Tere! Kiitos kun vastasitte. Olen hiukan huolissani, kun en tiedä millaisia kuskeja ja ihmisiä siellä on matkassa. On hyvä kun on sellainen ralli, jossa pääsee "ulkopuolinen" huolto paikalle. Huollossa on hyvä olla nainen/naisia paikalla, koska he näkevät myös ihmisen eli kuljettajan ja huolehtivat. Ilman kuljettajaa pyörä ei liiku mihinkään!
Miehet keskittyvät yleensä vain tekniikkaan....
Dyynin ylitys pyörällä tehdään erilailla kuin autolla. Autolla voi mennä sopivalla vauhdilla suoraan yli mutta pääsääntöisesti pyörällä suoraan ylös ja harjanteella 45-astetta kääntö ja vinottain alas. Et voi tietää kuinka pehmeää toinen reuna on. Suoraan ylitys päättyy keulan uppoamiseen ja kuperkeikkaan. Myötätuulessa pehmeä hiekka on aina harjan toisella puolella. Liian varovainen jää harjalle kiinni. Siis sopivalla vauhdilla ylös ja harjalla 45 vasempaan/oikeaan ja kaasulla alas. Jalat tapeilla - jos osaa ja pystyy. Seisoen ajaminen helpottaa tähystämistä (ylitys istuen) ja virkistää lihaksistoa pitkillä osuuksilla. Siis välillä polvet suoraksi.
On hyvä, että on asenne läpiajamiseen. Helposti tulee kuitenkin parin kolmen päivän jälkeen tunne että "hei mähän osaan tän" ja "kyllä mä tosta kaverista pääsen ohi". Se tunne pitää tunnistaa ja pitää pää kylmänä. Tiedän lukuisia tarinoita Afrikasta / rallista jossa uskomus omiin taitoihin kasvaa muutamassa päivässä ja seurauksena on kaluston rikkoutuminen tai/ja loukkaantuminen. Pää kylmänä loppuun asti.
Nesteytys aloitettava jo ennen rallia. Joka ilta juotava nestettä (=vettä) ja tarvittaessa suolaa, joka sitoo nesteen elimisöön. (Vältettävä diureetteja = alkoholi, ananas, kahvi) Suomesta ei saa, mutta Ranskasta saa (lähes) kaikista apteekeista (joka korttelissa) suolapuristeita, joka helpottaa asiaa. Jos joutuu päivällä juomaan paljon, se hölskyy vatsassa ja vaikeuttaa ajamista. Pienissä erissä ajopäivän aikana nestettä, illalla tankkaus sekä pyörälle että kuskille.
Toivottavasti tiimin mukana olevat naiset pitävät huolta koko kuljettajaporukasta. Ruokailusta, nesteytyksestä, mielialasta, puhtaudesta, terveydestä. Vitamiinit yms. Minimipeseytyminen: Märkä pyyhe. Kasvot, niska ja kainalot. Kyllä virkistää heti.
Seuraavan päivän reittiin voi kaikki tutustua etukäteen. Kun on porukkaa, nimetään joku, joka tutustuu etukäteen kartaaan, tiekirjaan ja ilmansuuntiin. Hahmottaa kilpailualueen ja ratkaisut, jos eksyy reitiltä. Mihin suuntaan on lyhyin matka tielle. Kuinka suuri alue on. Tunisiassa löytyy rajat aavikolle. Miten luetaan limansuuntia auringosta ja rannekellosta, jos laitteet ei toimi.
Tiekirjaan kannattaa merkata huomiokynällä olennaiset seikat (km-kohta). Motoristit yleensä vain kahden huutomerkin (!!) vaaranpaikat ja pro-kuskit vain kolmella (!!!) huutomerkillä. Maamerkit ja suunnanmuutokset, jotka ovat "MUST". Epävarma voi seurata muita - tai ajaa edellä. "Kyllä toi tietää minne mennään kun se menee niin varmasti eteenpäin. - Kyllä tää varmaan on oikea reitti kun toi tulee perässä"

En tiedä mikä on paras kommunikointimuoto Teidän kannaltanne, mutta olen harvinainen "ei facebook" ihminen, joten jos kaipaatte edelleen kontaktia, kertokaa mikä on sopiva muoto.
Toivon Teille todella positiivisessa mielessä ikimuistoista seikkailua. Näistä riittää tarinoita sitten joskus lapsille ja lapsenlapsille.

Foreman