Tekniikanmaailmassa juttu moto-morinista

[jaket]

Itse asiassa moni autokin vedetään tehtaalla täydet linjan päässä.
Apriliat ajetaan rullilla täyteen nopeuteen vaihteet läpi. siksi aikoinaan huippunopeusmuistissa oli aina joku 290km/h:ssa, kun se oli sisäänajosta sinne jäänyt.

Turha sitä pyörää on tuoda maailmalla, että huomaa onko jotain jäänyt löysälle, parempi hajottaa se siihen linjan päähän. kyllä se sitä sen verran käyttää, että mäntä lämpenee ensin. sitten lämät

 

[kirin]

Opetetaan männät käymään ylhänä asti heti uudesta pitäen.  

 

[ÖÖ.]

Banditin ohjekirjassakin mainitaan nuo ekat 800 km alle 4500 rpm (140 kmh), 1600 km alle 7500 rpm (ennoo viel koittanu). Myyjä tosin mainitsi että mee vaikka heti radalle. Toinen myyjä taas sanoi että aja nyt muutama sata alle 7000 rpm. Ota näistäkin selvää. Pitää varmaan ehdottaa tekniikanmailman juttuvinkiks.

 

[Turder]

Ota näistäkin selvää. Pitää varmaan ehdottaa tekniikanmailman juttuvinkiks.

Olisi varmaankin mielenkiintoinen vertailu jos otettaisi pari pyörää ja sisäänajo suoritettaisiin erilailla, toisella urku auki heti paketista ja toisella hissuteltaisiin ekat 500km. Tehonmittaus alussa ja vaikka muutamien tuhansien kilometrien jälkeen höystettynä tietenkin viiltävällä analyysillä saaduista tuloksista. Tuttuun tyyliin myös koneet purettaisiin ja tutkittaisiin kunnolla.

Jos tuohon tehoanalyysiin ei saa tarpeeksi settiä niin dynokäyrät tänne niin eiköhän niistä irtoa juttua parikymmentä sivua.

 

[Makkonen]

Duunikaveri osti muutamavuosi sitten uuden vw passatin 1,8t. Kyseli myyjältä sisäänajosta johon myyjä vastasi "kovaa ajoa vaan. Jos nyt vähän jarruja ja alustaa säästelet muutaman sata kilometriä, mutta moottoria ei tarvitse sisäänajaa..."
Vaikea sanoa, itse en "raaski" rääkätä uutta kulkuneuvoa...
Se on kyllä tärkeää ettei kylmällä moottorilla ota suuria kierroksia. Syy lienee itsestään selvyys. Eli mäntä alumiinia ja sylinteri terästä. Alumiini lämpenee ja samalla laajenee nopeammin kuin teräs jolloin mäntä kuluu kylmänä rääkätessä "paljon"...

Niin kyllä nykypyörissä on ihan sylinterit, sylinteriputket ja männät alumiinia, joten lämpölaajeneminen on ihan samanlaista molemmissa osissa.

 

[JiiAT]

Tässä samaisessa jutussahan oli jotain sylinterin/männän pinnotuksesta. en lukenut tarkkaan mut jossain kuvatekstissä tms. Sillä lienee jotain vaikutusta vs. normisylkky ilman pintaa

 

[Turder]

Ihan mukavan näköinen ja soundinen paketti tuo Moto Morini Corsaro Veloce: Koeajo

 

[B12]

Tehtaan hissutteluohjeet oikeasti tarkoittavat :"Totuttele varovasti mopoon, äläkä tapa itseäsi, ennen kuin alkaa homma sujua."

Ei tehdas voi antaa kuluttajalle sellaisia sisäänajo-ohjeita, joissa käsketään antamaan hanaa. Sitten joku aloittelija paskat housussa yrittää antaa kaasua 1000 sportille ja mopo karkaa lapasesta tai kortti lähtee ylinopeuden takia. Voisi raastuvassa ovi heilua tehtaan lakimiehellä.

Oikeaoppisessa sisäänajossakaan konetta ei huudateta mieltä vailla. Sylinteriin annetaan painetta vain hetkellisesti ja sitten jäähdytellään ja voidellaan männänrenkaita moottorijarrutuksella jne. Oikeastaan ainoat osat koko koneessa mitkä tarvitsevat mitään sisäänajoa ovat juuri männänrenkaat ja nekään eivät nykypäivänä enää kovinkaan pitkää totutusta.

 

[Koris]

Mäntähän ei ole ihan täysin pyöreä kylmänä vaan siinä on soikeutta jonkin verran. Lämmetessään muuttuu pyöreäksi.

Ihan tosi?

Miksi mäntien pyöreys sitten mitataan aina kylmänä (=huoneenlämmössä)?

 

[J.V.]

Kyllä muki on mitattaessakin pienempi tapin suunnassa, mitä helmoista mitattuna, vaikka voisi toisin kuvitella. Ihan tönärillä huomaa.
Helmoista mitattuna halkaisija ei itse asiassa paljon muutu, toki vähän. Siitä kuitenkin se virallinen mitta otetaan, josta välys lasketaan. Teflon-pinnoitteessakin on kolo sitä varten helmassa, n. sentin helman alalaidasta.
Takomännät tuppaavat laajenemaan huomattavasti enemmän vrt. valumukeihin, siksi niissä varsinkin kylmäkierrättely/kuormitus on myrkkyä koska välykset on suurempia(autoissa jopa 0,1mm)

 

[wekkuli]

Eikös kaikki männät kuitenkin ihan sorvilla koneisteta?
Miten niihin se soikeus saadaan?

 

[Matva]

Ainoa pyörä, jolla sisäänajolla on todella merkitystä nykypäivänä lienee Ural tms. vanhalla tekniikalla tuotetut todelliset tee itse vermeet

Näille muille riittää, kun kerran tappiin vääntää ja ei kilahda > oikein koottu ja se siitä > kovaa ajoa

 

[Cobretti]

Ainakin jonkinverran yleinen käsitys tuntuu olevan että jarruille tulisi tehdä sisäänajo.

Mitä siis voi uusille jarruille tapahtua jos niitä alkaa heti käyttää rajusti?

 

[wizard11]

Ainakin jonkinverran yleinen käsitys tuntuu olevan että jarruille tulisi tehdä sisäänajo.

Mitä siis voi uusille jarruille tapahtua jos niitä alkaa heti käyttää rajusti?

Lähinnä jarrujen sisäänajo on seuraavanlainen:
Aja jarrulla kunnes selvästi lämpeää, anna jäähtyä-> sama muutaman kerran kunnes ei tuntuma enään muutu...

 

[Koris]

Mitä siis voi uusille jarruille tapahtua jos niitä alkaa heti käyttää rajusti?

Netissä olen törmännyt väitteeseen, että jarrupalat voisivat lasittua. Vaatisi sitten hiontaa ja uuden sisäänajon, jos näin kävisi.

 

[B12]

Eikös kaikki männät kuitenkin ihan sorvilla koneisteta?
Miten niihin se soikeus saadaan?

Mäntäsorvilla. Siihen on spesiaalikoneet.

 

[hannuman]

Eikös kaikki männät kuitenkin ihan sorvilla koneisteta?
Miten niihin se soikeus saadaan?

Mäntäsorvilla. Siihen on spesiaalikoneet.

Ei niistä silti soikeita tehdä hahhah.
Oonsenverran koneistellu eri vehkeitä,
Että toi soikeus ei pidä paikkaansa.
Männässä on toleranssia kyllä ottaa laajenemiset
huomioon, se on viallinen yksilö mikä kilahtaa
vaikka pakasta antas täydet runtua heti.

 

[B12]

Eikös kaikki männät kuitenkin ihan sorvilla koneisteta?
Miten niihin se soikeus saadaan?

Mäntäsorvilla. Siihen on spesiaalikoneet.

Ei niistä silti soikeita tehdä hahhah.
Oonsenverran koneistellu eri vehkeitä,
Että toi soikeus ei pidä paikkaansa.
Männässä on toleranssia kyllä ottaa laajenemiset
huomioon, se on viallinen yksilö mikä kilahtaa
vaikka pakasta antas täydet runtua heti.

Mäntä on todellakin soikea ja kartio tai tynnyrimäinen muutaman satikan. Tarkoituksena on, että lämmetessään muotoutuu pyöreäksi. Ota mikrometri käteen ja totea itse. Siitä en tiedä, että onko jotkut halvemmat tarvikemännät ajettu pyöreäksi. Erohan on siinä, että mäntä johtaa lämpöä ja myös laajenee eri tavalla männäntapin suunnassa, kuin vastakkaisessa. Tarviketakomännistä en tiedä myöskään, sillä ne ovat muutenkin krouvimpaa tekoa ja isommilla välyksillä.

Mäntäsorvi oli ennenvanhaan kopiosorvi, jolla muoto saatiin. Tänä päivänä on niin nopeita cnc-koneita, että pystyvät seuraamaan epäpyöreää muotorataa. Työkaluvalmistajien mainoslehdissa silloin tällöin esitellään näitä koneita.

Jaaha, jotkut näyttävät sorvaavan pyöreäksi ja tekevän soikeuden hiomalla. Linkku

 

[nuunii]

Ota näistäkin selvää. Pitää varmaan ehdottaa tekniikanmailman juttuvinkiks.

Olisi varmaankin mielenkiintoinen vertailu jos otettaisi pari pyörää ja sisäänajo suoritettaisiin erilailla, toisella urku auki heti paketista ja toisella hissuteltaisiin ekat 500km. Tehonmittaus alussa ja vaikka muutamien tuhansien kilometrien jälkeen höystettynä tietenkin viiltävällä analyysillä saaduista tuloksista. Tuttuun tyyliin myös koneet purettaisiin ja tutkittaisiin kunnolla.

Jos tuohon tehoanalyysiin ei saa tarpeeksi settiä niin dynokäyrät tänne niin eiköhän niistä irtoa juttua parikymmentä sivua.  

...aikoinaan samaan aikaan hankitut samanlaiset uudet mopot kaveruksilla...toinen ajoi ja huudatti värkkiään kuin hullu m*ulkkuaan ja toinen kilttinä poikana (minä) hissutteli eka viikot nätimmin...parin kk:n jälkeen huomattiin että hissuttelijan mopotti kiihtyi, veti mäet paremmin ja kulki kovempaa (siis täysin vakiot uudet raisut) kuin toisen.  Kuskin vaihtokaan ei asiaa muuttanut...tarina on tosi mutta sen sopivuus tähän yhteyteen lienee arvailujen varassa...

 

[naukkis]

Nykypyörissä on pinnoitettu pytty joka on täysin sileä ja mitään männänrenkaiden sopeutumista ei siis tapahdu. Valurautapytynkin voi nykyään hoonata sileäksi jolloin sekään ei sisäänajoa tarvitse.

Perinteisellä tyylillä karkeaksi hoonattu pytty joka on kasattu tiukoilla toleransseilla tarvitsee sisäänajon, eli karkea hoonausjälki lämmittää aluksi männänrenkaita niin paljon että pitempi täyskaasuajo saa männänrenkaan laajenemaan siinä määrin että se ei enää sylinteriin mahdu -> moottori leikkaa kiinni. Tuotantokoneessa tosin ongelma ratkaistaan niin että tehdään männänrenkaan katkosraosta riittävän suuri, tuloksena tosin männänrenkaan sopeutumisen jälkeen tarpeettoman suuri välys eli sylinteristä ei tule optimaalisen tiivistä.

Eli pinnoitetulla pytyllä varustetussa moottorissa ei ole mitään sisäänajoa vaativaa, moottorin kasauksen jälkeen kun käyttää ensin lämpöiseksi sitä voi huudattaa maailman tappiin täyskaasulla ja ne sisäänajo-ohjeet on kuten joku jo mainitsi kuskin sopeuttamista pyörään, pyörä itse ei moista tarvitsisi.