Xjr ei meinaa startata lämpimänä.

[Keesy]

Xjr ei meinaa startata lämpimänä.

Mistäköhän voisi johtua että Xjr (ruisku) ei jaksa käynnistyä lämpimänä, (akku on lähes uusi) esim tankille ajaessa on jo toistamiseen tullut sama ongelma, ei meinaa jaksaa käynnistyä, kummallakin kerralla lopulta lähti käyntiin kun antoi paljon kaasua. Muuten välillä kyllä käynnistyy kylmänä oikein hyvin, mutta välillä saa kyllä antaa startin hetken pyöriä, mutta aina lähtenyt kuitenkin käyntiin.
Kiitos jo vastauksista.

 

[PoS]

Ettei venttiilit kantais? Onko välyksiä katsottu milloin?

 

[micco]

Mikä on akun merkki ja malli?

 

[TIJ]

Oliko vastaavia ongelmia jo ennen uuden akun laittoa?
Akkukaapelit hyvin kiinnitetty ja pinnat puhtaat?
Starttimoottorin piuhat hyvin kiinni?
Ei pelkästään plus-puoli vaan myös reitti starttimoottorilta akun miinus-navalle?

 

[Tinde]

Jos on niin että pyörittää (akku kunnossa) mutta ei edes lupaa ennenkuin antaa kaasua niin kuulostaa että suuttimet on vuotanut eli kun sammutat koneen vuotaa vielä hiukan bensaa imusarjaan ja siten "kastelee" koneen. Tulpat "kirkastuu" kun saa tarpeeksi ilmaa ja lähtee käyntiin. Tämä yksi monista vaihtoehdoista.

 

[A59]

jos kuumana on voima pois startista hyvästä akusta huolimatta .... niin kurkkaa startin sisään.....
hiilet yleensä...... fjr:n tyyppivika kun on liikaa tai paskaa öljyä niin öljyt starttiin ja hiilet muusiksi...

 

[TA]

Mulla teki moottorikelkka samaa. Se on laihalla, kylmänä antaa rikastusta niin lähtee mutta lämpimänä ei.

Käänsin TPS:ää hieman enemmän "aukiasentoon" eli eri suuntaan mihin vaijeri vetää. Se hoiti sen kuntoon.

 

[itl]

Jos startti pyörittää lämpimällä koneella ongelmitta niin tsekkaisin venttiilinvälykset ihan ensiksi. Kantavat venttiilit aiheuttaa juurikin sitä, että kone starttaa kylmänä hyvin mutta lämpimänä ei sitten millään.

 

[Hsippe]

Jos startti pyörittää lämpimällä koneella ongelmitta niin tsekkaisin venttiilinvälykset ihan ensiksi. Kantavat venttiilit aiheuttaa juurikin sitä, että kone starttaa kylmänä hyvin mutta lämpimänä ei sitten millään.

No, eikun tasan ja just toisin päin.
Kantavilla (imu) venoilla ei starttaa kylmänä mitenkään mutta lämpinä lähtee.
Syynä on se että kylmässä koneessa kantava vena ei enää kuumassa kannakkaan vaan on pienellä välyksellä Johtuu AL-kannen kaksinkertaisesta lämpölaajenemiskertoimesta teräsvenaan verrattuna.

Pakovenoilla sitten epämääräisempää mutta kantava pakovena on tosi lyhytaikainen ilmiö, se näet muuttuu tosi nopeasti palaneeksi pakovenaksi...

 

[itl]

No, eikun tasan ja just toisin päin.

Noh, omien kokemusten perusteella se on juurikin niin, kuten sanoin edellisessä viestissä.

Syy tähän on se, että kylmällä koneella venttiilit ei kanna. Lämpimällä koneella välykset pienenevät, jolloin venttiili alkaa kantamaan ja hankaloittaa käynnistystä, kun puristuksia ei ole riittävästi. Oli sitten kyse imu- tai pakoventtiilistä.

Tämä siis silloin, kun kone alkaa oireilemaan käynnistyvyyden kanssa ja venttiilinvälykset eivät vielä ole päässeet niin pieniksi, että venttiilit kantavat myös kylmänä. Venttiilinvälyksethän pienenevät kilometrien myötä.

 

[Hsippe]

No, kokemuksia voi olla vaikka mistä mutta yhdistelmällä alumiini kansi yläpuolisella nokalla/nokilla ja teräs tai titaanivenoilla menee just niin että koneen lämmetessä venttiilivälys kasvaa.
Ja on ihan todennettavissa laskemalla ja mittaamallakin.

 

[lario]

Jos pitää kuumana hangata kaasu auki, niin vuotava(t) suutin...?

 

[ts18056]

Noh, omien kokemusten perusteella se on juurikin niin, kuten sanoin edellisessä viestissä.

Samoja kokemuksia myös muilla, sanoi ingenjöörit laskutikkuineen mitä vaan.

 

[Jussi6]

XJ:ssä vissiin samanlainen ilmajäähdytteinen perusrakenne. Omassa oli pari pakoventtiiliä kulunut toleranssien ulkopuolelle ja piti kylmänä ja lämpimänä selvän sivuäänen, liekö sitten tulis äänet kovempana ulos kun ei ole nestevaippoja vaimentamassa. Kaasarikone kylla oma, etten osaa ruiskuvehkeestä sanoa syystä mitään.

 

[itl]

No, kokemuksia voi olla vaikka mistä mutta yhdistelmällä alumiini kansi yläpuolisella nokalla/nokilla ja teräs tai titaanivenoilla menee just niin että koneen lämmetessä venttiilivälys kasvaa.
Ja on ihan todennettavissa laskemalla ja mittaamallakin.

Voitko perustella miksi venttiilin välys kasvaisi koneen lämmetessä?

 

[Hsippe]

Voin.
Alumiinin lämpölaajenemiskerroin on noin kaksinkertainen verrattuna teräkseen. Eli kannen lämmetessä nokka-akseli nousee nopeammin kuin venttiili pitenee.
Tarkat kertoimet löytyy kuukelilla ja laskeminen on helppoa kun vaan suunnillen arvaa esim sen venttiilin pituuden oikein.
Joskus noita laskeskelinkin ja tulos kyllä pitää kutinsa reaalimaailmassa todettuun. Esin autossa on helppo napata venakoppa irti liki käyntilämpöisestä koneesta ja seurata miten välys muuttuu kun motti pikkuhiljaa jäähtyy tallin lämpöön. Ja autopuolella tähän ilmiöön ensikertaa tutustuinkin kun dsl pökötti ei startannut pakkasella millään mutta tallista kyllä.

 

[jr66]

Mistäköhän voisi johtua että Xjr (ruisku) ei jaksa käynnistyä lämpimänä, (akku on lähes uusi) esim tankille ajaessa on jo toistamiseen tullut sama ongelma, ei meinaa jaksaa käynnistyä, kummallakin kerralla lopulta lähti käyntiin kun antoi paljon kaasua. Muuten välillä kyllä käynnistyy kylmänä oikein hyvin, mutta välillä saa kyllä antaa startin hetken pyöriä, mutta aina lähtenyt kuitenkin käyntiin.
Kiitos jo vastauksista.

Eli startti pyörii mutta ei käynnisty ? Kun tämä huonosti starttaaminen tarkoittaa monesti että starttimoottorissa on jotakin vikaa/pyörittää huonosti.

 

[ts18056]

Voin.
Alumiinin lämpölaajenemiskerroin on noin kaksinkertainen verrattuna teräkseen. Eli kannen lämmetessä nokka-akseli nousee nopeammin kuin venttiili pitenee.

Jep, jep. Ja se vesijäähynen kansi lämpenee saman verran ja samaan tahtiin kuin se millä lie (mahdollisesti) täytetty venttiili?

 

[itl]

Voin.
Alumiinin lämpölaajenemiskerroin on noin kaksinkertainen verrattuna teräkseen. Eli kannen lämmetessä nokka-akseli nousee nopeammin kuin venttiili pitenee.
Tarkat kertoimet löytyy kuukelilla ja laskeminen on helppoa kun vaan suunnillen arvaa esim sen venttiilin pituuden oikein.
Joskus noita laskeskelinkin ja tulos kyllä pitää kutinsa reaalimaailmassa todettuun. Esin autossa on helppo napata venakoppa irti liki käyntilämpöisestä koneesta ja seurata miten välys muuttuu kun motti pikkuhiljaa jäähtyy tallin lämpöön. Ja autopuolella tähän ilmiöön ensikertaa tutustuinkin kun dsl pökötti ei startannut pakkasella millään mutta tallista kyllä.

Jo vain. Tuossa on vaan se juttu, että venttiili saattaa lämmetä n. +900C, erityisesti pakoventtiili. Jäähdytetty kansi pysyy kuitenkin siellä +80...150C tietämillä oli sitten vesi tai ilmajäähdytteinen kone. Lisäksi nokka-akseli sekä venttiilin shimmilevyt laajenevat myös pienentäen välystä.

Kysymys, jos venttiilinvälykset suurenisivat koneen lämmetessä niin miksi venttiilin välykset säädetään kylmästä koneesta eikä lämpimästä? Jos välykset kasvaisivat koneen lämmetessä niin eikö silloin kannattaisi säätää venttiilin välykset kylmällä koneella nollaan eli välyksettömiksi?

 

[Mikeyx]

Oikeastihan venttiilit säädetään kylmään koneeseen sellaisilla välyksillä, ettei kuumassakaan koneessa venttiilit kanna. Siksi ne mitat ja toleranssit on annettu.