Tekniikka on joo hyvästä ja toisaalta voi olla myös pahasta. Moni kaipaa takaisin kaasareihin joiden "tuntuma" oli omaa luokkaansa. Uudessa R1:ssä on flybywire kaasu eli suoraa yhteyttä kahvasta koneeseen ei enää ole mutta jo pitkään on ruiskupyörissä ollut niin että toisia läppiä ohjaa kaasuvaijeri ja toisia ruisku eli se mitä ranteessa tapahtuu ei suoraan vaikutakaan moottoriin vaan ruiskunohjaus tutkii eri antureiden avulla "saako" tehdä siten kuten kuski haluaa. Esimerkkeinä näitä kaasun "pehmennyksiä" pienillä vaihteilla jne...
Aiemmin oli niin että kun kahvaa käänsi alkoi joko perä sutia tai keula nousta. Tulevaisuudessa voikin olla että avasitpa kaasun täysille millä tahansa alustalla märästä asfaltista hiekkatielle niin takanen ei sudi vaan kiihdytys on ns. optimaalinen. Vastaavasti kurvistakin voit kiihdyttää ulos vääntämällä tupin nurin ja pyörä huolehtii ettei lähde lapasesta.
Toisaalta turvallista mutta eikös moottoripyöräilyssä ole ollut kyse juuri tietynlaisesta voiman hallinnasta ja siitä tietoisuudesta että jos siinä keskellä kurvia teet jotain hölmöä niin hengenlähtö on lähellä.
Autoihin on kehitetty paljonkin tekniikkaa mutta silti nuo uudetkin autot näyttää joutuvan kolareihin melko usein. Onko tästä johdettava johtopäätös että sitä mukaa kun tekniikka kehittyy niin ihmisten ajotaito huononee. Kun ei enää autot sudi kurvissa kun painaa tallan pohjaan eikä jarruttaessa lähde luisuun niin eipä noihin tilanteisiin osata varautuakaan. Kun sitten tekniikka ei enää pelastakaan vaan kuskin pitäisi tehdä jotain nostetaan kädet ylös ja jätetään herran huomaan.