• Tervetuloa uudistetulle moottoripyora.org -foorumille! Onko ongelmia? Palautetta? kerätään tähän ketjuun kootusti asiat. Mikäli et pääse ketjuun kirjoittamaan, voit myös olla sähköpostilla yhteydessä. Teknisen tuen sähköposti löytyy yhteystiedot -sivulta. Mikäli et pääse kirjautumaan, yritä ensin salasanan palautusta.

Vähentääkö pieni nopeusrajoitus turvallisuutta???

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Korppi
  • Aloituspäivä Aloituspäivä
Siinä juuri tuolla nopeuden 80kmh - 100kmh välillä kuolemantodennäköisyys- prosentti kasvaa jyrkimmin ja lähenee 100 prosenttia.
Miettikääpäs mikä on todennäköisyys, että kuorma-auto tai muu raskas yhdistelmäajoneuvo lähtee ohittamaan 80 km/h rajoitusalueella vs. 100 km/h rajoitusalue. Tässä yksi syy siihen, että kannatan nopeusrajoitusten nostamista, tai sitten raskaalle liikenteelle 70 km/h rajoittimet - no en tosissani ole rajoittimen kannalla.

Koska tuo 90 km/h rajoitus ei toteudu - olen ikuinen pessimisti - niin jatkan lievän ylinopeuden ajamista.

Edit:
PS. Lahden suunnasta Tampereelle tuleva valtatie on yksi surullinen esimerkki, jossa 100 km/h nopeus on laskettu pysyvästi 80 km/h
veryangry.gif
.

-pikkurikollinen-
 
Kommentoinnin paikka??? OK. Teksti ei ole ihan loppuun mietittyä, mutta ehkä laittaa ajattelemaan... Tai jotain.
Ei mulla tuohon, mitä kirjoitit, ole mitään lisättävää. Asia on niinkuin se on.

Onkin syytä kysyä että miksi ihmeessä tätä pelleilyä harrastetaan. Missä on se "järki" joka vaatii rajoitusten laskemisen ja nämä muut "liikenneturvallisuutta" parantavat toimenpiteet.

Seuraavassa on sitten spekulointia siitä että missä on menty metsään, että tähän on päädytty. Näin lyhyesti, esimerkkejä löytyy jos jotakuta kiinnostaa.

Mun nähdäkseni se logiikka, joka nykyään on vallalla on kutakuinkin seuraava:

1) Liikenteen halutaan olevan aina turvallista kun se tapahtuu kaikkia liikennesääntöjä noudattaen. Eli yhtäkään kuolemaa tai vakavaa loukkaantumista ei saa sattua niin, ettei löydy selkeätä syyllistä ja pykälää jonka rikkominen voidaan osoittaa.

2) Ykköskohdan toteutuminen johtaa siihen, että voidaan haudata täysin konsepti "tilannenopeudesta" ja kaikesta muusta, joka vaatii kuljettajan harkintaa. Eli kuljettajan ei tarvitse tietää mitään muuta kuin vallitsevat säännöt ja toimia niiden mukaan, jolloin mitään pahaa ei voi tapahtua.

3) Kun kuljettajalta ei tarvitse enää vaatia mitään arviointikykyä, harkintaa eikä muutakaan, voidaan myös todeta ettei kuljettajalla sitä ikinä olekaan. Tuossa ympäristössä ei ole enää perusteltavissa, että tällä tiellä voisi ajaa turvallisesti kovempaakin kuin päivän rajoitus.


Tämä kaikki ilmenee sitten niin että esim jos on 15 kilometrin pätkä tietä jossa on pari jyrkkää mutkaa, niin ennen sinne olisi varmaan tökätty 80km/h rajoitukset ja (jos budjettia riittää) niihin jyrkkiin mutkiin varoituskyltit ja suositukset että ajakaa vaikka viittä kymppiä. Nykyään se mutkan kohta joko rajoitetaan viiteen kymppiin, tai jos budjetti on tiukalla niin koko tie. Sitten kun sitä ei noudateta, tökätään automaattikamera jollekin suoranpätkälle.


Eli: liikennesäännöistä ja -turvallisuudesta yritetään tehdä täysin mustavalkoista, eli joko ajat kiltisti ja olet hyvis, tai jos et, olet oikeasti suuri rikollinen ja vaarannat paitsi kaikki muut, myös koko systeemin.

Näin hieman kärjistettynä. Ei mun nähdäkseni noista asioista päätetä siltä pohjalta mikä olisi oikeasti turvallisuuden kannalta parasta (huomioiden se että tiellä siis on pakko liikenteen myös sujua jotenkin) vaan siltä pohjalta, millä saadaan kansalaisille se "warm, fuzzy feeling".
 
Mielestäni suurin syy onnettomuuksien lisääntymiseen on kasvaneen autokannan lisäksi nykyautojen ajo-ominaisuudet. Jos auto on suunniteltu toimimaan turvalliseti yli 200km/h nopeuksissa niin sellaisella autolla satasen ajaminen on kuin pumpulilla ajaisi. Lisäksi nykyautoissa on usein liikaa tehoa tarpeisiin suhteutettuna. Paljon vaahdotaan moottoripyörien tehoista ja miten ne ovat ylimitoitettuja mutta autoissa on paljolti sama ilmiö liikkeellä. Pitää olla ripeä auto kiihtymään mutta hitaammallakin ehtisi nykyliikenteen rytmissä. Tehot ei toki suinkaan ole se onnettomuuksien päätekijä vaan muut ajo-ominaisuudet. Jos hyvällä kyykyllä ryykäsee vauhdin 160km/h ei se tunnu oikeestaan missään. Pyörä menee kuin juna. Sama asia on autoissa. Kun ajaminen on niin helppoa on helppo myös unohtua ajattelemaan omiaan tai peräti nukahtaa rattiin. Kun vielä ympärillä on vähintään kuusi turvatyynyä, erikoisjoustoteräksestä tehty hallitusti kasaan painuva keula, kiristyvät turvavyöt yms. turvatekijät luo se kuskille niin turvallisen tunteen että ei autolla ajaminen rasita pollaa eikä hermoja vaan voi hyvin keskittyä vaikka työasioiden pohtimiseen. Prätkällä taas kun ympäriltä puuttuu turvakuori on ainakin itselläni kokoajen paljonpaljon valppaampi olo kuin autolla ajaessa. Autolla noin teoriassa voisi ottaakin pienen kontaktin edelleajavaan mutta teepäs sama mopolla. Nurin mennään ja satasen vauhdissa motarilla voi sanoa että seuraukset on dramaattiset. Jos taas ajaa vanhalla corollalla niin satasen vauhdissa ohjaamossa riittää sen verran tekemistä ettei nukahtamaan ihan heti pääse.

Monet moittii teiden kuntoa, aurauksen puutetta sekä routavaurioita mutta jos ajo sovitetaan tiestön kunnon mukaan ei tiet Suomessa ole yhtään huonot. Venäjällä ajetaan kovempaa kuin Suomessa (tosin sattuu siellä sitten enemmän onnettomuuksiakin) vaikka tiet on aivan järkyttävässä kunnossa. Tuntuu vain että varsinkin talvisin totutaan siihen nykyauton mukavuuteen ja yhteys tienpinnasta auton kautta kuskiin katoaa. Ajaminen on niin helppoa että nopeus karkaa ja kun täytyisi pysähtyä ei se onnistukaan enää kun tiet on jäässä. Autolla kuin prätkälläkin voi ajaa vuosia ja kymmeniä tuhansia kilometrejä joutumatta kummallakaan laitteella sivuluisuun ikinä. Kun taas sellainen tilanne yllättäen tulee eteen ollaankin sitten ohjaamo käsiä täynnä ja hetken päästä ojassa. Tuntuu että kaikki ilmaiset jääradat joilla junnuna tuli käytyä talviajoa harjoittelemassa puuttuvat joka kunnasta nykyään. Miksei kunnat auraisi jääratoja ja antaisi ihmisille mahdollisuuden oma-aloitteisesti harjoitella liukkaankelin ajoa. Itse olen ainakin yhden kolarin välttänyt kun eteen kääntyi auto eikä jäisellä tiellä lukkojarrutus auttanut yhtään. Ei muuta kuin auto pienessä sivuluisussa toiselle kaistalle ja takaisin omalle. Ei siinä tilanteessa ehtinyt edes säikähtää vaan ensimmäinen reaktio oli nyrkin puiminen tunarille. Noin viiden sekunnin päästä tuli järkytys ja seuraava huoltoasema sai yhden hiljaisen kahvittelijan. Uskon että säännöllinen liukkaankelin harjoitteluni auttoi tuossa tilanteessa.

Nopeusrajoitusten pienentäminen ei ole vastaus. Ihmisten ajotaitoon pitäisi puuttua enemmän. Ajotaito on muutakin kuin kykyä ajaa auto liikenneympyrän ympäri kokoajan sivuluisussa. Pelisilmää pitää olla ja ennakointitaito on ajotaidoista tärkeimpiä. Mutta jos ennakoivan ajon kurssit niin autolla kuin prätkälläkin maksaa sen mitä ne nykyään maksaa niin monet ostavat sillä rahalla mieluummin kaljaa kuin lähtevät huomaamaan etteivät osaa ajaa. Ajotaitokurssit pitäisi saada lakisääteisiksi ja kohtuuhintaisiksi. Jos kurssi maksaisi satasen ja se pitäisi suorittaa viiden vuoden välein niin oma talouteni ainakin kestäisi sen. Samalla ajokortti uusittaisiin joten käytännössä kaikkien pitäisi kurssi suorittaa jos aikovat lailliseti ajaa. Ja opetuksen tasoon kun panostaisi enemmän kuin nykyään (autokoulun opettaja kakkosvaiheessa vain jutteli mukavia ja jauhoi paskaa pari tuntia ja tietty keräsi rahat) niin kurssista olisi oikeasti hyötyäkin.

Kamerat taas on aika väärä tapa valvoa liikennettä. Ei sinänsä niissä ole mitään pahaa jos ajaa laillisesti mutta kun se nopeus ei ole aina vakio. Varsinkin prätkällä nopeus vaihtelee hetkittäin suurestikin joten kamera-alueella pitäisi mittaria kyylätä jatkuvasti ja kun moiselta stressipätkältä pääsee pois saattaa kameroiden loppuminen saada aikaan jonkinlaisen kapinahengen ja altistaa ylinopeudella ajamiseen ja kaahailuun. Lisäksi kameratolpat ei ollenkaan ota huomioon vallitsevia ajo-olosuhteita. Itse saatan ajaa aamuyöstä hieman ylinopeutta koska tiedän suurimpien vaaratekijöiden olevan hirvet ja riskeeraan täten vain oman ja hirven terveyden. En kanssakulkijoiden.

En tiedä halutaanko kansalaisten ja poliisien välille sotaa vai halutaanko kansalaiset kunnioittamaan lakeja. Nykymallin ja suunnitellun mukainen kyyläys aiheuttaa ainakin allekirjoittaneessa kapinahenkeä poliiseja vastaan enkä usko että moinen ainakaan liikenneturvallisuutta lisää.
 
Jep, asiallinen ja perusteltu kommentti Korpilta, mutta valitettavasti tuo(kaan) ei vaan ole nykysuomessa polittisesti korrektia, eikä virallinen Suomi ei moiselle korvaansa lotkauta.

Brittein saarilta ja mahdollisesti muualtakin on tosiaan kuulunut jo virallisiakin tutkimuksia mm. kameravalvonnan hyödyistä ja haitoista, ja tulokset eivät oikein puolla meikäläistä ehdotonta turvallisuusmantraa.

Sama juttu oikeasti liikenneturvallisuutta parantavien toimenpiteiden kanssa, jossakin päin maailmaa on saatu kameroiden käyttöä parempia tuloksia yksinkertaisella valistus- ja varoituskampanjalla, joka ilmeisesti tulee jopa halvemmaksi kuin kamerat ja puskasissit fööneineen. Tosin täällähän ne puskasissit ovatkin valtion rahastuskomppanian joukkoja.
Esimerkkinä vaikka tuloksia Walesista:

sanoi:
The Powys anti-speeding campaign has been massively successful in cutting the number of deaths on the regions roads, with the number of riders killed in the region falling by more than half in the last year.

The region is a big attraction for riders from all over the west with some amazing roads for bikes, and the number of resulting accidents was causing serious concern. But rather than pile on the speed cameras the local police and council opted for an education campaign. They put up signs to indicate the number of casualties and gave out maps of the area that highlighted the accident blackspots, giving riders prior warning of where to be careful.

The campaign was so successful that motorcycle deaths fell from 12 in 2003 to just 5 in 2004 and serious injuries dropped from 87 in 2003 to 49 last year.
Niinpä.

Niin jä tämä siis maassa, jossa suhteellisesti kapeammilla teillä ajaa kymmenkertainen määrä liikkujia, moninkertainen määrä myös moottoripyöriä. Eli alueella, jossa siis teoreettisia turvallisuusriskejä on selvästi enemmän kuin täällä. Eikä ne tiet ole siellä paikoitellen sen kummemmassa kunnossa kuin täälläkään, ja ovat jopa kapeita rännejä taajamien ulkopuolella. Niin ja suomalainen peruskuski on kaiken liskäksi 'kiltimpi' kuin enklantilainen vastineensa.

Mutta eihän tuommoinen täällä käy, tuohan edellyttäis holhouksen höllentämistä, ja että ihmisten oletettais kykenevän omakohtaiseen ajatteluun ja jopa hyväksyttäisiin se, ja vedottaisiin siihen pikkumaisten pakkokeinojen sijaan. Ei ei, ei onnaa, ei täällä. Virkamies on aina oikeassa, ja jokainen sakkoeuro on tarpeen hallinnon pyöritämiseen.
 
Tuo stimulaation vaikutus tarkkaavaisuuteen ja sitä kautta parempaan turvallisuuteen voipi olla vähän kiikun kaakun. Suuremman nopeuden käyttämiseen tottuu pitkällä aikavälillä ja väsyy lyhyellä aikavälillä, ja homma kilahtaa vanhaan tuttuun peruskallioon nimeltä liike-energian neliöllisyys nopeuden funktiona. Jos se olisi logaritminen tai edes lineaarinen, mutta kun se on neliöllinen. Miten ihmiset saataisiin oppimaan olemaan pitämättä tavoitteena ylintä sallittua nopeutta, jos nopeusrajoituksia höllennettäisiin?

Suurempien nopeuksien suhteellisesta turvallisuudesta on olemassa tutkimuksellista aineistoa Euroopan alueelta, ja niiden perusteella on syytä olla skeptinen sellaisen oletuksen suhteen, että suuret nopeudet olisivat turvallisuutta edistävä tekijä koko väestön leveydellä mitattuna. Saksan Suomea ja muita pohjoismaita surkeammat onnettomuusluvut ovat kovaa faktaa, ja tämäntyyppinen aineisto on juuri sitä, minkä pohjalta poliittista päätöksentekoa on helppo tehdä ja vaikea kritisoida.

Siitä on jo helpompi olla samaa mieltä, että paikallisen alemman nopeusrajoituksen perustelu pitää näkyä, eli jos alueella ei ole mitään, ei liian matalaa rajoitusta tee mieli kunnioittaa. Jos tätä tapahtuu jatkuvasti, lähtee lumipalloefekti liikkeelle, ja lopulta homma muuttuu välinpitämättömyydeksi. Olosuhteiden mukaan järkevästi muuttuvat rajoitukset olisivat lääkettä tähän.

Mutta ei toivo ole kokonaan mennyttä, laskettiinhan viinaveroakin...

Aihepiiriin liittyvää luettavaa:

European drivers and road risk
International Road Traffic and Accident Data
 
Mielenkiintoinen aihe!
Itse olen "kotitarvepsykologina" pähkäillyt sitä, miksi nykyisin rikotaan esim. nopeusrajoituksia varsin usein ja räikeästi?

Mahtaisiko yksi suuri syy olla liian (järjettömän) alhaisissa nopeusrajoituksissa mm. taajamissa ja joita monikaan ei varsin ymmärrettävästi noudata.

Tällaisen "kasvatuksen" jälkeen useimmat oppivat olemaan välittämästä muistakaan rajoituksista tai säännöistä, vaikka ne olisivat liikenneturvallisuuden kannalta oikeasti järkeviä.

Itse uskon, että tälläisillä järjenvastaisilla säännöillä ja määräyksillä saadaan aikaiseksi vain epänormaalia käyttytymistä liikenteessä ja jolla ei tietenkään ole liikenneturvallisuuden kannalta mitään annettavaa.

Uskoisin olevani tässä asiassa melko pitkälti ainakin osittain "jyvällä", mutta kommentoikaa...
 
Back
Ylös