Xj900 -83 ja sen uusi elämä
Laitetaas tännekkin vähän stooria..
Loppukesästä 2014 tuli hommattua ensimmäinen oma MP. Hintaa pyörälle jäi 800e, kilsoja mittarissa jotain 120tkm tai enemmän ja kammottava, suorastaan hirvittävä ulkomuoto. Eli juurikin sopivaa rälläkänruokaa. Tekniikan piti olla kuitenkin kunnossa.
Heitin mopolla muutaman lyhyehkön lenkin ja kaikki tuntui pelittävän ok hyvin. Mitänyt kytkin luisti, valot ei oikein skulannu ja jos stongasta päästi irti niin tämä vanha japanilainen maantiivistäjä ravisteli selästään. Valoja tutkinkin oikein kunnolla. Isoin ongelma oli että takavalo ei pelittänyt. Tsekkasin polttimot, syynäsin piuhat ja sulakkeet, tanssin ripaskaa ja lauloin samalla Mamban Vielä On Kesää Jäljellä, tarkistin liittimet ja kaiken mutta ei. Lopulta zägällä kaveri huomasi takavalon vilkahtavan kun koskin virtalukkoon. No siinähän se vika oli, virtalukko oli entinen.
Kun olin saanut tarpeeksi hyväillä tätä kuvankaunista vimpainta olin päättänyt varata sille ajan kauneusleikkaukseen.
Tätä ennen olin kerennyt hommata muutaman osan kuten Suzuki Gsx750 inazuma tankin, Heidenau k67 triali kumit ja jotain sälää.
Aikani mopoa pilkottua alkoi sen uusi olomuoto vihdoin hahmottua. Penkkikin oli jo puoliksi tehty vanhasta Anttilan kaiteeseen hinkatusta dekistä.
Loppupeleissä päätin että on saatava kyllä uudet korkeammat iskarit taakse. Ebayn mahtavasta valikoimaista löytyikin komeat kiinalaiset Öhlinsit. Takuuvarmasti todella laadukkaat. Noh tärkeintä ei ollut laatu vaan tietenkin halpa hinta ja tyylikäs ulkonäkö. Koska uudet tolpat olivat noin 100mm pidemmät olisi niiden vääntäminen vanhaan takahäkkiin ollut mahdotonta. Vaikka tämä olisi onnistunut olisi pyörästä tullut vähintäänkin kammottava MäntsäläFightteri järkyttävine ajoasentoineen. Joten säilyttääkseni kardaanin asennon samassa oli tehtävä uusi takahäkki.
Osia tuli tilailtua pilvin pimein. Uudet mittarit, stonga, tupit, kaikki valot, vilkut, pakoputki, kytkimen osat, putsarit ja vaikka mitä. En edes muista kaikkea. Penkin päällystyskin oli valmis ja siitä tuli tälläinen. Tuttu verhoili, ite veistelin vaan muodon armaflexistä dekin päälle.
Takalokarin väänsin IV-käyrästä ja siitä tuli ihan hyvä, ainakin takaa katsottuna.Niinhän ne monet muutkin jutut. Sivuprofiiliin en ollut tyytyväinen ja tämäntakia koko homma meni uusiksi. Tein pellistä sellasen "Cafe perän" mutta loppujenlopuks en tykänny siitäkän joten näillä näkymin lokarin virkaa toimittaa rek.kilpi.
Laitetaas tännekkin vähän stooria..
Loppukesästä 2014 tuli hommattua ensimmäinen oma MP. Hintaa pyörälle jäi 800e, kilsoja mittarissa jotain 120tkm tai enemmän ja kammottava, suorastaan hirvittävä ulkomuoto. Eli juurikin sopivaa rälläkänruokaa. Tekniikan piti olla kuitenkin kunnossa.
Heitin mopolla muutaman lyhyehkön lenkin ja kaikki tuntui pelittävän ok hyvin. Mitänyt kytkin luisti, valot ei oikein skulannu ja jos stongasta päästi irti niin tämä vanha japanilainen maantiivistäjä ravisteli selästään. Valoja tutkinkin oikein kunnolla. Isoin ongelma oli että takavalo ei pelittänyt. Tsekkasin polttimot, syynäsin piuhat ja sulakkeet, tanssin ripaskaa ja lauloin samalla Mamban Vielä On Kesää Jäljellä, tarkistin liittimet ja kaiken mutta ei. Lopulta zägällä kaveri huomasi takavalon vilkahtavan kun koskin virtalukkoon. No siinähän se vika oli, virtalukko oli entinen.
Kun olin saanut tarpeeksi hyväillä tätä kuvankaunista vimpainta olin päättänyt varata sille ajan kauneusleikkaukseen.
Tätä ennen olin kerennyt hommata muutaman osan kuten Suzuki Gsx750 inazuma tankin, Heidenau k67 triali kumit ja jotain sälää.
Aikani mopoa pilkottua alkoi sen uusi olomuoto vihdoin hahmottua. Penkkikin oli jo puoliksi tehty vanhasta Anttilan kaiteeseen hinkatusta dekistä.
Loppupeleissä päätin että on saatava kyllä uudet korkeammat iskarit taakse. Ebayn mahtavasta valikoimaista löytyikin komeat kiinalaiset Öhlinsit. Takuuvarmasti todella laadukkaat. Noh tärkeintä ei ollut laatu vaan tietenkin halpa hinta ja tyylikäs ulkonäkö. Koska uudet tolpat olivat noin 100mm pidemmät olisi niiden vääntäminen vanhaan takahäkkiin ollut mahdotonta. Vaikka tämä olisi onnistunut olisi pyörästä tullut vähintäänkin kammottava MäntsäläFightteri järkyttävine ajoasentoineen. Joten säilyttääkseni kardaanin asennon samassa oli tehtävä uusi takahäkki.
Osia tuli tilailtua pilvin pimein. Uudet mittarit, stonga, tupit, kaikki valot, vilkut, pakoputki, kytkimen osat, putsarit ja vaikka mitä. En edes muista kaikkea. Penkin päällystyskin oli valmis ja siitä tuli tälläinen. Tuttu verhoili, ite veistelin vaan muodon armaflexistä dekin päälle.
Takalokarin väänsin IV-käyrästä ja siitä tuli ihan hyvä, ainakin takaa katsottuna.Niinhän ne monet muutkin jutut. Sivuprofiiliin en ollut tyytyväinen ja tämäntakia koko homma meni uusiksi. Tein pellistä sellasen "Cafe perän" mutta loppujenlopuks en tykänny siitäkän joten näillä näkymin lokarin virkaa toimittaa rek.kilpi.
Olisin jo heti aluks kiikuttanu tän soodapuhallukseen mutta kun sitä oli hemmetin vaikee työntää ton moottoripukin kanssa farmariautoon ja kaiken lisäksi mun polvi oli just leikattu niin en viittiny alkaa painii. illalla sitten kotona muutaman viisaan jälkeen tajusin et Mätänetistä saa tollasen kotisoodapuhalluspurkin ja heti aamulla ammuin hakemaan sellasen. Sanotaanko nyt vaikka niin että olis kannattanu hakee heti alussa. Meni puol tuntii ja kaikki shitti oli irronnu koneesta. Tässä edustava kuva. (vähän tuppaa olee pölystä hommaa sisällä)
Tuntuu niin helpolta ja halvalta tää pyöränlaitto verrattuna autoihin että ihan kyllä mukavaa puuhaa. Ootan kyllä todellakin että kevät koittaa ja pääsee kokeilee. Luulis tän liikkuvankin ees vähän rivakammin kun miettii että paljon tästä on lähteny painoa pois 
hyi, jäi ostamatta.
