Uusi SP1/SP2/RC51 ketju

[MaLa]

Tossa olis hyvä linkki moottorin irrottamista varten. Paljon hyviä kuvia.

http://www.airlinebrats.com/rc51/engineoutin/

ML

 

[Lars]

Mikäs se siinä..

 

[mikan]

Hieno kalikka.

Jos olet moisen käsiisi saanut, niin iskarin linkku ja jarruhilppeet olisi hyvä seurata mukana, vakioista ei ole edes aihioiksi.

Akselin ja holkkien työstöä joutuu myös harrastamaan vanteen ympärillä, ei siis ole bolt-on kamaa.

Tehtaan kilpaosaston suurella halkaisijalla oleva pakoputkisto menee swingin"kolosta" komeasti läpi, ei tartte ottaa jalkatappirunkoa holkeilla ulos. Vähän rönsyillen, mutta tehdaspakarista ( tai replicasta ) mun on turha haaveilla, ei auta tappien holkitus kun tulee vähän sen jälkeen bensatankki tielle.

 

[JPA]

Venttiilivälyksistä. Pyörällä ajettu reilu 27tkm.

Mittasin takapytyn venttiilivälykset, etusylinterin kimppuun huomenna. Ohjearvot välyksille ovat manuaalin mukaan:
-imupuoli 0.16mm
-pakopuolella 0.31mm

Imupuolelle meni 0.15mm rakotulkki melko tiukasti molempiin, mutta meni kuitenkin. 0.10 menee ihan heittämällä ja 0.20 ei mahdu. Pakopuolella taasen 0.30mm rakotulkki meni pienellä vastuksella molempiin, mutta ei niin tiukkaan kuin imupuolella oli. Vastaavasti 0.25 meni heittämällä ja 0.35 ei mahdu. Päättelin sitten niin, että pakopuoli on aikalailla ohjearvossa, mutta imupuoli on mielummin 0.15 kuin 0.16.

Manuaalin mukaan säätöpalojen koko menee 0.025mm eroilla välillä 1.200mm - 2.450mm (en tiedä minkä kokoset palat siellä on nyt vakiona kiinni niin).

Onkos tuossa sitten järkeä ruveta säätöpaloja vaihtamaan, koska palojen kokoero (0.025) on suurempi kuin ero (n. 0.01) ohjearvoihin?

Jos noin lähellä arvoja, ei kannata alkaa tekemään mitään. Ei varmasti ala kantamaan...

 

[Lars]

Hieno kalikka.

Jos olet moisen käsiisi saanut, niin iskarin linkku ja jarruhilppeet olisi hyvä seurata mukana, vakioista ei ole edes aihioiksi.

Akselin ja holkkien työstöä joutuu myös harrastamaan vanteen ympärillä, ei siis ole bolt-on kamaa.

Tehtaan kilpaosaston suurella halkaisijalla oleva pakoputkisto menee swingin"kolosta" komeasti läpi, ei tartte ottaa jalkatappirunkoa holkeilla ulos. Vähän rönsyillen, mutta tehdaspakarista ( tai replicasta ) mun on turha haaveilla, ei auta tappien holkitus kun tulee vähän sen jälkeen bensatankki tielle.

Niinkuin arvelit, en ole moista käsiini saanut. Lienevät yhtä harvinaisia kuin keinuhevosen kakka. Eihän noista tehtaan kisaosista muutenkaan juuri hyötyä ole, jos ei ole kaikkia muitakin liittyviä osia, tai ainakin joutuu isosti työstöhommiin. Koristeena hieno kyllä olisi.

 

[mikan]

Niinkuin arvelit, en ole moista käsiini saanut. Lienevät yhtä harvinaisia kuin keinuhevosen kakka. Eihän noista tehtaan kisaosista muutenkaan juuri hyötyä ole, jos ei ole kaikkia muitakin liittyviä osia, tai ainakin joutuu isosti työstöhommiin. Koristeena hieno kyllä olisi.

Juurikin kokonaisuus pätee myös moottoriosastolle, best of ebay and web ei aina riitä, riskejä on ja tulee, voi sijoitetut tonnit kostautua romuksi, tosin niinhän se on virimoottoreissa aina ja näissä korostetusti.

Tota aiemmin mainittua pakaripuolta voi zuumailla SPW-kuvien ja Kainzingerin demopyörän välillä, yksi takahaarukka voi teettää ihan hirveesti duunia, ja kaiken sen jälkeen siltikin SE juttu katoaa, vaikka työn jälki onkin virheetöntä.

 

[Lars]

Juurikin kokonaisuus pätee myös moottoriosastolle, best of ebay and web ei aina riitä, riskejä on ja tulee, voi sijoitetut tonnit kostautua romuksi, tosin niinhän se on virimoottoreissa aina ja näissä korostetusti.

Tota aiemmin mainittua pakaripuolta voi zuumailla SPW-kuvien ja Kainzingerin demopyörän välillä, yksi takahaarukka voi teettää ihan hirveesti duunia, ja kaiken sen jälkeen siltikin SE juttu katoaa, vaikka työn jälki onkin virheetöntä.

Taitaa Torstin tankki tulla niin alas, ettei edes litteällä putkella (litteä putki,onko se muuten enää putki?) onnistua? Micronin Serpent-käyräthän on naurettavan lituskoja, ja hyvin virtaa. Mutta eihän se tietysti enää ole alkuperäisen kaltainen. Muistanko muuten vääriin, kokeiltiinko Colinin pyörässä joskus yhdellä vaimentajalla olevaa versiota?

 

[mikan]

Taitaa Torstin tankki tulla niin alas, ettei edes litteällä putkella (litteä putki,onko se muuten enää putki?) onnistua? Micronin Serpent-käyräthän on naurettavan lituskoja, ja hyvin virtaa. Mutta eihän se tietysti enää ole alkuperäisen kaltainen. Muistanko muuten vääriin, kokeiltiinko Colinin pyörässä joskus yhdellä vaimentajalla olevaa versiota?

Kyllähän siinä kokeiltiin, mutta mun tapauksessa hannais takahaarukka ja takapyörän sekä tankin väli, kaksi litistystä peräkkäin sekä iskarin että tankin grillaus ei olis oikein ole oikealla tolalla.

 

[Lars]

Kyllähän siinä kokeiltiin, mutta mun tapauksessa hannais takahaarukka ja takapyörän sekä tankin väli, kaksi litistystä peräkkäin sekä iskarin että tankin grillaus ei olis oikein ole oikealla tolalla.

Tee 1 vaimennin oikealla-versio.

 

[Turder]

Muistanko muuten vääriin, kokeiltiinko Colinin pyörässä joskus yhdellä vaimentajalla olevaa versiota?

Jep. Vaimennin oli vasemmalla puolella. Enpä muista tarkemmin milloin ottivat sen käyttöön (kuitenkin 2001 Suzuka 8hr jälkeen) ja ajoivat sillä aina kaudella 2002 kunnes Oscherslebenin WSB-kisaviikonloppuna tuli uusi moottoriversio (2002 Suzuka 8hr:ssa käytetty versio), ja samalla tuli uusi pakoputkisto tuplavaimentajilla.

Tilasin muuten kirjan The Honda Story, jossa on aika hyvää nippelitietoa SPW:stä vuosien varrelta. Sen mukaan kovimmat tehot oli 186hp @ 12000rpm.

 

[Lars]

...tehot oli 186hp @ 12000rpm.

186hp @12t rpm ja seuraavaan kisaan taas uusi kone?

 

[mikan]

Semmosta peliä, lukemani mukaan viimeisimmät versiot kiertivät 13 000 rpm ja tehoa saatiin 8 heppaa lisää.

Meikäläisen ecuun saisi noiden aikojen tiedonkeruulaitteen kiinni, ajonhallintaa sillä ei voi suorittaa. Olen tullut siihen käsitykseen, että suurella pakoputkiston tilavuudella "rauhoitettiin" konetta, eikä alakertaakaan ole suunniteltu kovin kevyeksi alun alkaenkaan, kaippa parempiin kierrosaikoihin tähdäten on noikin jutut tehty.

 

[killa]

Vähän laiskasti lähtee liikenteeseen omat talvihuollot, mutta pienimuotoista särkemistä on sentään tullut yritettyä. En muista mainostinko täällä viime kesänä neronleimauksestani päällystää jakkara liimapintaisella solukumilla pidon parantamiseksi ja istuinkorkeuden korottamiseksi. Idea on joissakin pyörissä todettu toimivaksi ratakäytössä, ei siis aivan omasta stetsonista peräisin. Hommahan pelasi nätisti niin kauan, kunnes tuli ensimmäinen ratareissu kunnon helteessä. Liimapinta palautui takaisin juoksevaksi ja päällyste alkoi tietysti irvottamaan milloin mistäkin nurkasta. Sitten sitä liimaa oli nahkapuvun perseessä ja viimeistään siinä vaiheessa alkoi näinkin rauhallista miestä kiroiluttaa kunnolla. Tarpeetonta sanoa että koko sätös näytti tässä vaiheessa lähinnä koiran oksennukselta. Kertaalleen vielä uusin homman, tällä kertaa kääntöpuolelta nasakammin kiinnittäen, mutta ei siitä kunnollista tullut. Koko showhun kyllästyneenä kiikutin jakkaran Kuutakoskelle, jossa päällysteeksi valikoitui tyylikäs ja pitävä, tiheä kolmioruutupinnoite, joka tuntuu kämmentä vasten aikalailla kumimaiselta. Lisäksi välinettä korotettiin keskiosastaan muutama milli, polvikulma kun on minulle ainainen ongelma. Foto jakkarasta tuolla, vaikka eihän siitä kunnolla selvää saa. Päällystystyön hinta oli muuten niin naurettavan edullinen etten viitsi sitä tässä edes mainita, ettei jää kanssamotoristiyrittäjä aivan nälkäkuoleman partaalle jos joutuu muille saman työn samaan hintaan tekemään. Joka tapauksessa voin suositella lämpimästi jos on tarvetta tuollaisille operaatioille.

Irrottelinpa sitten myös takaiskarin huoltoa varten. Nokkelampi huomaa jo kuvasta, että jousi on 20 mm liian lyhyt, itse sen sijaan en sitä huomannut edes iskaria aikoinaan omakätisesti kiinni laittaessani saati sillä kaksi kautta muun muassa rataa kiertäessäni. Puucilmä ei huomannut asiaa edes kesällä 2010 kun teurastin undertailin vaihtokuntoon Motoparkin shikaanissa rekisterilapun napatessa takaseen kiinni. Siinä kyllä mielestäni suurin syypää oli rosterinen kilpiteline ja huonosti asemoitu kilpikulma. No, joka tapauksessa minulla oli siis kiinni Öhlinsin jousi 1093 (150 mm), kun pitäisi olla 1092 (170 mm). Ö:n jousien koodinumerointi on ihailtavan looginen, 1091 on sitten luonnollisesti 160 mm. Tämä mainittu iskari on ostettu aikanaan Jenkeistä käytettynä kokolailla samanpainoiselta kuljettajalta. Patukka lähti nyt MP-Racingille huollettavaksi, jossa koko keksintö käydään läpi ja samalla vaihdetaan oikean pituinen jousi. Jousivakion 95 N/mm pitäisi kaikesta huolimatta olla minulle sopiva (78 kg kalsareissa) joten sitä ei muuteta. Ongelma tuossa on ennen kaikkea se, että liian lyhyellä jousella on riski pohjata iskari, jota ei kuitenkaan tällä tiedolla ole tapahtunut. Progressiivinen vakiolinkku ja maksimijäykkä esijännitysasetus (24 mm painuma kuormattuna) on todennäköisesti pelastanut puusilmän pahemmilta yllätyksiltä... Joka tapauksessa ajossa tuskin huomaan minkäänlaista muutosta pidemmällä jousella, sen verran kiitettävästi tuo on pelannut ja takarenkaat ovat kuluneet radalla oikein nätisti.

Viime kesänä tuli vähän laiskasti satuiltua RC51-sivuille, lisäilin sinne nyt hieman puutaheinää myös viime kauden seikkailuista.

 

[MaLa]

Mo Killa.

Itselle tuli Öhlari 1092 jousella mut 100 Nm jousivakiolla. Mulla on kyllä moriwakilinkku. Kerroin kyllä painon ajovarusteet päällä elikkä itsellä n. 85kg. Harvemmin tulee ajeltua kalsarit päällä.

Lauantaina olis moottorin säätö Tampereella. Kokoonpanona vakio moottori, Turn1 putsariboksi ja snorkkeli, PC3 usb, vakio pakosarja ja ladybird sliparit killereillä ja toinen kartta tehdään vakioänkkäreille.

Mitä on tullu kaasuteltua pihalla niin ei mee ladybird killereilläkään alle 95db. Et suosiolla vakiopöntöt radalle äänipäivinä.

Ei vaan ole vakiona säädätetty niin ei ole verrokkitietoa mitä tulee vaikuttamaan ja minne.

Keskustelua aiheesta Speedzilla.comilla.

http://www.speedzilla.com/forums/honda-rc51/68374-sp1-turnone-airbox-snorkel-dyno-run.html

ML

 

[killa]

Ihan linjassa on, lineaarisella linkulla kun pitää olla pykälän jäykempi jousivakio. Itseltä on jäänyt linkku hankkimatta budjettisyistä. Oletko jo mittaillut painumat keulasta ja perästä?

 

[Turder]

Seurasin sivusilmällä killan jousipähkäilyä speedzillassa. Siinä kyllä kulminoitui foorumien hyöty hienolla tavalla. Tuotakin olisi voinut arpoa varikolla aika kauan, mutta nyt näyttää asia selvinneen

Omat talvihuollot on tehty, ennen kauden avausta vaan akun lataus ja tuoreet bensat tankkiin. On muuten tehdasalkuperäinen akku vielä kiinni, saas nähdä koska sippaa.

Olin "fiksuna" laittanut syksyllä tankin täyteen. Kun tankki piti ottaa irti, sai sitten valutella hissukseen bensat ulos. Itse en kuitenkaan vaivautunut ottamaan tankkia kokonaan irti, vaan pelkästään huohotusletkut ja se pienempi bensa (paluu?)letku, josta bensat valutetaan. Banjolla bensapumpussa kiinni olevaa paksua letkua en irroittanut, koska sen pituudessa hieman liikkumavaraa, jonka ansiosta tankki kääntyy mukavasti poikittain ilmaboxin päälle ja saa helposti takasylinterin esille. Taisi tämäkin niksi olla mainittuna siinä ikivanhassa SP-ketjussa, joka katosi vuosia sitten.

 

[MaLa]

Ihan linjassa on, lineaarisella linkulla kun pitää olla pykälän jäykempi jousivakio. Itseltä on jäänyt linkku hankkimatta budjettisyistä. Oletko jo mittaillut painumat keulasta ja perästä?

Keula pitää vielä huoltaa.

Seuraavana listalla.

ML

 

[scuuba]

Ongelma tuossa on ennen kaikkea se, että liian lyhyellä jousella on riski pohjata iskari, jota ei kuitenkaan tällä tiedolla ole tapahtunut. Progressiivinen vakiolinkku ja maksimijäykkä esijännitysasetus (24 mm painuma kuormattuna) on todennäköisesti pelastanut puusilmän pahemmilta yllätyksiltä... Joka tapauksessa ajossa tuskin huomaan minkäänlaista muutosta pidemmällä jousella, sen verran kiitettävästi tuo on pelannut ja takarenkaat ovat kuluneet radalla oikein nätisti.

Päinvastoin, liian lyhyt jousi pienentää "iskarin pohjaamisen riskiä". Koska lyhyempi jousi voi puristua kokonaan kasaan, ennen kuin iskarin maksimi kokoonpuristuminen tulee vastaan. Kun taasen vakiopituisessa jousessa on enemmän varaa puristua kokoon, jolloin jousi ei toimi rajoittavana elementtinä. Kuten sen ei pitäisikään.
Ja toisaalta, iskarissa on se pohjaanlyöntikumi sitä varten että se rajoittaa sen iskarin kokoonpuristumisen maksimia. Ja tekee iskarin pohjaanlyömisestä pehmeämmän.

Hieman eri asia olisi jos sulla ois painauma liian iso, tuossa tapauksessa esim 44mm (24mm+20mm liian lyhyt jousi). Ts jos sulla ois sen jousen yläkiinnikeet samassa kohtaa kuin vakiojousella, niin sitten iskari vois hakata itseään pohjaan turhan usein. Mutta siinäkin vaiheessa on vielä se pohjaanlyöntikumi hoitamassa pohjaanlyönnin vaimentamista.

Oletetaan että se liian lyhyt jousi pääsee puristumaan kokonaan kasaan ennen kuin iskari pohjaa. Siinä vaiheessa on baut metalli metallia vasten "jousituksessa", ja sen kyllä huomaa ajaessa; tärähdyksestä. Ja toisekseen, se voi murtaa/rikkoa kiinnikkeitä aika helposti.

Ja aivan samasta syystä iskarissa on yleensä sisällä maksimipituuteen venymisen rajoittava/vaimentava top-out-jousi. Ettei siinä vaiheessa kun iskari venyy täyteen pituuteen; metalli löis suoraan metallia vasten.

 

[scuuba]

Ihan linjassa on, lineaarisella linkulla kun pitää olla pykälän jäykempi jousivakio. Itseltä on jäänyt linkku hankkimatta budjettisyistä. Oletko jo mittaillut painumat keulasta ja perästä?

Lueskelin ton sun speedzillatriidin, ja tuli mieleen että oletko ajatellut sen painauman suhteen sitä että:
Jos sulla on löysä jousi ja paljon esijännitystä, niin sulla on se haluamasi painauma; 25-30mm.
Ja jos sulla on jäykkä jousi ja vähän esijännitystä, niin sulla on se haluamasi painauma; 25-30mm.
Ts sen sijaan että lähdet sen painauman kautta liikkeelle, niin sun pitäis funtsii enemmän sitä, ett miten se mopon perä käyttäytyy, ja miten se kantaa kuorman eri tilanteissa.
Jos sä haluat että perä pysyy korkeella koko ajan, niin pistä jäykkä jousi, ja sen verran esijännitystä että painauma on tuo haluamasi 25-30mm.
Jos sä haluat että perä käyttää koko joustoalueen, niin pistä löysä jousi, ja sen verran esijännitystä että painauma on tuo haluamasi 25-30mm.

Eli pointti nyt lähinnä on se että älä mieti sitä painaumaa tai esijännitystä. Se mitä pitäis miettiä on se jousivakio. Se on se varsinainen ensimmäinen työkalu kun sä lähdet viilaamaan perän käytöstä. Se määrää ensisijaisesti sen miten sun mopon perä käyttäytyy.

Ja myöskään tuo painauma ei pitäisi olla mikään itseisarvo. Sehän on vain ja ainoastaan se millimetrimäärä, jonka sinä haluat olevan ulosjouston määrä. Ts millä "alueella" se jousitus toimii.

Lisäksi viel tietty; iskarin pituudella säädettävä perän korkeus, joka vaikuttaa takahaarukan kulmaan, joka vaikuttaa anti-squattiin, johon vaikuttaa myös ketjukulma, johon vaikuttaa ratastus. Tuo vaikuttaa hyvin paljon siihen, miltä se perä kuskin mielestä tuntuu avauksissa.
Esim, sä voit pistää löysän jousen, joka karrikoiden antaa paremman pidon kuin jäykkä jousi. Ja sit ku perä tuntuu avauksissa liian löysältä, niin pistät lisää pituutta iskariin, joka lisää anti-squattia, joka "jäykentää" perää avauksissa.

Pointti edelleenkin lähinnä se, ett älä tuijota pelkästään sitä painaumaa siinä vaiheessa kun lähet säätämään perän käytöstä.
Vaan ekana kysy itseltäsi miksi sä haluat sen painauman olevan 25-30mm?

 

[killa]

Scuuban kommentteihin liittyen, uskoisin tosiaan että olisin huomannut pohjaanlyömisen ajossa, ja että jousessa olisi jälkiä jos kierteet olisivat käyneet voimalla yhdessä. Viimeistään tämän tapauksen ansiosta lienee päivänselvää, että ymmärrykseni iskunvaimennuksesta on kovin vähäinen, joten ei minusta kovin syvälliseen perän toiminnan analysointiin ole.

Iskarin pituuden ja sitä kautta perän korkeuden olen asettanut perustuen puhtaasti minua edeltäneiden samalla iskarilla ajaneiden kuskien kokemuksiin. Vakiolinkulla iskarin 331 mm:n kokonaispituus on monien mielestä aika lähellä "sweet spottia", toki riippuen myös keulasta yms.

Jäykempää jousta haikailin alunperin juurikin siksi, että perä voisi kulkea korkeammalla mutkissa sisällä, mikä parantaisi tämän luontaisesti kankeahkon laitoksen kääntyvyyttä. Koska mitään erityistä draamaa (lähinnä pitoon ja avauksiin liittyen) ei ole ajossa kuitenkaan ollut huomattavissa nykyisellä kokoonpanolla, ja koska parista lähteestä olen kuullut 95 N/mm jousivakion olevan minun painoiselleni kuljettajalle sopiva lähtökohta, valitsin myös uuteen oikean pituiseen jouseen tuon saman jousivakion kuin mitä vanhassa lyhyessä jousessa oli. Kokemus saa näyttää tuntuuko jatkossa olevan tarvetta vaihtaa jäykempään. Siinä kohtaa sitten todennäköisesti investoisin sen lineaarisen linkunkin mikä muuttaisi tuota perän toimintaa vähän paremmin ratakäyttöön sopivaksi.

Speedzillan foorumilta kävi ilmi, että harkitsin myös hydraulisäätimen siirtämistä verkonpainoksi, aktiivinen kuhanpyytäjä kun olen, mutta sekä hra LDH (Dan Kylen pajan seppiä) että MP-Racingin Ari eivät sitä oikein suositelleet - joskin tuommoinen konversio on kyllä mahdollista toteuttaa. Koska minulla ei tähänkään asiaan mitään järin väkevää tuntumaa ole niin päädyin nyt toistaiseksi kuitenkin jättämään hydraulimurikan paikoilleen. Toivon mukaan nyt sitten ollaan hydraulisäätimen kanssa oikealla säätöalueella, sen paikan siirtäminen iskarin rungossa on kotikonstein vähän kinkkisempi juttu.

Mikä on Scuuban arvio siitä, minkälaisen muutoksen pitempi mutta saman jousivakion jousi voisi tehdä ajotuntumaan?