mchuurre
Vanhempi Jutaaja
Ei taida tämäkään matkastoori nähdä loppua, kun jo taas jokin toinen jutaus jo alkaa...mitä kun on net "eläkeläisten-kiireet", ei.
Ei ymmärrä, kun ennen sentään ennätti joitain juttuja kirjotella ihan oikeasti, vaan nyt k´pukkaa kiirusta niin ettei toista ennätä lopettaa....ja sit jos ei heti niitä kirjoita tänne, niin mitäs sitä sitten ylihuomenna taas mistään muistaa et on käynykkään missään tai koskaan?
Emmää tiijä, mut laitampa nyt sit tämän viikkosen tähän tiivistettynä jos ei muuta, elikkäs su.-pe. = 2900km
Hommahan lähti ensin RS:llä yrityksellä, tosin vain Vaasan lähelle pääsin, kun jarruletkut män tukkoon. Siitä onkin ihan oma juttu täällä (BMW-osiot), vaan keskitympä nyt tähän. Että RS:ää suojaavamman aattelin ottaa, mitä kun temperaturet laskee jo nollankin alle, ja onhan se lystimpi tuulelta suojassa jutailla kun ihan tommosella avopyörällä.
Koko Trolltunga tuli itselle selväksi vasta tuossa n 6-viikkoa sitten kun olin yhellä Nordkapin reissulla ja sain jostain semmosen norski-prosyyrin käsiini jossa oli semmonen "kauhia" kallio jonka päällä sitten joku tipunen jumppaili tai notkeili.
Ja alla oli het hirvee puotus. Minä tuumasin jotta missäs se ompi tuollainen kun ei ole enne tullut vastaan vaikka olen enempi kuin 2 kertaa siellä käyny?? Ihme hommaa ja ei muuta kuin Googlettamaan niin sittehän tämäkin homma alkoi selviämään!
Turusta heittämällä Tukholmaan ja sillei. Ajomatkaa Tukholmasta Tyssedaliin tulisi n 900 km, vaan mitä kun on tyhjät väylät, ja scandiassa muutenkin jutaillaan se 140km/h tai enemmän, ja nythän liikennevirrat on olemattomat, (pl taajamat), ei tuolla liikennevalvontaakaan voi olla, (noo, eikä ollut!). Että saman päivän aikana vaan sinne perille asti sitten.
Pläänin teko alkoi tiätenkin kohteen säätietojen huolellisella tarkkailulla, joka edellisellä viikonloppuna, (yr.no), näytti loistavaa, tai ainakin aurinkoista säätä koko eteläiseen norweegiaan ma+ti+ke....
Vaelluspäiväksi suunnittelin tiistaita, koska maanantai olisi se siirtyminen "pelipaikoille".
Laivoille on mp:llä ajokielto nyt syksyllä kaiketi alkanut, koska muita ei siellä ollut, mutta minut ottivat kun sitä en tiennyt? Lienee jotain uusia EU-motoristihommia / säännöksiä taas..?
Pimeässä Tukholmassa tuli hieman tihkua vaan eihän se LT;ssä ole ongelma, mitä nyt näkyväisyys tietysti hiukan heikkenee. Thuliliivi, jakkara ja kahvat oli koko tuon menomatkan päällä. Olen sitäpaitti päättänyt jo aikoinaan että enää en palele, sitä kun on tullut tehtyä ihan riittämiin....
Oslon läpi oli soma ajella kun liikenne veti, eikä sattunut työmatkaliikenne olemaan juuri tuolloin. Matkalla ei oikeastaan mitään mainittavaa ollut, keli vain alkoi olemaan aurinkoinen jo norweegian rajalta lähtien, ja sehän vain kävi meik'äläiselle.
Perille olin suunnitellut majoituksen Oddan alapuolelle, (Röldal), koska itse Oddassa hinnat olivat hieman korkealla kuin nousuvesi konsanaan. Etukäteis varausta ei tietenkään tähän aikaa vuodesta enää tarvita, vaan suoraan ovelle ja se on siinä. No niin se olikin. Röldalin vuonon perukan leirintäalueella, (Camping Seim), oli hiljaista. Oli se kuitenkin avoinna kun ite omistajat asuvat siinä ja hieno, 3h:n mökki irtosi kahdeksi yöksi tinkimättä 400 Nok
on, elikkäs n 50.00 €:lla.
Kahdeksi yöksi sillä, koska aamulla oli tarkoitus lähteä jo hyvissä ajoin koska "tunga" sijaitsee sen verran korkealla ja tiestä kaukana että sinne on varattava aikaa.....ja sitten olisi majoitus valmiina kun tuolta palaisin takaisin. Suihkut, wc:t ja kaikki siis mitä tarvitaan ennen patikointia ja sitten sen jälkeen.
Ajomatkaa tuolta majapaikasta olisi vielä n 60km, eli min. tunti, joten sekin oli vielä huomioitava....
Aamulla heräsin 03:30 (paikallista aikaa), joten ei muuta kuin kiehuvan termospulloveden keittämistä, aamutoimia, eväiden tekoa, repun pakkaamista, jne. Siihen tööväntyi yllättävän paljonkin aikaa, mutta pääsin matkaan yön pimeyteen. Vain joku suopöllö huhuill vuonolla...
Kirkas tähtitaivas. kuun sirppi ja parit tähdenlennot. LT:n satula lämmitti mukavasti, aivan kuin lauteilla olisi jälleen istunut.
Saavun tunneliin jonka jo etukäteen muistinkin, sillä tie nousee tuossa putkessa samalla kun se tekee 360´-kiepin kallion sisällä. Sen jälkeen tuleekin muutamia "alpinroad"-mutkia jyrkästi nousevalla vuorenrinteellä. Pimeällä aikas extremeetä !
Vaan edessäpä näkyi keltaisia varoitusvaloja, ja kahden rekan perävalot -mitä kummaa? Tulen tunnelin suulle ja siellä keltaliivinen tyttö kertoo tunnelin olevan suljettu! Ei voi olla, tuumaan ja tyttö onneksi jatkaa että voisin toki valita:
a) tunnin päästä liikenne on jälleen sallittu joten odottelua, ja radion kuuntelua...
b) voin kiertää vanhaa tietä ylhäältä ajaen..
No, tietenkin valitsen vanhan tien, tosin en muistanut kuinka mutkainen se olikaan ja tiellä piipertävien sopuleiden välistä, lähden nousemaan jyrkästi tunnelin katolle. Sysipimeässä LT:n valokeila ei ole mitenkään erityisen hyvä. Tiukoissa mutkissa nopeus vajoaa nopeasti, koska mutkissa valot näyttävät tieltä ulos. Aikaa tunnelin kiertoon menee n 20-30min, mutta pääsen jälleen päätielle.
Pimeässä Oddassa ei liikkunut auton autoa, vaikka klo olikin jo jotain 06:30? Jatkan vuonon vartta vielä 2:n muun tunnelin lävitse pohjoiseen kunnes tulen Tyssedaliin. Sieltä erkanee pienempi tie Skjeggedaliin josta tuon Trolltungan patikkapolku lähtee liikkeelle, erään hylätyn kaapelijunaradan juurelta. Tuo junarata kun ei ole enää käytössä koska sen kunto on vähän niin ja näin, mutta ensimmäinen tunti kestääkin nousta juurikin tuonne kaapelijunan yläasemalla.
Ala-asemalle jätän LT:n parkkiin sekä sivulaukkuihin ajopukuni. Kypärä jalkatapille roikkumaan ja sitten hämärässä huomaan että olihan parkissa yksi norski GS:kin! Onkohan ohjastaja ollut yötä "tungalla"?
Juuri kun olen lähdössä ja laitan reppuani selkääni, tulee viereeni auto jonka sivuikkuna avautuu ja selvästi "ei-alkuperäsiasukas" kysyy, että tästäkö se polku lähtee sinne "tungalle". Kerron kaiken tälle nuorelle naiselle mitä paikasta tiedän ja sovimmekin että he, (Mimi & George), tulevat mukaani jolloin kiipeämme sinne kolmistaan. Kysyn vielä varmuudeksi että onko heillä mukanaan:
-Juotavaa riittävästi, (molemmille)
-Evästä, riittävästi, (molemmille)
-Vaelluskengät
-Otsavalaisin
-Lämmintä vaatetta
-ym:t mitä tuonne meno ja paluu vaatii. Arvioitu kesto tuolla 22km:n matkalla on fyysisestä kunnosta riippuen, 8-10h, eikä polku ole tasainen "Highway"!
Mimi kertoo kaiken olevan kunnossa, ja sitten kun pääsemme liikkeelle, huomaan otsavalon keilassa jalassaan heillä lenkkarit. Just-joo! Tuollaisilla pehmeäpohjaisilla kengillä viimeistään tulomatka voi olla yhtä tuskaa, saati että kuinka tuollaisen pohja edes pitää kivikossa. Niin ja märkääkin siellä voi olla? Ylhäällä tonnissa on kylmää vaikka ei tuulisikaan, eikä siellä shortseilla pärjää!
Entä jos tuulee, ei nyt tuullut mutta norweegiassa voi tunnin aikana nähdä kaikki vuodenajat samalla kertaa......
Tässä on tultu jo puoleen väliin ensimmäisen etapin noususta, joka kestää sen tunnin. Toki ensimmäiselle etapille on toinenkin reitti, eli voit kiivetä tuon kaapelijunan rappusia, tai sanotaan, käyttää sen ratapölkkyjä tikkaina, jotka välillä ovat jokseenkin korkealla! Pimeässä ei tuo vaihtoehto kuintenkaan ollut viisasta.
Vaikka sovimme menevämme yhdessä, Mimi ja George katosivat pimeyteen rivakasti, kuin varpusparvi, vaikka sovimme että menisimme porukassa...Noo, ei se minua haittaa. Menen omaa tahtiani ja heidän vauhtinsa oli jotain mitä nuoret innokkuuksissaan menevät. Pärävalojakaan en enää heistä nähnyt...jatkuu
Ei ymmärrä, kun ennen sentään ennätti joitain juttuja kirjotella ihan oikeasti, vaan nyt k´pukkaa kiirusta niin ettei toista ennätä lopettaa....ja sit jos ei heti niitä kirjoita tänne, niin mitäs sitä sitten ylihuomenna taas mistään muistaa et on käynykkään missään tai koskaan?
Emmää tiijä, mut laitampa nyt sit tämän viikkosen tähän tiivistettynä jos ei muuta, elikkäs su.-pe. = 2900km
Hommahan lähti ensin RS:llä yrityksellä, tosin vain Vaasan lähelle pääsin, kun jarruletkut män tukkoon. Siitä onkin ihan oma juttu täällä (BMW-osiot), vaan keskitympä nyt tähän. Että RS:ää suojaavamman aattelin ottaa, mitä kun temperaturet laskee jo nollankin alle, ja onhan se lystimpi tuulelta suojassa jutailla kun ihan tommosella avopyörällä.
Koko Trolltunga tuli itselle selväksi vasta tuossa n 6-viikkoa sitten kun olin yhellä Nordkapin reissulla ja sain jostain semmosen norski-prosyyrin käsiini jossa oli semmonen "kauhia" kallio jonka päällä sitten joku tipunen jumppaili tai notkeili.
Ja alla oli het hirvee puotus. Minä tuumasin jotta missäs se ompi tuollainen kun ei ole enne tullut vastaan vaikka olen enempi kuin 2 kertaa siellä käyny?? Ihme hommaa ja ei muuta kuin Googlettamaan niin sittehän tämäkin homma alkoi selviämään!Turusta heittämällä Tukholmaan ja sillei. Ajomatkaa Tukholmasta Tyssedaliin tulisi n 900 km, vaan mitä kun on tyhjät väylät, ja scandiassa muutenkin jutaillaan se 140km/h tai enemmän, ja nythän liikennevirrat on olemattomat, (pl taajamat), ei tuolla liikennevalvontaakaan voi olla, (noo, eikä ollut!). Että saman päivän aikana vaan sinne perille asti sitten.
Pläänin teko alkoi tiätenkin kohteen säätietojen huolellisella tarkkailulla, joka edellisellä viikonloppuna, (yr.no), näytti loistavaa, tai ainakin aurinkoista säätä koko eteläiseen norweegiaan ma+ti+ke....
Vaelluspäiväksi suunnittelin tiistaita, koska maanantai olisi se siirtyminen "pelipaikoille".
Laivoille on mp:llä ajokielto nyt syksyllä kaiketi alkanut, koska muita ei siellä ollut, mutta minut ottivat kun sitä en tiennyt? Lienee jotain uusia EU-motoristihommia / säännöksiä taas..?
Pimeässä Tukholmassa tuli hieman tihkua vaan eihän se LT;ssä ole ongelma, mitä nyt näkyväisyys tietysti hiukan heikkenee. Thuliliivi, jakkara ja kahvat oli koko tuon menomatkan päällä. Olen sitäpaitti päättänyt jo aikoinaan että enää en palele, sitä kun on tullut tehtyä ihan riittämiin....
Oslon läpi oli soma ajella kun liikenne veti, eikä sattunut työmatkaliikenne olemaan juuri tuolloin. Matkalla ei oikeastaan mitään mainittavaa ollut, keli vain alkoi olemaan aurinkoinen jo norweegian rajalta lähtien, ja sehän vain kävi meik'äläiselle.
Perille olin suunnitellut majoituksen Oddan alapuolelle, (Röldal), koska itse Oddassa hinnat olivat hieman korkealla kuin nousuvesi konsanaan. Etukäteis varausta ei tietenkään tähän aikaa vuodesta enää tarvita, vaan suoraan ovelle ja se on siinä. No niin se olikin. Röldalin vuonon perukan leirintäalueella, (Camping Seim), oli hiljaista. Oli se kuitenkin avoinna kun ite omistajat asuvat siinä ja hieno, 3h:n mökki irtosi kahdeksi yöksi tinkimättä 400 Nok
on, elikkäs n 50.00 €:lla.Kahdeksi yöksi sillä, koska aamulla oli tarkoitus lähteä jo hyvissä ajoin koska "tunga" sijaitsee sen verran korkealla ja tiestä kaukana että sinne on varattava aikaa.....ja sitten olisi majoitus valmiina kun tuolta palaisin takaisin. Suihkut, wc:t ja kaikki siis mitä tarvitaan ennen patikointia ja sitten sen jälkeen.
Ajomatkaa tuolta majapaikasta olisi vielä n 60km, eli min. tunti, joten sekin oli vielä huomioitava....
Aamulla heräsin 03:30 (paikallista aikaa), joten ei muuta kuin kiehuvan termospulloveden keittämistä, aamutoimia, eväiden tekoa, repun pakkaamista, jne. Siihen tööväntyi yllättävän paljonkin aikaa, mutta pääsin matkaan yön pimeyteen. Vain joku suopöllö huhuill vuonolla...
Kirkas tähtitaivas. kuun sirppi ja parit tähdenlennot. LT:n satula lämmitti mukavasti, aivan kuin lauteilla olisi jälleen istunut.
Saavun tunneliin jonka jo etukäteen muistinkin, sillä tie nousee tuossa putkessa samalla kun se tekee 360´-kiepin kallion sisällä. Sen jälkeen tuleekin muutamia "alpinroad"-mutkia jyrkästi nousevalla vuorenrinteellä. Pimeällä aikas extremeetä !
Vaan edessäpä näkyi keltaisia varoitusvaloja, ja kahden rekan perävalot -mitä kummaa? Tulen tunnelin suulle ja siellä keltaliivinen tyttö kertoo tunnelin olevan suljettu! Ei voi olla, tuumaan ja tyttö onneksi jatkaa että voisin toki valita:
a) tunnin päästä liikenne on jälleen sallittu joten odottelua, ja radion kuuntelua...
b) voin kiertää vanhaa tietä ylhäältä ajaen..
No, tietenkin valitsen vanhan tien, tosin en muistanut kuinka mutkainen se olikaan ja tiellä piipertävien sopuleiden välistä, lähden nousemaan jyrkästi tunnelin katolle. Sysipimeässä LT:n valokeila ei ole mitenkään erityisen hyvä. Tiukoissa mutkissa nopeus vajoaa nopeasti, koska mutkissa valot näyttävät tieltä ulos. Aikaa tunnelin kiertoon menee n 20-30min, mutta pääsen jälleen päätielle.
Pimeässä Oddassa ei liikkunut auton autoa, vaikka klo olikin jo jotain 06:30? Jatkan vuonon vartta vielä 2:n muun tunnelin lävitse pohjoiseen kunnes tulen Tyssedaliin. Sieltä erkanee pienempi tie Skjeggedaliin josta tuon Trolltungan patikkapolku lähtee liikkeelle, erään hylätyn kaapelijunaradan juurelta. Tuo junarata kun ei ole enää käytössä koska sen kunto on vähän niin ja näin, mutta ensimmäinen tunti kestääkin nousta juurikin tuonne kaapelijunan yläasemalla.
Ala-asemalle jätän LT:n parkkiin sekä sivulaukkuihin ajopukuni. Kypärä jalkatapille roikkumaan ja sitten hämärässä huomaan että olihan parkissa yksi norski GS:kin! Onkohan ohjastaja ollut yötä "tungalla"?
Juuri kun olen lähdössä ja laitan reppuani selkääni, tulee viereeni auto jonka sivuikkuna avautuu ja selvästi "ei-alkuperäsiasukas" kysyy, että tästäkö se polku lähtee sinne "tungalle". Kerron kaiken tälle nuorelle naiselle mitä paikasta tiedän ja sovimmekin että he, (Mimi & George), tulevat mukaani jolloin kiipeämme sinne kolmistaan. Kysyn vielä varmuudeksi että onko heillä mukanaan:
-Juotavaa riittävästi, (molemmille)
-Evästä, riittävästi, (molemmille)
-Vaelluskengät
-Otsavalaisin
-Lämmintä vaatetta
-ym:t mitä tuonne meno ja paluu vaatii. Arvioitu kesto tuolla 22km:n matkalla on fyysisestä kunnosta riippuen, 8-10h, eikä polku ole tasainen "Highway"!
Mimi kertoo kaiken olevan kunnossa, ja sitten kun pääsemme liikkeelle, huomaan otsavalon keilassa jalassaan heillä lenkkarit. Just-joo! Tuollaisilla pehmeäpohjaisilla kengillä viimeistään tulomatka voi olla yhtä tuskaa, saati että kuinka tuollaisen pohja edes pitää kivikossa. Niin ja märkääkin siellä voi olla? Ylhäällä tonnissa on kylmää vaikka ei tuulisikaan, eikä siellä shortseilla pärjää!
Entä jos tuulee, ei nyt tuullut mutta norweegiassa voi tunnin aikana nähdä kaikki vuodenajat samalla kertaa......
Tässä on tultu jo puoleen väliin ensimmäisen etapin noususta, joka kestää sen tunnin. Toki ensimmäiselle etapille on toinenkin reitti, eli voit kiivetä tuon kaapelijunan rappusia, tai sanotaan, käyttää sen ratapölkkyjä tikkaina, jotka välillä ovat jokseenkin korkealla! Pimeässä ei tuo vaihtoehto kuintenkaan ollut viisasta.
Vaikka sovimme menevämme yhdessä, Mimi ja George katosivat pimeyteen rivakasti, kuin varpusparvi, vaikka sovimme että menisimme porukassa...Noo, ei se minua haittaa. Menen omaa tahtiani ja heidän vauhtinsa oli jotain mitä nuoret innokkuuksissaan menevät. Pärävalojakaan en enää heistä nähnyt...jatkuu
Viimeksi muokattu:
Kahvia voi aina juoda mutta tämmöistä maisemaa ei löydä mistään muualta!
.
Tietenkin tarkoituksella, on meinaan jonkin sorttiset valjaat oltava, tai ainakin se halpis kameran keinonahkainen kaulahihna jonka saa nuihin turvavaijereihin nousun ajaksi kiinni...
