä niissä nelarien äänissä eroja on ja Agustan tapauksessa koneen sisälläkin on erilaisia ratkaisuja, jotka ääniin vaikuttaa,

Mitä erilaisia ratkaisuja MV:n rivinelkissä koneen sisällä on muihin rivinelkkukoneisiin?

Juuri tämän minäkin haluaisin kuulla, ehdit ensin..

MV:ssä on säteittäin palotilaan nähden asennetut venttiilit. Muuten se on aikalailla saman tyyppinen kuin japonialaiset kalakaverinsa. Muistelisin, että japskeissa on ihan perinteiset yhteen suuntaan kallistetut venat? En kuitenkaan tiedä mitä ihmettä se sitten ääniin vaikuttaa? Tuskin yhtään mitään...  

Iskunpituudet ja puristussuhteet ovat kai samaa luokkaa...?
En nyt menisi väittämään moottorin suunnittelua helpoksi. Hienon moottorin ovat MV:llä tehneet.

Itse asiassa näin tuossa viimeviikolla huoltsikan pihalla 1000-kuutioisen MV-Agustan. Oli siinä ihan miehekkäät pörinät. Luulisin, että siinä oli joku kohtuu avoin putkisto paikallaan. Normaalit 4 pientä pakarin päätä siinä oli.

Italo nyt on tuollainen runosieluinen kukkapaita, joka näkee omat laitteensa hyvin ruusuisena (Italo hei, euroopassa on tyrkyllä vähän ajettuja 999R-malleja alle 15k€ hintaan --> täällä kilvissä reilu parikymppiä  

). Ehkä siitä syystä nyt MV:kin kuulostaa speciaalilta.

Toisaalta yleensä me kaikki nähdään oma mopo jotenkin parempana kuin se onkaan.  

Muistathan sen vanhan fysiikan totuuden: Kaikki vaikuttaa kaikkeen..

Juu olen kyllä hyvin tietoinen, että Saksasta saa edullisesti myös Ducateja ja myös hiilikuitukaunokaisia eli 999 ärriä.

Tuo oma ilahduttaa silmää ja muitakin aisteja joka päivä ja on kohta melkein maksettukin, joten en ota pulttia sen arvon kehityksestä, koska näyttää olevan maailmalla jo pohjansa saavuttanut, jollei nyt jotain ihme lamaa tule. On se niin hyvä peli ajaa, että oksat pois.

Ducatin kohdalla on monesti niin, että kunhan vaan se koeajo tulee tehtyä, niin saattaa kärpänen puraista pahemman kerran. Niin on monelle käynyt ja tulee käymään entistä useammille, kun pelit on viimeiakoina paljon mainetta niittäneet ja hyvää palautetta saaneet.

Suosittelen siis lämpimästi myös 999 ärriä. Rohkeesti vaan Saksaan ostoksille.

t. Kukkapaita Spagetti Raketti

 

[ksth2]

Edelleen seetien ja ohjurien ja niiden pesien koneistaminen vaatii ylimääräisiä työvaiheita kun venttiilit eivät enää olekkaan suorassa rivissä.

Hmm.. nykyaikaisin koneistuslaittein ei vaadi mitään ylimääräisiä työvaiheita. Esim käyttämäni Miran Centronic toimii tuossakin tapauksessa ilman ylimääräisiä työvaiheita

 

[Teuwo]

Edelleen seetien ja ohjurien ja niiden pesien koneistaminen vaatii ylimääräisiä työvaiheita kun venttiilit eivät enää olekkaan suorassa rivissä.

Hmm.. nykyaikaisin koneistuslaittein ei vaadi mitään ylimääräisiä työvaiheita. Esim käyttämäni Miran Centronic toimii tuossakin tapauksessa ilman ylimääräisiä työvaiheita

Nyt en oikein hahmota miten se onnistuisi ilman lisävaiheita työstöaseman ohjelmassa.

Siis jos kuvitellaan että suht automatisoidulla valmistuslinjalla valukappaleeseen, tässä tapauksessa kansiaihioon, porataan määrävälein yhdensuuntaisia reikiä (ts. vaikka ohjurien pesiä) jotka ovat samassa tasossa.

Kappaletta tai terää ei tarvitse liikuttaa kuin yhden akselin suuntaan porausten välillä.

Jos kuitenkin reiät eivät olekkaan yhdensuuntaisia on terän tai kappaleen asentoa ihan pakko vaihtaa esim. saman sylinterin vasemman ja oikean puolen imuventtiilien välillä. Siis vaikka kairaisi kannesta ensin yhdensuuntaiset reiät. Eli nyt kuvitteellisesti vaikka kaikki vasemmat imuventtiilit ja sitten oikeat on terän suuntaa muutettava kuitenkin puolten välillä.

Miten tämä onnistuisi niin että koneaikaa menee täsmälleen saman verran kuin ensimmäisessä tapauksessa ohittaa minut.

Ksthb osaa ilmeisenä asiantuntijana varmaan valottaa kuinka automatisoidusti kansia valmistetaan teollisena sarjatyönä?

Ihan akateemisesta mielenkiinnosta, toisena juttuna, eikö nuo Miran sinällään ensiluokkaiset värkit heitä enempi korjaamo ja ylläpitopuolelle kuin itse massatuotantoon vai toimittaako valmistaja myös tuotantolinjoja ?

 

[wekkuli]

Edelleen seetien ja ohjurien ja niiden pesien koneistaminen vaatii ylimääräisiä työvaiheita kun venttiilit eivät enää olekkaan suorassa rivissä.

Hmm.. nykyaikaisin koneistuslaittein ei vaadi mitään ylimääräisiä työvaiheita. Esim käyttämäni Miran Centronic toimii tuossakin tapauksessa ilman ylimääräisiä työvaiheita

Miten tuo Mira sen tekee? Joka tapauksessa säteittäiset venttiilit tarvitsevat lisää kääntöjä kappaleelle, eli oli kone mikä hyvänsä niin lisäkustannuksia tulee ajan ja/tai kalliimpien tuotantolaitteiden muodossa?

 

[ksth2]

Edelleen seetien ja ohjurien ja niiden pesien koneistaminen vaatii ylimääräisiä työvaiheita kun venttiilit eivät enää olekkaan suorassa rivissä.

Hmm.. nykyaikaisin koneistuslaittein ei vaadi mitään ylimääräisiä työvaiheita. Esim käyttämäni Miran Centronic toimii tuossakin tapauksessa ilman ylimääräisiä työvaiheita

Nyt en oikein hahmota miten se onnistuisi ilman lisävaiheita työstöaseman ohjelmassa.

Siis jos kuvitellaan että suht automatisoidulla valmistuslinjalla valukappaleeseen, tässä tapauksessa kansiaihioon, porataan määrävälein yhdensuuntaisia reikiä (ts. vaikka ohjurien pesiä) jotka ovat samassa tasossa.

Kappaletta tai terää ei tarvitse liikuttaa kuin yhden akselin suuntaan porausten välillä.

Jos kuitenkin reiät eivät olekkaan yhdensuuntaisia on terän tai kappaleen asentoa ihan pakko vaihtaa esim. saman sylinterin vasemman ja oikean puolen imuventtiilien välillä. Siis vaikka kairaisi kannesta ensin yhdensuuntaiset reiät. Eli nyt kuvitteellisesti vaikka kaikki vasemmat imuventtiilit ja sitten oikeat on terän suuntaa muutettava kuitenkin puolten välillä.

Miten tämä onnistuisi niin että koneaikaa menee täsmälleen saman verran kuin ensimmäisessä tapauksessa ohittaa minut.

Ksthb osaa ilmeisenä asiantuntijana varmaan valottaa kuinka automatisoidusti kansia valmistetaan teollisena sarjatyönä?

Ihan akateemisesta mielenkiinnosta, toisena juttuna, eikö nuo Miran sinällään ensiluokkaiset värkit heitä enempi korjaamo ja ylläpitopuolelle kuin itse massatuotantoon vai toimittaako valmistaja myös tuotantolinjoja ?

Hmm.. ajattelin epähuomiossa tota kunnostuksen vaatimin toimenpitein. Tosi asiassa tuotanto linjallakaan toi ei aiheuta mitään erikois toimenpiteitä, näin uskoisin.
Samalla vaivalla taitanee mennä kuin muidenkin työstö ohjelmien teko, sillä mun mielestä tossa ei oo mitään ihmeellistä, koneistus mielessä

 

[Seikkailu_R]

BMW HP2 Sportissa on tuommoiset säteittäiset venttiilit. Nokat on jännästi viistoon koneistettu:

Sekä hondan RFVC koneisissa singleissä, vuodesta -83->.

Kuvan perusteella tosin hieman enemmän vinossa, ja normaalilla nokka-akselilla, mutta keinuvipuja senkin edestä.

Eikai rivikonetta työstettäessä kannata joka venttiilin jälkeen vaihtaa suuntaa?
Onhan siinä kuitenkin useampi samaan suuntaan kallellaan oleva venttiili rivissä...

 

[wekkuli]

Joo minäkin ymmärtäisin sen niin, että esim normaalissa 16-venttiilisessä rivikoneessa porataan/avarretaan kaikki imureiät perätysten. Porausten välissä ei tarvitse liikuttaa kantta kuin yhden akselin suuntaisesti. Ja samoin pakoreiät, 8 porausta ja valmis.

Sitten kun reiät ovat säteittäin sijoitettu, voidaan porata vain 4 reikää peräkkäin (1 per pytty), jonka jälkeen kappaletta on käännettävä.

 

[Tienviemä]

Eikös niissä työstökoneissa ole useampia karoja jotka voidaan asettaa eri kulmiin?

 

[Teuwo]

Joka tapauksessa säteittäiset venttiilit tarvitsevat lisää kääntöjä kappaleelle, eli oli kone mikä hyvänsä niin lisäkustannuksia tulee ajan ja/tai kalliimpien tuotantolaitteiden muodossa?

Eikös niissä työstökoneissa ole useampia karoja jotka voidaan asettaa eri kulmiin?

Ne lisäkarat ei lie ilmaisia jos/kun tarpeen ?

Kyse taisi olla siitä että radiaaliventtiilit tulee kalliimmiksi kuin yhdessä rivissä olevat.

 

[Guest]

noista säteittäisistä venttiileistä, niin BMW:llä oli varsin pitkälle viety projekti BMW "Monti" kilpa-autossa
60-luvun lopulla. Ohessa kuva ( tai ainakin pitäisi olla..)

http://img232.imageshack.us/img232....MG][/url]

Pakosarjat olivat moottorin kummallakin puolen ja imusarjat olivat nokka-akseleiden välissä pystyssä. 1.6 litraisesta koneesta ottivat liki 225hp siihen aikaan...

Kuva on skannattu Classic&Sportscar sep 1988 lehdestä

 

[wekkuli]

Noi säteittäiset venttiilithän MV Agustalla on muuten perua suunnitteluyhteistyöstä Ferrarin kanssa. F4-mylly on sukua Ferrarin F1-moottorille 90-luvun alusta, sieltä ne "radiaaliventtiilit" on peräisin. Ja F-kirjain mallimerkinnässä tarkoittaa Ferraria.

 

[vtwin]

Tämmöinen tuli vastaan amerikan foorumilla:

"As of 5th December 2007 the modified sprocket flowed into production
from frame no. ZDM1XBEW38B014360 for US models and from frame no.
ZDMH700AA7B013062 EU versions."

If you frame number predates these, then you need a new sprocket.

Eli takarattaita ilmeisesti menossa vaihtoon. Kannattaa kysellä vaikka maahantuojalta.