• Tervetuloa uudistetulle moottoripyora.org -foorumille! Onko ongelmia? Palautetta? kerätään tähän ketjuun kootusti asiat. Mikäli et pääse ketjuun kirjoittamaan, voit myös olla sähköpostilla yhteydessä. Teknisen tuen sähköposti löytyy yhteystiedot -sivulta. Mikäli et pääse kirjautumaan, yritä ensin salasanan palautusta.

Twinit ja neloset. Ominaisuuksista

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Korppi
  • Aloituspäivä Aloituspäivä
Vielä sen verran jatkan ehkä tyhmällä kysymyksellä/pohdinnalla mutta eikö kiertokangen pidentämisestä seuraa se että sen kiinnityskohta kampiakseliin on kauempana kampiakselin rotaatioakselista(ehkä se kirjoittaja alfamerin opuksessa oletti samoin, ehkä virheellisesti?)?
Pelkän kiertokangen pidentämisestä seuraa se, että on pistettävä matalampi mäntä, ettei se kolise kanteen kiinni, mutta kiinnityskohta kampiakseliin ei muutu miksikään, kuten ei iskunpituuskaan. Pitää vaihtaa myös kampiakseli, ennenkuin k.o. muutos tapahtuu.
Niinhän se käytännössä meneekin.

Esim stroker-sarjoissa letukan 350 V8 myllyihin tulee pidempi-iskuinen kampura, pidemmät kiertokanget ja matalemmat männät.

Eri variaatioita toki löytyy, ja tuo voidaan toteuttaa myös vakio kiertokangilla. Mutta pidemmillä stagoilla saa enemmän..
 
Siis kiertokangen mitta vaikuttaa männän paikkaan kierroksen aikana. Pidemmällä kiertokangella mäntä liikkuu hitaammin etenkin yläkuolokohdan lähettyvillä ja tällä lienee vaikutusta mepiin. Toisaalta se kangen pituus vaikuuttaa omaan kulmaansa ja siten voimien suuntautuvuuksiin. Pidemmälllä kangella saadaan enemmän voimaa kohti kampuraa, mutta toisaalta kampuralla oleva "varsi" pienenee.
 
Siis kiertokangen mitta vaikuttaa männän paikkaan kierroksen aikana. Pidemmällä kiertokangella mäntä liikkuu hitaammin etenkin yläkuolokohdan lähettyvillä ja tällä lienee vaikutusta mepiin. Toisaalta se kangen pituus vaikuuttaa omaan kulmaansa ja siten voimien suuntautuvuuksiin. Pidemmälllä kangella saadaan enemmän voimaa kohti kampuraa, mutta toisaalta kampuralla oleva "varsi" pienenee.
Nyt meni hämmästyksen sormi kummastuksen suuhun. Jos iskunpituus pysyy samana ja vaihdetaan vain pitempi kanki, niin miten hitolla? Ellei se kanki ole kumista...
 
Jos aattelis kankikulmaa äärimmäisen pitkällä kangella ja sen muutosta, sitähän sanotaan että pitkä kiertokanki on siittä hyvä että kulma ei kasva liikaa, tulee tehohäviötä siitä. No jos se kulma on pienempi kuin lyhkäsellä kangella, niin muutos yläkuolokohdan tietämissä tarkoittais hitaampaa männänliikettä? Tää tarkoittas että männänliike kiihtyy sitten nopeammin siihen nopeuteen joka sille tulee kun kampiakseli on pyörähtänny sen 90 astetta. Mekaniikka, ei ymmärrä...
biggrin.gif


Toi, liittyen siihen työvaiheeseen muutoin, on semmonen kuin aseissakin että kun kaasuseoksen palonopeus syttymisen jälkeen saavuttaa (palotilassa) huippunsa, pitäs sen paineen palotilassa olla optimi mahdollisimman kauan kai. Eli kun on vähän tilaa, on vähemmän palonopeutta ja kun enemmän tilaa ja mäntä jo pakenee, enemmän palonopeutta. Ja seuraten.
 
Siis kiertokangen mitta vaikuttaa männän paikkaan kierroksen aikana. Pidemmällä kiertokangella mäntä liikkuu hitaammin etenkin yläkuolokohdan lähettyvillä ja tällä lienee vaikutusta mepiin. Toisaalta se kangen pituus vaikuuttaa omaan kulmaansa ja siten voimien suuntautuvuuksiin. Pidemmälllä kangella saadaan enemmän voimaa kohti kampuraa, mutta toisaalta kampuralla oleva "varsi" pienenee.
kammen pituudella ei ole merkitystä vääntöön,  jos MEP pysyy samana, koska:

P=M*omega


ja P taas on tilavuuden, kierrosluvun ja mepin  funktio.

P = mep x V x N/nr

mep=tehollinen keskipaine
V=iskutilavuus
N= kierroksia/s
nr=1 2t koneille ja 2 nelareille

Eli jos vääntö kasvaisi, se tarkoittaa sitä että tehon pitäisi kasvaa..joka taas ei voi kasvaa jos mep ei kasva...joten unohtakaa se kammen vaikutus, ellei kampi vaikuta mep:iin. Käytännössä kammella on pieni merkitys meppiin, koska mäntä voi pysyä vain hyvin pienen ajan palotaphtumasta (paloaika on tyypillisesti luokkaa 50-60 astetta) yläkuolokohdassa tai sen läheisyydessä.
 
...niin muutos yläkuolokohdan tietämissä tarkoittais hitaampaa männänliikettä?
Ei muutu miksikään pelkkää kankea venyttämällä, pitäisi vaihtaa myös kampiakseli pitempi-iskuiseen. Ihan samalla vauhdilla se pitempikin kiertokanki sen männän liikkeen sinne kampuralle välittää, kuin lyhyempikin, ellei se jousta ja kierrosluku pysyy samana. Käytännön esimerkki: jatka kottikärryn aisoja, muuttuuko kottarin nopeus, jos itse lykit niitä samalla vauhdilla?
 
...niin muutos yläkuolokohdan tietämissä tarkoittais hitaampaa männänliikettä?
Ei muutu miksikään pelkkää kankea venyttämällä, pitäisi vaihtaa myös kampiakseli pitempi-iskuiseen. Ihan samalla vauhdilla se pitempikin kiertokanki sen männän liikkeen sinne kampuralle välittää, kuin lyhyempikin, ellei se jousta ja kierrosluku pysyy samana. Käytännön esimerkki: jatka kottikärryn aisoja, muuttuuko kottarin nopeus, jos itse lykit niitä samalla vauhdilla?
äläs päästele kaasuja suustas...

johda yhtälö ja puhu sitten..kiertarilla on merkitystä männän nopeuteen kulman funktiona

edittiä..kun et kuitenkaan johda, niin tässä männän asema kulman funktiona...

S=a*cos(alfa) + (l^2 -a^2*sin(alfa)^2)^0.5


a=puolet iskun pituudesta
l=kiertarin pituus
alfa=kulma

tuosta kaavasta näkee sokea reettakin että nopeus on kiertarin pituuden funktio..ottamala DS/DT eli derivoimalla paikan ajan suhteen saadaan nopeus, ds/dt=v=nopeus ja Dalfa/dt=vakio=kulmanopeus
 
äläs kaasuttele..

johda yhtälö ja puhu sitten..kiertarilla on merkitystä männän nopeuteen kulman funktiona
Lue aikaisemmat viestit ja puhu sitten:
sanoi:
Pidemmällä kiertokangella mäntä liikkuu hitaammin etenkin yläkuolokohdan lähettyvillä
Männän nopeus siis muuttuu hitaammaksi koko kierrosalueella? Kuinka, jos kierrosluku pysyy samana? Poista sana etenkin ja olen samaa mieltä. Uskotaan, että olet pätö yhtälömatikassa.
bowdown.gif
 
Vielä sen verran jatkan ehkä tyhmällä kysymyksellä/pohdinnalla mutta eikö kiertokangen pidentämisestä seuraa se että sen kiinnityskohta kampiakseliin on kauempana kampiakselin rotaatioakselista(ehkä se kirjoittaja alfamerin opuksessa oletti samoin, ehkä virheellisesti?)? Tällöinhän se etäisyys toimii momenttivartena, jolloin sen kasvu kasvattaa eteenpäin välitettävää momenttia.
Tämä on myös käsittääkseni se oleellinen tekijä. Tuo vipuvarren pituushan on puolet iskunpituudesta. Mitä pitempi isku, sitä pitempi vipuvarsi. Ja mitä pitempi vipuvarsi, sitä vähemmällä voimalla saadaan haluttu vääntö kampuraan. Ja jos palotapahtuma etenee samalla nopeudella pitkä- ja lyhytiskuisissa, niin pitkäiskuisessa kampiakselin kiertonopeus on pienempi.
 
männän nopeus ylä ja alakuolokohtien läheisyydessä on hitaampaa , koska kierrosluku on sama ja mäntä liikkuu yhtäpitkän matkan pitää nopeuden "keskialueella olla suurempi" ...

eli etenkin yläkuolokohdan paikkeilla pidemmällä kiertarilla nopeus on hitaampi...
Näin ne mullekin aikoinaan opetti. Eli ollemme yhtä mieltä siitä, että pelkällä kiertokangen vaihdolla ei männän keskinopeus muutu hitaammaksi ja kone ei muutu pitkäiskuisemmaksi.
 
äläs kaasuttele..

johda yhtälö ja puhu sitten..kiertarilla on merkitystä männän nopeuteen kulman funktiona
Lue aikaisemmat viestit ja puhu sitten:
sanoi:
Pidemmällä kiertokangella mäntä liikkuu hitaammin etenkin yläkuolokohdan lähettyvillä
Männän nopeus siis muuttuu hitaammaksi koko kierrosalueella? Kuinka, jos kierrosluku pysyy samana? Poista sana etenkin ja olen samaa mieltä. Uskotaan, että olet pätö yhtälömatikassa.    
bowdown.gif
pidemmällä kiertarilla nopeudet nimenomaan ovat pienemmät ala ja yläkuolokohtien ympäristössä, männän keskinopeus pysyy samana. tämä tarkoittaa sitä että tällöin myös maksiminopeudet kasvavat.
 
männän nopeus ylä ja alakuolokohtien läheisyydessä on hitaampaa , koska kierrosluku on sama ja mäntä liikkuu yhtäpitkän matkan pitää nopeuden "keskialueella olla suurempi" ...

eli etenkin yläkuolokohdan paikkeilla pidemmällä kiertarilla nopeus on hitaampi...
Näin ne mullekin aikoinaan opetti. Eli ollemme yhtä mieltä siitä, että pelkällä kiertokangen vaihdolla ei männän keskinopeus muutu hitaammaksi ja kone ei muutu pitkäiskuisemmaksi.
juu ei, näin on. eli etenkin ylhäällä ja alhaalla nopeudet on hitaampia. kele kun lukee nopsaan niin on luetun ymmärtämien joskus jälkijättöistä. ja piti mennä vahingossa poistamaan tuo kaasun lainaama tekstikin.
 
Pitkäiskuisessa moottorissa on etäisyys kiertokangen alapääntapin ja kampiakselin laakeroinnin (pyörintäpisteen) välillä isompi verrattuna lyhytiskuiseen moottoriin.

Isompi etäisyys näiden kahden pisteen välillä>pidempi "vipuvarsi"

Momentti = voima x varren pituus.

Esimerkki periaattesta:

Voimaa tarjolla 30N. Vipuvarren pituus 0,1m. Vääntömomentti 3Nm

Voimaa tarjolla sama 30N. Vipuvarren pituus 0,8m. Vääntömomentti 24N/m

Yllä asia esitetty rajusti yksinkertaistettuna ja mutkia oikoen
tounge.gif
Ääh... toi käsiteltiin jo kaks-kolme vuotta sitten tässä ketjussa ja todettiin että pidemmän vipuvarren vääntöä lisäävä vaikutus kumoutuu männän pinta-alan pienetessä iskutilavuuden pysyessä vakiona. Siis isku pitenee mutta poraus pienenee => mäntään vaikuttava voima pienenee samalla kun vipuvarsi pitenee. Eli pidemmän vipuvarren selitys on höpöä...

Vielä on todistamatta miksi pidempi isku tuottaa paremmin vääntöä alakierroksilla?
M.U.T.U:

pidemmällä iskulla on mäntien yms liikkuvien rojujen liikerata pidempi, eli liike-energia isompi kuin lyhyt-iskuisella, jossa männän pintaan vaikuttava voima pyörittää konetta niin kauan kuin painetta on jäljellä, vaan ei liike-energia. Pitkäiskuisessa mäntänopeus ja kuljettu matka kasvaa, jolloin sekä sitkeys että vääntö kasvaa, mutta tehoa ei saada aikaan niin paljon, koska konetta ei voi kierrättää riittävän nopeasti ja koska kanavien mitat väkisinkin pienenee. Kakkosissa on isot männät ja vastapainokin isompi, joten pyörivää massaakin löytyy enemmän -> Vääntöä/sitkeyttä, miten vaan.

Pannaan iso painava vauhtipyörä lyhytiskuiseen, niin tilanne tasaantuu, mutta kierrosherkkyys katoaa.

Ääritapauksia vertaamalla tuo on melko helppo päätellä mutulla.

On täysin fakta, että mitä enempi sylintereitä, sitä helpompi kasvattaa tehoa vapaasti hengittävässä koneessa. Turbot yms. ahtimet sekä kalliit materiaalit taas jeesaa muissa tapauksissa ja osittain toki vähempi särkyvien osien määrä.

Wankel olisi melko optimaalinen ahdettuna, kun "mäntä" pyörii jo valmiiksi ja niinhän Mazda sen nykyäänkin tekee, joten prätkään kai taas vaan joku pulma tuossakin konstruktiossa vaikka niitä joitakin on ollutkin. Muutenhan kaikki olisi wankeleita.

Kyllä kansa tietää ja tylyttäjä myös...
tounge.gif


PS. Edelleen mulle riittää se 130,4hv takapyörällä vaikka eritttäin lussu onkin
biggrin.gif
 
Aikaisempaa viestiäni sen verran kommentoiden, että se etenkin oli siinä sen vaiheen merkityksen takia. Uskoisin tuolla olevan vaikutusta MEPiin.

Saa olla aika perkeleen tyhmä jos kuvittelee että kangen pituudella olis keskinopeuteen vaikutusta. Ja oudoista asioista saa kiksit jos tuon lauseeni ymmärtää, mutta alkaa silti siitä vänkäämään. Oishan sen voinut vain korjatakin.
 
Mä en huomannut että kirjoittaja oli laitanut hämäävästi "etenkin" siellä, tarkoitin just että vain ylläällä ja allaalla, kiihtyminen tapahtuu siihen nopeuteen missä menee kun kampiakseli on kiertynyt 90 astetta (ykk:sta), tapahtuu nopeammin ja kompensoi niin että keskinopeus pysyy samana sekä lyhyt että pitkäkampisella.
 
Aikaisempaa viestiäni sen verran kommentoiden, että se etenkin oli siinä sen vaiheen merkityksen takia. Uskoisin tuolla olevan vaikutusta MEPiin.

Saa olla aika perkeleen tyhmä jos kuvittelee että kangen pituudella olis keskinopeuteen vaikutusta. Ja oudoista asioista saa kiksit jos tuon lauseeni ymmärtää, mutta alkaa silti siitä vänkäämään.
No voi ANTEEKSI, mutta kun on tullut törmättyä sellaisiinkiin väitteisiin, että yhdellä etulevyllä varustetut mopot puoltaa jarrutettaessa sinne levyn suuntaan, niin hitollako sitä tietää, että kirjoittaa yhtä ja tarkoittaa vähän toista. Ihan vähän vaan toista, mutta kuitenkin.
sanoi:
Oishan sen voinut vain korjatakin.
No mikset sitten korjannut?
 
Ymmärsitkö kuitenkin mitä tarkoitin?
No kas kun en ymmärtänyt.
sanoi:
Mutta silti vänkäsit?
Vänkäsin, kun oletin, että sulla on käsitteet sekaisin.
sanoi:
Kts. edellinen vastaus. Peace.
Luulit siis mun tosiaan kuvitelleen et kiertokangen pituus vaikuttaa männän kulkemaan matkaan.
smile_org.gif

Ei sit mitään..
 
Back
Ylös