Joskun vuonna 1980 avasin -78 mallin Tunturi Super Sportin koneen vanhempien kesämökin kuistilla kampuran laakereiden vaihtoa varten ja sain tiputettua vaihteiston laakerineulat lautojen raosta alussepelille. Ropinaa kuunnellessa alkoi melko nopeasti herne imeytymään hengittimeen. Seuraavana aamuna lainasin kaverin mopoa ja ajoin Vesilahden perämetsistä Tampereelle Piipun luo (vai olisiko ollut se toinen liike siinä nykyisen Mixein kohdalla...) hakemaan uusia neuloja. Paluumatkalla petti Raisusta kytkin ja jäinpä vielä vanhemmille kiinni mopoilusta kaupunkiin; ikää oli vasta 14.
-
Tervetuloa uudistetulle moottoripyora.org -foorumille! Onko ongelmia? Palautetta? kerätään tähän ketjuun kootusti asiat. Mikäli et pääse ketjuun kirjoittamaan, voit myös olla sähköpostilla yhteydessä. Teknisen tuen sähköposti löytyy yhteystiedot -sivulta. Mikäli et pääse kirjautumaan, yritä ensin salasanan palautusta.
Voiko pahemmin sössiä?
- Keskustelun aloittaja timo1
- Aloituspäivä
Piikkijammun kaasuvaijeria vaihtaessa ruuvasin kaasarin kantta paikalleen. Ihmettelin, kun oli niin jäykkä. Ei muuta kun isompia pihtejä. Sitten huomataan, ettei vaijeri liiku
Kansi auki ja huomasin vasta nyt luistille tarkoitetun ohjuritapin ja uran luistissa. Nyt oli sitten toinen uusi vähän ahtaampi ura alkuperäisen vieressä, mutta ei muuta kun
mopojen kanssa tuli kyllä opeteltua kantapään kautta monikin asia, niistä ei sen sen enempää... nolottaa liikaa (mm ajoin monta viikkoa tuntsan sportilla ennen kuin huomasin että siinä on kolmaskin vaihde, porasin suuttimia isommaksi porakoneella jne)
pahimpia "sössimisiä" sitten on autojen kanssa ollut nuorempana jokunenkin (en jaksa luetella kaikkia mokia):
- ekaan peltoautoon piti vaihtaa laatikkoon öljyt, (jostain kumman syystä) mutta päästettiinkin öljyt moottorista...ja lisättiin silti laatikkoon. no...proppu kun proppu.
- pullikkeeliseen mk1 "viri-viri" eskoon palikoin 1.6 kenttiläisen koneen vimpan päälle (nokat hiotettiin silloisella urjalan erikoismoottorilla, sähkösytkä tehtiin itse, alakerran kevennykset ja tasapainoitukset, puristukset, isoventtttiilienen avarrettu kansi ym.ym.) "Haimakaisen" viritysoppaan mukaan nostin myös öljynpaineita sorvaamalla prikan ö-pumpun venttiilin jousen alle. prikasta tuli kuitenkin väärän kokoinen ja ekalla startilla ö-painemittari tappiin, suodatin palloksi ja öljyt pitkin kattoa ja konehuonetta. loppuviimeeksi viritys onnistui melko hyvin - kulutus oli vain 16l/100km ja tehoa perstuntumalla ehkä noin max. 100hp. penkityksiin ei siihen aikaan ollut rahaa.
moottoripyörien säätöhommat, sen vähän ajan mitä olen harrastanut, olen suosiolla jättänyt suosiolla alan ammattilaisille. perusjutut silti teen mieluummin vielä itse...ja säästän.
pahimpia "sössimisiä" sitten on autojen kanssa ollut nuorempana jokunenkin (en jaksa luetella kaikkia mokia):
- ekaan peltoautoon piti vaihtaa laatikkoon öljyt, (jostain kumman syystä) mutta päästettiinkin öljyt moottorista...ja lisättiin silti laatikkoon. no...proppu kun proppu.
- pullikkeeliseen mk1 "viri-viri" eskoon palikoin 1.6 kenttiläisen koneen vimpan päälle (nokat hiotettiin silloisella urjalan erikoismoottorilla, sähkösytkä tehtiin itse, alakerran kevennykset ja tasapainoitukset, puristukset, isoventtttiilienen avarrettu kansi ym.ym.) "Haimakaisen" viritysoppaan mukaan nostin myös öljynpaineita sorvaamalla prikan ö-pumpun venttiilin jousen alle. prikasta tuli kuitenkin väärän kokoinen ja ekalla startilla ö-painemittari tappiin, suodatin palloksi ja öljyt pitkin kattoa ja konehuonetta. loppuviimeeksi viritys onnistui melko hyvin - kulutus oli vain 16l/100km ja tehoa perstuntumalla ehkä noin max. 100hp. penkityksiin ei siihen aikaan ollut rahaa.
moottoripyörien säätöhommat, sen vähän ajan mitä olen harrastanut, olen suosiolla jättänyt suosiolla alan ammattilaisille. perusjutut silti teen mieluummin vielä itse...ja säästän.
Khyyllä. Mullakin oli todella hieno raisu aikoinaan. Jostain syystä piti ruveta turhaan konetta purkamaan, kun kulki niin hienosti. Noh männäntapin sokka sinne koneeseen kilahti ja piti testata polkimesta, että menikö se nyt varmasti sinne. Nirsk ja jumiin. Eipä tullut ulos kuin alakerta halkaisemalla. Noh sitähän ei sitten koskaan saatu kunnolla kasaan ja välimallin alakertaa ei koskaan löytynyt vaikka kuinka yritettiin. Ikää ja vuosia tuosta on kulunut yli 15, mutta silitikin vielä harmittaa :-D Otti se vaan silloin niin pahasti päähän.Mulla lähti lukkorengaspihdeistä rengas karkuun *sproing* ja aikani etsittyäni sitä totesin ettei se nyt ainakaan kampimonttuun mennyt...pv suzukin männäntapin sokka kampikammioon. ei tietenkään ollu mitään riepua suojanaoppia ikä kaikki
edit: hauskinta oli se että sain sokan ongittua pois puolen tunnin ähräämisen jälkeen ilman moottorin irroitusta saati purkua. hiukan magneettinen meisseli ja kova tahto keulimaan sai ihmeitä aikaan. sivustakatsojilla ei tosin meinannu usko riittää
Kone käymään ja sadan metrin ajon jälkeen se lukkorengas löytyi mukin ja pytyn välistä = mäntä irti pytystä lekan ja puutapin kanssa, pytty uudelleen porattavaksi ja sitten vaan remppa alusta...
edit: aika moni näköjään rahoittanut sorvaamoja tuon homman kanssa....
Jos se toimii, älä korjaa sitä.
Pitää itseki uskaltautua avautumaan täällä. Nickin mukaisessa mopossahan on öljynsuodatin patruuna mallia tähän mennessä olen kahdesti onnistunut saamaan sen pesän huonosti paikalleen. Eli kun kaataa öljyt koneeseen kaikki on OK mutta kun käynnistät ne öljyt on tallin lattialla. Onneksi molemmilla kerroilla laski vaan vähän sieltä välistä (1-2 litraa) niin kone ei kuitenkaan öljyittä käynyt.
Tuoreempi tapaus kahden viikon takaisesta traktorin kannentiiviste remontista. Kaikki oli saatu takaisin kasaan ja eikun koeajolle, vajaan kilometrin ajon jälkeen kone hyytyi tielle. Tässä vaiheessa alkoi kiroileminen, kunnes jonkun ajankuluttua hokasin että polttoainehana on vielä kiinni. Eikun ilmaamaan ja taas vanha massikka kulkee.
Tuoreempi tapaus kahden viikon takaisesta traktorin kannentiiviste remontista. Kaikki oli saatu takaisin kasaan ja eikun koeajolle, vajaan kilometrin ajon jälkeen kone hyytyi tielle. Tässä vaiheessa alkoi kiroileminen, kunnes jonkun ajankuluttua hokasin että polttoainehana on vielä kiinni. Eikun ilmaamaan ja taas vanha massikka kulkee.
xj750:seen tein jotain pikkuhommaa ja olin nostanut tankin sivuun.
laittoi tankin takaisin ja lähti ajelemaan niin vajaan kilometrin päässä kone vain hyytyi, ei ottanut enää käynnistyäkseen joten ei muuta kuin työntämään kotiin, matkaakaan ei ollut loppujen lopuksi paljon, mutta ylämäki pisti hikoilemaan kummasti ja hengityskin tiivistyi.
otsa kosteana sitten mietti hetken ja nosti tankin pois, huomaten että polttoaineletkku oli taittunut ja esti löpön menemisen koneeseen.
hetken kiivasta kiroilua koska tuon korjaus olisi ollut helppo, sitten repesi nauramaan kuntoilun puolesta.
laittoi tankin takaisin ja lähti ajelemaan niin vajaan kilometrin päässä kone vain hyytyi, ei ottanut enää käynnistyäkseen joten ei muuta kuin työntämään kotiin, matkaakaan ei ollut loppujen lopuksi paljon, mutta ylämäki pisti hikoilemaan kummasti ja hengityskin tiivistyi.
otsa kosteana sitten mietti hetken ja nosti tankin pois, huomaten että polttoaineletkku oli taittunut ja esti löpön menemisen koneeseen.
hetken kiivasta kiroilua koska tuon korjaus olisi ollut helppo, sitten repesi nauramaan kuntoilun puolesta.
Omia ja muiden herkkuja:
* TLS:n kampiakselin vaihdon yhteydessä laitoin kakkossylinterin männän väärin päin. Onneksi oli kone vielä pöydällä.
* Laitoin kaasareiden huohotinletkut bensahanalle meneviksi. Pieni tulva.
* Tuttava laittoi takajarrupalat samalle puolelle jarrulevyä.
* Samainen henkilö kisamekatsuna vaihtoi K3:een jarrupalat eteen, 8 kpl, irroittamatta jarrusatuloita. Ajosetin jälkeen yksi paloista putosi maahan.
* Eräs toinen koneremontin yhteydessä laittoi GSXR:ään vaihdevivun väärin päin. Kommenttina ensimmäisessä liikkeellelähdössä "Voi luoja, vaihteisto rikki".
* Tapana oli kauden ensimmäisen ajon jälkeen käydä tippakannulla ruiskimassa öljyä muiden moottoreiden alle. Vuotoa etsittiin kuulemma joskus kauankin...
* Johtosarjan ollessa levällään laitettiin liittimen vapaaseen paikkaan johto. Vastakappaletta ei oikein löytynyt.
* TLS:n kampiakselin vaihdon yhteydessä laitoin kakkossylinterin männän väärin päin. Onneksi oli kone vielä pöydällä.
* Laitoin kaasareiden huohotinletkut bensahanalle meneviksi. Pieni tulva.
* Tuttava laittoi takajarrupalat samalle puolelle jarrulevyä.
* Samainen henkilö kisamekatsuna vaihtoi K3:een jarrupalat eteen, 8 kpl, irroittamatta jarrusatuloita. Ajosetin jälkeen yksi paloista putosi maahan.
* Eräs toinen koneremontin yhteydessä laittoi GSXR:ään vaihdevivun väärin päin. Kommenttina ensimmäisessä liikkeellelähdössä "Voi luoja, vaihteisto rikki".
* Tapana oli kauden ensimmäisen ajon jälkeen käydä tippakannulla ruiskimassa öljyä muiden moottoreiden alle. Vuotoa etsittiin kuulemma joskus kauankin...
* Johtosarjan ollessa levällään laitettiin liittimen vapaaseen paikkaan johto. Vastakappaletta ei oikein löytynyt.
Pesin kypärän ja ajattelin sen kuivuvan kesäilmalla parvekkeella huomiseksi. Ei kuivunut joten föönillä sit täysillä sitä kuivaamaan. No, ei sit enää sisuskankaat istunut ollenkaan ja kun asiaa tutkin niin styroksi oli sulanut/kutistunut. Se oli sellainen 200e föönaus, uutta vaan kaupasta.
Joskus wanhaan hywään aikaan oli ajokkina viimeisen päälle orkkis '75 Valiant 225" kuutosella...tässä on se koomisen näköinen imusarja / pakosarja-paketti jotka muistuttaa erehdyttävästi kynttelikköä. Kannessa on pinnapultit ja sarjamysteerio tulee muttereiden ja erikoisten prikkojen avulla kanteen, simple as that.
Oli sarjan kiinnitys viimeistä mutteria vaille ( keskellä, alhaalla) ja kuului naks....ei ranteesta eikä mutterista vaan pinnapultista. Ja juuresta poikki tottakai. Sarjat pois paikoiltaan ja tumppia irroittamaan....hammaslääkärin teräsarjassa oli sellainen ihmeterä jolla sai kolon keskelle vaarnaa ja ei kun vastakierretappia kehiin. Ja naks...vastakierretappi poikki ja kunnolla jumissa. Oli perkeleellinen askare saada se irti... pari tuntia myöhemmin oltiin tilanteessa että kierrereikä oli tyhjänä ja uutta jenkaa piti saada aikaan....niin kierretappi narahti poikki sinne samaan reikään
Kovin usein ei niin käynyt että on pitänyt haeskella työkaluja pitkin pihaa takaisin työmaalle. Ihmeen kauas räikkä lentää kun täysillä paiskaa
Oli sarjan kiinnitys viimeistä mutteria vaille ( keskellä, alhaalla) ja kuului naks....ei ranteesta eikä mutterista vaan pinnapultista. Ja juuresta poikki tottakai. Sarjat pois paikoiltaan ja tumppia irroittamaan....hammaslääkärin teräsarjassa oli sellainen ihmeterä jolla sai kolon keskelle vaarnaa ja ei kun vastakierretappia kehiin. Ja naks...vastakierretappi poikki ja kunnolla jumissa. Oli perkeleellinen askare saada se irti... pari tuntia myöhemmin oltiin tilanteessa että kierrereikä oli tyhjänä ja uutta jenkaa piti saada aikaan....niin kierretappi narahti poikki sinne samaan reikään
Kovin usein ei niin käynyt että on pitänyt haeskella työkaluja pitkin pihaa takaisin työmaalle. Ihmeen kauas räikkä lentää kun täysillä paiskaa
Mä tein koneremppaa omaan mopoon ja se mottihan painaa jonnin verran paljon. Niin, sain sen moottorin paikoilleen tallilla ja ajattelin että huomenna sitten loput rojut kiinni ja tulille.
Seuraavana päivänä rupesin sitten kasailemaan loppuja rojuja mopoon kiinni ja pyörittelin hetken aikaa ilmansuodatinkoteloa, ja totesin että se ei muuten mene siihen kehtorunkoon jos moottori on jo paikoillaan.
...moottori irti uudestaa, putsarikotelo paikoilleen, ja moottori takas...
Seuraavana päivänä rupesin sitten kasailemaan loppuja rojuja mopoon kiinni ja pyörittelin hetken aikaa ilmansuodatinkoteloa, ja totesin että se ei muuten mene siihen kehtorunkoon jos moottori on jo paikoillaan.
...moottori irti uudestaa, putsarikotelo paikoilleen, ja moottori takas...
AXP
Kutosen kuski
Tässä pari pientä anekdoottia matkan varrelta:
Tein kerran koneremontin Bemarin kutoskoneeseen. Kaikki oli tehty taiteen sääntöjen mukaan, mutta kone ei vain käynnistynyt. Pyöritti ihan normaalisti, muttei edes luvannut. Ei sivuääniä, kolinaa tms oireita. Sylki vain oudosti pieniä bensa-annoksia - aivan kuin ihmisen sylkäisyjä - kaasarista noin metrin korkeuteen silloin tällöin.
Kävi jo mielessä, että onko nokka-akselin ajoitus täysin poskellaan, mutta päädyin siihen, ettei kone voi siinä tapauksessa millään pyöriä normaalisti. Tarkastin kaikki sytytyspuolen kaapelit, muttei löytynyt vikaa. Virranjakajassa oli pyörijäkin paikallaan.
Sitten välähti; virranjakaja irti, akseli 180° ympäri ja kiinni. Sen jälkeen kone käynnistyi ensi pyörähdyksellä ja kävi kuin kello.
Toisen kerran olin vaihtamassa vanhaan jenkkiin starttimoottorin laakereita. Ensin piti kaivaa startti irti koneesta ja sehän oli tietenkin koko operaation hankalin vaihe. Kyseessä oli isolohko ja auton koosta huolimatta konehuone oli ahdas. Ei ollut minkäänlaista mahdollisuutta saada starttia yläkautta pois purkamatta kaikkia apulaitteita ja pakosarjaa siltä puolelta pois. Siis alakautta ronkkimaan starttia irti. No, ei siinä sen kummempaa kuin kaapelit sekä mutterit irti ja sitten taiteilemaan lähes 10kg:n möhkälettä pakoputkiston ja lohkon välisestä rakosesta pois. Se suostui tulemaan vain yhdessä asennossa sieltä ja oli pitkän rasvaisilla ja likaisilla sormilla harrastetun kopeloinnin jälkeen liukas ja kun se oli tullut kolostaan ulos eikö se riivatun keksintö lipsahtanut käsistä ja putosi suoraan allaolevalle meikäläisen turvalle. Siitä sitten halkihuulisena ja vertavuotavana kaikki mahdolliset manaukset kovaan ääneen luetellen starttimoottori voitonmerkkinä kädessä kotiin siistiytymään.
Vaimolla oli ensisäikähdyksen jälkeen hauskaa...
Tein kerran koneremontin Bemarin kutoskoneeseen. Kaikki oli tehty taiteen sääntöjen mukaan, mutta kone ei vain käynnistynyt. Pyöritti ihan normaalisti, muttei edes luvannut. Ei sivuääniä, kolinaa tms oireita. Sylki vain oudosti pieniä bensa-annoksia - aivan kuin ihmisen sylkäisyjä - kaasarista noin metrin korkeuteen silloin tällöin.
Sitten välähti; virranjakaja irti, akseli 180° ympäri ja kiinni. Sen jälkeen kone käynnistyi ensi pyörähdyksellä ja kävi kuin kello.
Toisen kerran olin vaihtamassa vanhaan jenkkiin starttimoottorin laakereita. Ensin piti kaivaa startti irti koneesta ja sehän oli tietenkin koko operaation hankalin vaihe. Kyseessä oli isolohko ja auton koosta huolimatta konehuone oli ahdas. Ei ollut minkäänlaista mahdollisuutta saada starttia yläkautta pois purkamatta kaikkia apulaitteita ja pakosarjaa siltä puolelta pois. Siis alakautta ronkkimaan starttia irti. No, ei siinä sen kummempaa kuin kaapelit sekä mutterit irti ja sitten taiteilemaan lähes 10kg:n möhkälettä pakoputkiston ja lohkon välisestä rakosesta pois. Se suostui tulemaan vain yhdessä asennossa sieltä ja oli pitkän rasvaisilla ja likaisilla sormilla harrastetun kopeloinnin jälkeen liukas ja kun se oli tullut kolostaan ulos eikö se riivatun keksintö lipsahtanut käsistä ja putosi suoraan allaolevalle meikäläisen turvalle. Siitä sitten halkihuulisena ja vertavuotavana kaikki mahdolliset manaukset kovaan ääneen luetellen starttimoottori voitonmerkkinä kädessä kotiin siistiytymään.
Vaimolla oli ensisäikähdyksen jälkeen hauskaa...
Onhan sitä tullut tehtyä ties mitä kun "tein itse ja säästin".
mm. irroitin ilmaputsarikotelon. Sitten kaikki paikalleen ja starttaamaan, kyllä sai startata pitkään, ennen lähtenyt nätisti käyntiin vaikka olisi ollut ajamatta. Sitten välähti myöhemmin mieleen että prkl ne kangaspalaset unohtui kaasaareihin. Sieltähän ne löytyi, hieman syvemmältä vain mihin olin ne jättänyt.
Mitään kovin kaunista ei olisi tapahtunut jos ne olisi menneet imuventtiilin väliin..
mm. irroitin ilmaputsarikotelon. Sitten kaikki paikalleen ja starttaamaan, kyllä sai startata pitkään, ennen lähtenyt nätisti käyntiin vaikka olisi ollut ajamatta. Sitten välähti myöhemmin mieleen että prkl ne kangaspalaset unohtui kaasaareihin. Sieltähän ne löytyi, hieman syvemmältä vain mihin olin ne jättänyt.
Mitään kovin kaunista ei olisi tapahtunut jos ne olisi menneet imuventtiilin väliin..
Tässä pari pientä anekdoottia matkan varrelta:
Tein kerran koneremontin Bemarin kutoskoneeseen. Kaikki oli tehty taiteen sääntöjen mukaan, mutta kone ei vain käynnistynyt. Pyöritti ihan normaalisti, muttei edes luvannut. Ei sivuääniä, kolinaa tms oireita. Sylki vain oudosti pieniä bensa-annoksia - aivan kuin ihmisen sylkäisyjä - kaasarista noin metrin korkeuteen silloin tällöin.Kävi jo mielessä, että onko nokka-akselin ajoitus täysin poskellaan, mutta päädyin siihen, ettei kone voi siinä tapauksessa millään pyöriä normaalisti. Tarkastin kaikki sytytyspuolen kaapelit, muttei löytynyt vikaa. Virranjakajassa oli pyörijäkin paikallaan.
Sitten välähti; virranjakaja irti, akseli 180° ympäri ja kiinni. Sen jälkeen kone käynnistyi ensi pyörähdyksellä ja kävi kuin kello.
Toisen kerran olin vaihtamassa vanhaan jenkkiin starttimoottorin laakereita. Ensin piti kaivaa startti irti koneesta ja sehän oli tietenkin koko operaation hankalin vaihe. Kyseessä oli isolohko ja auton koosta huolimatta konehuone oli ahdas. Ei ollut minkäänlaista mahdollisuutta saada starttia yläkautta pois purkamatta kaikkia apulaitteita ja pakosarjaa siltä puolelta pois. Siis alakautta ronkkimaan starttia irti. No, ei siinä sen kummempaa kuin kaapelit sekä mutterit irti ja sitten taiteilemaan lähes 10kg:n möhkälettä pakoputkiston ja lohkon välisestä rakosesta pois. Se suostui tulemaan vain yhdessä asennossa sieltä ja oli pitkän rasvaisilla ja likaisilla sormilla harrastetun kopeloinnin jälkeen liukas ja kun se oli tullut kolostaan ulos eikö se riivatun keksintö lipsahtanut käsistä ja putosi suoraan allaolevalle meikäläisen turvalle. Siitä sitten halkihuulisena ja vertavuotavana kaikki mahdolliset manaukset kovaan ääneen luetellen starttimoottori voitonmerkkinä kädessä kotiin siistiytymään.
Vaimolla oli ensisäikähdyksen jälkeen hauskaa...
Sehän kuuluu asiaan että sattuu ja tapahtuu kun amerikanautoa käpistelee....joskus kaaaauan sitten oli ´74 Monaco työn alla ja päästiin siihen kohtaan että piti ottaa savut pakoputkettomasta 440" -padasta. Gasoa muutama desi kaasariin ja kymmenen hepan startti pyörimään.
Puolen tunnin mälväämisen jälkeen selvisi että tulikin vedettyä tulpanjohdot "vastapäivään" ykkösestä alkaen virranjakajan kanteen...tosin isolohkossa jakaja pyörii myötäpäivään
Oli muuten hämmästyttävän korkeita tulipatsaita mitä 800cfm TQ-Carterin läppien välistä nousi. Logiikkana oli tietysti että siellä ei oo tarpeeksi kakkua kun ei se tee muuta kuin aivastelee--> piiiiiitkää ryyppyä neljän litran kannusta suoraan kitaan ja uusi yritys!
Ihme ettei palanut koko p*ska
Oma pikku moka sattui aikoinaan auton kanssa. Siintä piti vaihtaa kansi ja homma alkoi olla loppusuoralla kun prikka putosi. Olin jopa näkeväni kun se tippui maahan.
Vittu se mihinkään maahan tippunut vaan suoraan tulpanreijästä (luulisin) männän päälle.
Ainakin se löytiy startin jälkeen venttiilin välistä. Kyllä otti pattiin.
Toinen kiva virhe sattui kun vaihdoin citikkaan termostaatin.
Vanha pois ja uusi tilalle. Koppa paikoilleen ja ilmaushomma käyntiin. Ai niin tein homman varmuuden vuoksi nurmikolla.
No sitä ilmausruuvia kiersin pikkusen auki ja ilmaa alkoi tupsuttamaan mielestäni liian hitaasti.
Pikkusen
enemmän auki ja vieläkään ei tullut kunnolla.
Taas pikkusen lisää auki ja sen jälkeen se perkele putosi.
Mistä sen nyt voi löytää.
Ei muuta kun kyselemään uutta ruuvia. Ei löydy mistään.
Tilaukseenhan se meni mutta oli perjantia ja seuraavana maantaina oli juhannus. Auto sitten seisoi melkein viikon yhden helvetin ilmaruuvin takia.
Emäntä kiitteli. Ite pääsin töihin sentään mopolla mutta emäntä joutui tyytymään polkupyörään.
Kolmas ei niin paha moka mutta kyllä vitutti.
Hain yamaha dragstar mopottimen koeajoon. Itellä oli kawa en 500 siihen aikaan. Käytiin myyjän kanssa pyörää läpi ennen koeajoa ja tarkastettiin että siinä on bensaa.
Läksin sitten ajamaan kun oli vielä kuuma päivä ja fiilikset korkealla.
Yllättäen mopo sammui ensimmäisissä liikennevaloissa eikä starttaa uudestaan. Mitäs vittua?.
No ei muuta kun työntämään vekotinta takas liikkeeseen.
Hiki virtasi ja ärräpäät raikuivat kun jaffa-poika roudas yamahaa ylämäkeen.
Mäen päällä piti sitten pitää pienin huilitauko ja kas. Tässä vehkeessähän on bensahana jota omassa ei ollut.
Ei muuta kun hana auki ja taas mentiin.
Onneksi en kerennyt sentään myyjälle asti kiukuttelemaan. Olis voinut nolottaa hieman enemmän.
Vittu se mihinkään maahan tippunut vaan suoraan tulpanreijästä (luulisin) männän päälle.
Ainakin se löytiy startin jälkeen venttiilin välistä. Kyllä otti pattiin.
Toinen kiva virhe sattui kun vaihdoin citikkaan termostaatin.
Vanha pois ja uusi tilalle. Koppa paikoilleen ja ilmaushomma käyntiin. Ai niin tein homman varmuuden vuoksi nurmikolla.
No sitä ilmausruuvia kiersin pikkusen auki ja ilmaa alkoi tupsuttamaan mielestäni liian hitaasti.
Pikkusen
enemmän auki ja vieläkään ei tullut kunnolla.
Taas pikkusen lisää auki ja sen jälkeen se perkele putosi.
Mistä sen nyt voi löytää.
Ei muuta kun kyselemään uutta ruuvia. Ei löydy mistään.
Tilaukseenhan se meni mutta oli perjantia ja seuraavana maantaina oli juhannus. Auto sitten seisoi melkein viikon yhden helvetin ilmaruuvin takia.
Emäntä kiitteli. Ite pääsin töihin sentään mopolla mutta emäntä joutui tyytymään polkupyörään.
Kolmas ei niin paha moka mutta kyllä vitutti.
Hain yamaha dragstar mopottimen koeajoon. Itellä oli kawa en 500 siihen aikaan. Käytiin myyjän kanssa pyörää läpi ennen koeajoa ja tarkastettiin että siinä on bensaa.
Läksin sitten ajamaan kun oli vielä kuuma päivä ja fiilikset korkealla.
Yllättäen mopo sammui ensimmäisissä liikennevaloissa eikä starttaa uudestaan. Mitäs vittua?.
No ei muuta kun työntämään vekotinta takas liikkeeseen.
Hiki virtasi ja ärräpäät raikuivat kun jaffa-poika roudas yamahaa ylämäkeen.
Mäen päällä piti sitten pitää pienin huilitauko ja kas. Tässä vehkeessähän on bensahana jota omassa ei ollut.
Ei muuta kun hana auki ja taas mentiin.
Onneksi en kerennyt sentään myyjälle asti kiukuttelemaan. Olis voinut nolottaa hieman enemmän.
Joskus nuorena miehenä olin kotoota lähdössä ajelemaan, alla Aprillian RS125. Pyörä oli melko uusi, jokusen viikon vasta mulla ollut. Yritin pihassa sitä käynnistää startista, muttei perkele virkannu mitään. Aivan kuollut. Siinä sitten hetken mietin, kokeilin mäkistarttia pihalla kun sattuu olemaan sopiva mäki tielle päin. Komeesti mäkeä alas ja kakkosella kytkin ylös, kone kyllä pyöri muttei startannu. Taas lisää ihmettelyä että miks ei toimi. Työnsin vielä mäen ylös pihalle ja uusiks mäkistartti. Eikä vieläkään. Tässä vaiheessa soitin kaverilla että tuus ny kattomaan mikä tässä paskassa on vikana. Lupasi tulla kohta käymään. Samaan aikaan kun lopetin puhelun, huomasin että killeri-nappi alhaalla.... En kehdannu enää soittaa kaverilla, vaan laitoin viestin että sain toimimaan ja häivyin tieheni
Kyllä vitutti silloin, onneksi sentään selvittiin ilman varsinaista vikaa.. Myöhemmin niitäkin riitti, mutta se on toinen tarina.
Kyllä vitutti silloin, onneksi sentään selvittiin ilman varsinaista vikaa.. Myöhemmin niitäkin riitti, mutta se on toinen tarina.