• Tervetuloa uudistetulle moottoripyora.org -foorumille! Onko ongelmia? Palautetta? kerätään tähän ketjuun kootusti asiat. Mikäli et pääse ketjuun kirjoittamaan, voit myös olla sähköpostilla yhteydessä. Teknisen tuen sähköposti löytyy yhteystiedot -sivulta. Mikäli et pääse kirjautumaan, yritä ensin salasanan palautusta.

Tehohäviö?

"Ennenkuin joku rupeaa ihmettelemään lisää miksi moottori osat eivät sula, kannattaa miettiä kuinka suurella teholla moottori yms. johtaa lämpöä ympäristöön. Ottomoottorin hyötysuhde on luokkaa 30%. Eli jos moottorista saadaan tehoa 100kW, hukkaan menevää tehoa on silloin reilu 200kW siihen päälle. Tästä hukkatehosta suurinosa on lämpöä. Kun tuota vaihteiston n.10kW tehohukkaa verrataan tuohan 200kW hukklämpöön saa asioihin ehkä hieman oikeamman kuva".

Aivan, mutta taas vähän asian pielestä. Oikein jos puhutaan koko ketjusta: polttoaineen energia => takapyörä. Väärin jos puhutaan kampiakselin pää => takapyörä. Se ääneksi ja kuumaksi ilmaksi elikkäs pakokaasuksi muuttuminen ei väikuta akselitehoon.

Toisin: 100 kW kampiakselilta on 100 kW kampiakselilta riippumatta moottorin hyötysuhteesta eli siitä miten hyvin se tuottaa polttoaineesta tehoa.
SE hyötysuhde kiinnostaa pisaralla pitkälle kisaajia, ei juuri muita tässä mp-moottorikokoluokassa.

PS. Kuten täällä aikaisemmin todettiin, aikuisten oikeasti sitä tehoa käytetään cruisailuun kuitenkin aika vähän, se 100 kW käytössä tietäisi ajoa kierrokset liki tapissa ja läpät täysin auki. Kuinka usein on niin ja kuinka pitkään tavallisessa ajossa...
 
Varakardaania reissuillaan kuljettavat bemarimiehet puolestaan eivät ole vakuuttuneita kestävyydestä jne.
kuinkas kauan kardaani sitte kestää..?

ja onko tuo esim. bemarin kardaaniongelma kuinka yleinen..? ja mikä siinä kardaanissa mättää? päteekö muihinki valmistajiin samantyyppiset ongelmat?

autoissahan ainaki itsellä kardaani on pitkäikäinen ratkaisu, toki auton perä on hieman jämerämpää tekoa ku pyörän..
Kardaanin käyttöikä on suhteellinen asia. Mökkinaapurin uudesta Uralista se laukesi alle 250 km ajolla.  
tounge.gif
 
"Ennenkuin joku rupeaa ihmettelemään lisää miksi moottori osat eivät sula, kannattaa miettiä kuinka suurella teholla moottori yms. johtaa lämpöä ympäristöön. Ottomoottorin hyötysuhde on luokkaa 30%. Eli jos moottorista saadaan tehoa 100kW, hukkaan menevää tehoa on silloin reilu 200kW siihen päälle. Tästä hukkatehosta suurinosa on lämpöä. Kun tuota vaihteiston n.10kW tehohukkaa verrataan tuohan 200kW hukklämpöön saa asioihin ehkä hieman oikeamman kuva".

Aivan, mutta taas vähän asian pielestä. Oikein jos puhutaan koko ketjusta: polttoaineen energia => takapyörä. Väärin jos puhutaan kampiakselin pää => takapyörä. Se ääneksi ja kuumaksi ilmaksi elikkäs pakokaasuksi muuttuminen ei väikuta akselitehoon.

Toisin: 100 kW kampiakselilta on 100 kW kampiakselilta riippumatta moottorin hyötysuhteesta eli siitä miten hyvin se tuottaa polttoaineesta tehoa.
SE hyötysuhde kiinnostaa pisaralla pitkälle kisaajia, ei juuri muita tässä mp-moottorikokoluokassa.

PS. Kuten täällä aikaisemmin todettiin, aikuisten oikeasti sitä tehoa käytetään cruisailuun kuitenkin aika vähän, se 100 kW käytössä tietäisi ajoa kierrokset liki tapissa ja läpät täysin auki. Kuinka usein on niin ja kuinka pitkään tavallisessa ajossa...
Ei tietenkään vaikuta akselitehoon, mutta vaikuttaa siihen kuinka paljon lämpöä moottori tuottaa. Tuosta lämmöstä osa n.30% katoaa pakokaasun mukana, ja loppu johtuu jäähdytysnesteeseen, öljyyn ja moottorin rakenteisiin. Hukkalämmön otin tässä esille pelkästään sen takia, kun jotkut taas ihmettelevät miksi voimansiirto ei sula jos sitä lämmitetään parin kilowatin teholla. Harvalla tuntuu olevan realistista mielikuvaa siitä millä teholla moottori ja voimansiirto pystyvät johtamaan lämpöä ympäristöön.

Maantiellä riittänee n. 10-15kW tuollaiseen tasaiseen kruisailuun ihan helposti, jolloin voimansiirtoon hukkuukin enää kilowatin luokkaa. Tämä jaettuna vaihteistolle ja ketjuille, niin ollaan tilanteessa, jossa pyörivää ketjua lämmitetään hiustenkuivaajalla. Ehkä hieman huono esimerkki, mutta onpahan jotain kouriin tuntuvaa, mistä saa ehkä helpommin kiinni kuin pelkistä numeroista.
 
Back
Ylös