Vermeet paljaina penkillä, eli matkatavaraturvallisuus?
Katselin tuossa eräässä etelän maan kaupungissa omasta vuokra-autosta irtaantuessa, kun puolalaispariskunta parkkeerasi yhteismoponsa viereiseen ruutuun. Padat he ripustivat peileihin ja takit tuulettumaan sivulaukkujen varaan. Siinä se. Kun muutaman tunnin päästä palattiin itse takaisin, niin nätisti siinä roikkui takit ja kypärät edelleen. Enkä usko, että oli matkan ensimmäinen tai edes viimeinenkään kerta kun he tavaroitaan näin säilyttivät.
Tämä herätti ajatuksia.
Itse nyt tulee jätettyä vermeitä peilin ja penkin varaan lähinnä ruokakaupan parkkipaikalla kodin ja työpaikan välillä. Syrjäisemmillä Suomen hyttysmailla pysähdellessä sen sijaan ei voi olla ajattelematta, että orpohan se olo tulee olemaan jos takaisin palatessa huomaa että pyörä on mutta padan ja vermeet on joku ohiajanut, joko tarpeeseensa tai ihan vaan ihmisvihassaan vienyt. Sijainnissa, josta ei niin vaan lähdetä julkisilla varakappaleita kotoa hakemaan.
Voihan kamat aina vaijerilla lahkeesta, hihasta kiinni laittaa, jolloin ne ei ole ihan marjojen lailla auton ikkunasta poimittavissa. Mutta toisaalta intoa mopomatkailun mahdollistamaan spontaaniin pysähtelyyn se ainainen lukitseminen vie. Eikä sitä välttämättä edes ilkiäisi jossain ostarin parkkipaikalla tehdä. Mutta mikä määrä tässä paranoiassa on aiheellista?
Miten te ajattelette tämän asian? Onko jollakulla lähtenyt vapaaksi jätetyt ajovarusteet kävelemään?
Entäpä tuo puolalaispariskunnan esimerkki laajemmin? Reissu ulkomaille, pyörä levikkeelle parkkiin ja muutamaksi tunniksi vuorenrinnettä sekä ylä- että alasuuntaan reippailemaan. Onko takaisin tullessa sivu- ja takalootat on väännetty sorkalla auki? Täysjärkisen rosvon ei nyt luulisi sieltä hiustenkuivaajaa arvokkaampaa odottavan löytävänsä, mutta korkataanko noita tavaralootia kuitenkin?
Miten te hoidatte tällaisen matkatavaraturvallisuuden?
Katselin tuossa eräässä etelän maan kaupungissa omasta vuokra-autosta irtaantuessa, kun puolalaispariskunta parkkeerasi yhteismoponsa viereiseen ruutuun. Padat he ripustivat peileihin ja takit tuulettumaan sivulaukkujen varaan. Siinä se. Kun muutaman tunnin päästä palattiin itse takaisin, niin nätisti siinä roikkui takit ja kypärät edelleen. Enkä usko, että oli matkan ensimmäinen tai edes viimeinenkään kerta kun he tavaroitaan näin säilyttivät.
Tämä herätti ajatuksia.
Itse nyt tulee jätettyä vermeitä peilin ja penkin varaan lähinnä ruokakaupan parkkipaikalla kodin ja työpaikan välillä. Syrjäisemmillä Suomen hyttysmailla pysähdellessä sen sijaan ei voi olla ajattelematta, että orpohan se olo tulee olemaan jos takaisin palatessa huomaa että pyörä on mutta padan ja vermeet on joku ohiajanut, joko tarpeeseensa tai ihan vaan ihmisvihassaan vienyt. Sijainnissa, josta ei niin vaan lähdetä julkisilla varakappaleita kotoa hakemaan.
Voihan kamat aina vaijerilla lahkeesta, hihasta kiinni laittaa, jolloin ne ei ole ihan marjojen lailla auton ikkunasta poimittavissa. Mutta toisaalta intoa mopomatkailun mahdollistamaan spontaaniin pysähtelyyn se ainainen lukitseminen vie. Eikä sitä välttämättä edes ilkiäisi jossain ostarin parkkipaikalla tehdä. Mutta mikä määrä tässä paranoiassa on aiheellista?
Miten te ajattelette tämän asian? Onko jollakulla lähtenyt vapaaksi jätetyt ajovarusteet kävelemään?
Entäpä tuo puolalaispariskunnan esimerkki laajemmin? Reissu ulkomaille, pyörä levikkeelle parkkiin ja muutamaksi tunniksi vuorenrinnettä sekä ylä- että alasuuntaan reippailemaan. Onko takaisin tullessa sivu- ja takalootat on väännetty sorkalla auki? Täysjärkisen rosvon ei nyt luulisi sieltä hiustenkuivaajaa arvokkaampaa odottavan löytävänsä, mutta korkataanko noita tavaralootia kuitenkin?
Miten te hoidatte tällaisen matkatavaraturvallisuuden?
Varmaa kypärä pysyy paikallaan.
