Eli aika lailla sama homma on kädessä kuin junnulla kotoisissa hiekkalaareissamme
.
"Pikkupyöräinen" kasikymppi olisi koon puolesta kohdillaan, eikä kyydistä ole pulaa,
mutta on hiekkalaareissa hieman haastava vietävä.
"Välikokoinen" menisi huomattavasti rauhallisemmin, mutta on taas monessa muussakin mielessä
kuin pelkän satulakorkeuden suhteen aavistuksen iso.
Ei ole naurun asia vaikka hymyilyttääkin.... ja janttereilla kuitenkin aika hoitaa asioita vääjäämättä kohdilleen.
Aikapojalla ei enää auta, vaikka nukkuisi yöt seisaaltaan jalat vesipaljussa.
Toisaalta.... ei homma ole yhtään helpompaa pitkillä pojillakaan.... iästä riippumatta.
"Minimotoilla" mennään mitä tahansa sitten koitetaan ajaakaan.
Yllä oleva ei todellakaan ole "turhaa jorinaa", vaan alustus sille, että "ongelmaan" on ankkuroituna
lukemattomia lainalaisuuksia joihin liittyy inhan ohittamattomia "kun nokka irtoaa, niin pyrstö tarttuu" juttuja.
Niitä kannattaisi miettiä, kelailla ees sun taas.... ja "nöyrtyä" jutustelemaan radoilla juurikin
enemmän tosissaan harrastavien/kisaavien junnujen + mekatsujen kanssa.
Tarinaa ja perusteluja jokaisen eri ratkaisuille riittää
.
Osa täyttä, laittamatonta asiaa.... osa enemmän "fiiliksellä beibi" pohjalta, mutta mutta...…
Kannattaa silti kuunnella, punnita... ja muistaa sitten omalta kohdalta kuka päättää ja kuka niistä
ratkaisuista vastaa
.
savolainen on yhdessä asiassa täysin oikeassa. Vastuu on muuten.... todellakin..... kuulijalla.
Mut joo.... Teknisellä puolella on aika haastavaa toteuttaa minkäänlaisia yksittäisten (useammankaan)
osioiden merkittäviä "mittamuutoksia" ilman että pyörän geometria, alustan toiminta ja ajettavuus
sakkaa
karmealla tavalla.
Alkuun voi toki "kiertää rataa" kaikella, joka vetää mäet ylös ja toimii "maaliin" saakka,
mutta jos on hiemankaan tarkoitus ajaa
crossia ja kehittyä siinä, homma ei todellakaan kestä
minkäänlaisia "haravakonevirityksiä".
Siinä kohtaa kun vauhti ja yritys alkaa kasvaa hiemankaan..... homma sakkaa kuskille sopimattomaan
alustaan/sen toimintaan. Löytää itsensä liian usein katoltaan Saigonista.... ja hommasta menee maku.
Kehittyminen tyssää tuohon ihan yhtä tymäkästi…. eikä tähtäimen tarvitse olla kylätasoa korkeammalla.
Moderni crossari (tuotantokilpuri) on vuosikymmenien ja mallisukupolvien kehityksen tulos
ja varsin hieno kokonaisuus, jonka tuhoaa väistämättä "pikkusäätöjä" suuremmilla muutoksilla.
Ai että joutava höpötys tässä vaan jatkuu....?
Ei vaan mitenkään voi tarpeeksi alleviivata sitä, että pikkusäätöjä suuremmilla muutoksilla
käytännössä vaan pilataan toimiva kokonaisuus aikasen totaalisesti.
Fifty-sixty ja konsensus eivät ole maineensa veroista myrkkyä koskaan missään, kun lähtökohdat
ovat sellaiset, ettei kaikkea voi millään saada/voittaa
.
Vaikka kuskin "pituus on lyhyt" ja housut menis kävellessä perseestä puhki, ajamisen kokonaisuutta
kannattaisi ehkä viilata taktiikalla "vähän sieltä ja vähän tuolta". Myös siitä omasta epämukavuusalueesta.
Puolikas SX on kuitenkin ehjänä ja tikissä tuohon crossin ajamiseen hieno laite.... ilman oransseja lasejakin.
Eli "jatkoon".
Satulaan höylää minkä pystyy (siinähän ei muutenkaan paljoa ehdi pötköttelemään jos ei tourinkia ajeta).
Etuputkia maltillisesti ylöspäin.... siis maltillisesti ja takana koittaa pelata pääasiassa iskarin/jousen kanssa.
Renkaiden profiililla leikkimisellä saattaa myös löytyä apuja... riippuen siitä, mikä on lähtökohta.
Ihan muutamalla olemattomalla, mutta harkitulla "säädöllä" saadaan jo aika paljon nippuun
ilman että tärvellään hieno kokonaisuus.
Tuohon perään kun vielä psyykkaa hieman sitä omaa mukavuusaluetta, ollaankin jo
varsin pitkällä "oikeaan suuntaan" siitä, mikä öisin valvotti.
