-
Tervetuloa uudistetulle moottoripyora.org -foorumille! Onko ongelmia? Palautetta? kerätään tähän ketjuun kootusti asiat. Mikäli et pääse ketjuun kirjoittamaan, voit myös olla sähköpostilla yhteydessä. Teknisen tuen sähköposti löytyy yhteystiedot -sivulta. Mikäli et pääse kirjautumaan, yritä ensin salasanan palautusta.
Uusi hondatar ilmoittautuu
- Keskustelun aloittaja Annuska
- Aloituspäivä
Onnea onnea! Samoin kävi meilläkin tänä keväänä eli kyydistä teki mieli tankoon. Kortti piti vaan mamman ajaa ja sit kurvailla appiukon lainamopottimella(viragolla). No sain sitten puhuttua että käy kokeilemassa oikeaa motskariakin...nyt on kaks Hondaa tallissa...600 cebari tarttu koeajolta matkaan
Sillä lailla! Puoltoääni CBF:lle
Kiitokset vaan kaikille, jotka olette käyneet kommentoimassa! Hymy sen kun vaan leviää kun noin mukavaa porukkaa täällä on!!
Satula oli onneksi jo viritetty niin matalaksi kuin mahdollista, pääsee siis tällainen persjalkainenkin huruttelemaan heti niin, että jalat ylttää maahan! Tankokin oli laitettu mahd. eteen, joten ei tarvitse sitäkään säätää.
Eilen huruttelin parkkiksen päästä päähän pari kertaa ja kivaa oli! Hakusessahan tuo vielä on, mutta Webbiskin sanoi, että ihan hyvin meni siihen nähden, että oli elämäni toinen kerta mp:n sarvissa.
Siitä se joskus sitten lähtee, harjoittelua, harjoittelua, harjoittelua sitä ennen..
Tänään on toinen ajotunti ja kauhia täpinä jo päällä! Arska paistaa ja mittarin mukaan varjossa +23. Tiedossa siis hikistä meininkiä, mutta ei se haittaa kun se on niin mukavaa!
Vinkki: satulan korkeudella on yllättävän iso merkitys, siitä sitten säätämään. Onnittelut!
Satula oli onneksi jo viritetty niin matalaksi kuin mahdollista, pääsee siis tällainen persjalkainenkin huruttelemaan heti niin, että jalat ylttää maahan! Tankokin oli laitettu mahd. eteen, joten ei tarvitse sitäkään säätää.
Eilen huruttelin parkkiksen päästä päähän pari kertaa ja kivaa oli! Hakusessahan tuo vielä on, mutta Webbiskin sanoi, että ihan hyvin meni siihen nähden, että oli elämäni toinen kerta mp:n sarvissa.
Tänään on toinen ajotunti ja kauhia täpinä jo päällä! Arska paistaa ja mittarin mukaan varjossa +23. Tiedossa siis hikistä meininkiä, mutta ei se haittaa kun se on niin mukavaa!
Kysymys Kikka6 riittikö sinulle pelkästään jotta pudotit satulan ns. sille alemmalle tasolle vai sääteltikö/kiristelit jousituksia ?
Minulla pituutta 169 cm ja kyllähän jalat suh hyvin maaha ylettää mutta jos sais 1-2 cm alemmas niin oma olo olisi rauhallisempi koska pyörän paino on kumminki ylhäällä ja nuo pysähdykset on aina sellainen jännittävä tilanne.
Minulla pituutta 169 cm ja kyllähän jalat suh hyvin maaha ylettää mutta jos sais 1-2 cm alemmas niin oma olo olisi rauhallisempi koska pyörän paino on kumminki ylhäällä ja nuo pysähdykset on aina sellainen jännittävä tilanne.
Jousituksiin ei koskettu. Satulahan on lähtötilanteessa keskiasennossa, pudotin sen vaan alas. Pituuteni on 166 cm ja saan jalat kantapäitä myöten maahan. Mulla on lyhyempi selkä ja puolestaan ehkä sitten pidemmät jalat.
Pyörä painaa kuitenkin sen verran että jos pyörä lähtee kyljelleen menemään niin ei sitä pysty pidättelemään kuin pari sekuntia (kokemusta on). Siksi kannattaa laittaa kaatumaraudat. Ne ei paljoa maksa ja takuulla ovat hintansa väärtti. Mun tappioksi tuli vain sivupeilin ja kytkinkahvan uusiminen, katteet säilyivät.
Ajamaan vaan, siitä se varmuus kehittyy. Vielä kun käy EAK:in ja ehkä radallakin ajamassa niin sitten se pyörä vasta omalta tuntuukin.
Ilmeisesti mulla on sit lyhyemmät jalat kun tuntuu että pyörä sais olla hiukan matalampi, en minäkään ihan varpailla pitele pyörää pystyssä ja riipuen vähän missä kohtaa istun niin kantapäätkin on maassa ja kokemusta on onneksi vain yhden kerran siitä kun pyörä lähtee kallistuu niin ei sitä todellakaan pitele mitään, kytkinkahva vähä pikkuisen vääntyi samoin kytkin vipu
mutta onneksi ei mitään suurempaa ja nyt on kaatumaraudat asennettu
mutta onneksi ei mitään suurempaa ja nyt on kaatumaraudat asennettu
Anteeksi jo etukäteen jos aliarvioin ajokokemuksesi, mutta aivan lyhyen kokeilun pohjalta en lähtisi muuttelemaan pyörän rakennetta, ainakaan pysyvästi.Ilmeisesti mulla on sit lyhyemmät jalat kun tuntuu että pyörä sais olla hiukan matalampi, en minäkään ihan varpailla pitele pyörää pystyssä ja riipuen vähän missä kohtaa istun niin kantapäätkin on maassa ja kokemusta on onneksi vain yhden kerran siitä kun pyörä lähtee kallistuu niin ei sitä todellakaan pitele mitään, kytkinkahva vähä pikkuisen vääntyi samoin kytkin vipu
mutta onneksi ei mitään suurempaa ja nyt on kaatumaraudat asennettu
Kuten sanotkin, mopon kallistuessa liikaa ei sitä pitele mikään, eikä siinä auta vaikka yltäisi kantapäätkin maahan. Tästä seuraa, että pyörän hallinta ei lähde siitä, että kantapäät vastaavat asfalttiin liikennevaloissa, vaan pyörä täytyy pitää sellaisessa balanssissa, ettei voimaa tarvita.
Kun tottuu pyöräänsä paremmin ja opettelee sen käsittelyä ajokorttikokeen jälkeenkin, niin riittää kun varpaat yltävät maahan, toki kummaltakin puolelta yhtä aikaa. Päkiät maassa on jo aivan tukeva tilanne, ellei tarvitse kuljettaa isoa matkustajaa.
Eli jos jossain istuma-asennossa edes pienellä kurkottelulla saat kantapäät maahan molemmin puolin pyörää, niin tuo vaikuttaa aika sopivalta mitoitukselta. Jos kantapäätuntuma on kurkottelun takana niin rohkenen veikata, että muutama tuhat kilometriä lisää ja huomaatkin ajavasi mieluummin vain päkiäotteella liikennevaloissa pysähtyen, ettei tarvitse niin paljon venytellä.
Jos kunnollisen pyörään tutustumisenkin jälkeen tuntuu että tarvii koipiinsa jatkoa, niin sitä saa rajatapauksessa selvästi tuntuvan sentin ajosaappaalla, mutta tuo sentti on sitten (tutussa pyörässä myöskin tuntuvasti) pois jalkatilasta ajon aikana.
Raudat tai kaatotapit ovat tietysti joka tapauksessa hyvä valinta, koska kaksipyöräinen kaatuu silloin tällöin kokeneellakin. Jo pelkät tapit suojaavat katteet ja kahvat parkkipaikkakolhuissa ja isommissakin kuperkeikoissa on parempi mahdollisuus että pyörällä voi vielä ajaa takaisin kotiin nuolemaan haavansa.
Hannu59 olet oikeassa, jätetään pyörän "säädöt" entiselleen koska nykyisellään pyörällä on hyvä ajaa ja jos ajo-ominaisuudet muuttuu oleellisesti niin silloin minä ja pyörä ollaan vaarassa. Minulla on tosiaan vielä niin vähän tätä kokemusta että ei kannata "hötkyillä" ja olen kyllä huomannut jo sen ilmiön että kyllä pyörä pysyy pystyssä pelkillä päkiöillä mutta kun sitä on vähän tällainen malttamaton hätähousu
jotta kaikki pitäisi mennä kerralla putkeen
jotta kaikki pitäisi mennä kerralla putkeen
Jep jep, tulipa sama todettua eilen.. Oltiin ajamassa yhdellä parkkipaikalla ja kaikki suijui vallan hyvin, kunnes jostain syystä "unohdin", että etujarru tuossa pyörässä on aika tehokas (etenkin verrattuna autokoulun kawaan).. Elikkäs: jarrutin vähän turhan tehokkaasti (tuli takauma päivän ajotunnin hätäjarrutusharjoituksiin) ja tanko hieman vinossa jarruttelin
Itsellänikin pituutta on vaan muka 166, vaikka joskus on mitattu 168. Kumpi lie virheellinen mittaus..? Vai oonko muka kutistunu näin vanhemmiten?!
Täytyy tässä pikku hiljaa jatkaa taas omaan pyörään tutustumista. Ehkä liiankin varovasti vielä ajelee.. Mut toi kaatuminen on nyt hoidettu pois alta niin sitä ei tartte ainakaan enää jännittää
Harjoittelua, harjoittelua edelleen..
AsennettaMut toi kaatuminen on nyt hoidettu pois alta niin sitä ei tartte ainakaan enää jännittääSuht hyvin meni taas ajelu ennen ja jälkeen kaatumisen, joten ei siitä sen enempää.
Harjoittelua, harjoittelua edelleen..
Moottoripyörillä ja rullaluistimilla on semmoinen yhteinen piirre, että rakenteellisesta epästabiilisuudestaan johtuen molemmat kaatuvat jossain vaiheessa väistämättä.
Kaato heti alkuun onkin parempi tapa kuin väistämättömän lykkääminen, koska silloin se lähtee lapasista paljon suuremmasta nopeudesta
Nimim. kummankin kanssa vauhdista töpeksinyt ja jäljet paranivat vasta seuraavaksi kesäksi.
Niin että
Oletkos ajatellut et voisiko olla kyseessä väärin kohdistettu katse?
Meinaan tavallisin "virhe" pysähdyttäessä ja liikkeelle lähdössä on se et katse kohdistetaan liian likelle, jonka seurauksena pysähdyksestä tulee hieman horjuva.
Kokeileppa ens kerralla et pyrit katsomaan 10-15m päähän eikä pyörän mittareita tai tankkia johonka katse meinaa etenkin liikkeele lähdössä siirtyä...
Hieman erimieltä. Jos istuin- tms korkeutta voi pienellä vaivalla muuttaa niin miksei sitä silloin kannattaisi tehdä?
Toki varpaatkin maahan riittää, mutta kyllä pyörän siirtely on huomattavasti helpompaa jos kantapään saa maahan saakka.
Peruutan aiemmin sanomastani sen verran, että jotkut kuljettajat ajavat mieluummin vakioalustalla vaikka se edellyttäisi varvisteluakin. Mutta oman mieltymyksen tietää paremmin vasta kokemuksen myötä ja siksi ei ehkä kannata modata pyörää heti ensimmäisellä viikolla ellei ole aivan pakko.Hieman erimieltä. Jos istuin- tms korkeutta voi pienellä vaivalla muuttaa niin miksei sitä silloin kannattaisi tehdä?
Toki varpaatkin maahan riittää, mutta kyllä pyörän siirtely on huomattavasti helpompaa jos kantapään saa maahan saakka.
Ja valitsipa minkä asetuksen tahansa, niin peruuttaminen tosiaan on helpompaa jos kantapäätkin yltävät maahan ja näin saa voimaa lisää.
Pyörään rakennettuja säätöjä kannattaa ilman muuta käyttää, mutta oma ehdotukseni olikin pidättäytyä aivan alussa pyörän rakenteiden muutoksista vaikkapa yläkolmioita pudottamalla, jousia tai koiranluita vaihtamalla tai satulaa madaltaen ellei se pyörä ole selvästi liian korkea.
Esim. turhaan madallettu satula tai katkaistut jouset saattavat vielä kaduttaa myöhemmin...
Kiitos hyvästä täsmennyksestä!
eli puhuttiin samasta asiasta..
meidän perreessä kysyttiin vain istuinkorkeutta ja tehoja...
kyllästymiseen asti yritin selittää et jos noilla perusteilla pyörän ettii niin saattaapi jäädä ilman tai tulee muuten vain semmoinen joka ei paljoa kiinosta parinviikon jälkeen.
eli uskallettas vain yrittää ja maikka parit mukkelikset tuliskin niin ei annettas sen masentaa...uutta matoa vain koukkuun..samaa mieltä ehtottomasti siitä et kun pari viikkoa on hommaa harjoitellu alkaa touhu olla senverta tuttu et tuskin tarvii ostaakkaan satoja euroja maksavia palikoita jotka harvoin parantaa itse ajoominaisuuksia.
Jos taas parinkin viikon jälkeen jokainen kotiinpaluu päättyy pyllähdykseen voi asiaa alkaa harkita.