elikkäs kuulin huhuja että 16% olisi tehohäviö koneesta takapyörään ketjuvetoisessa, mutta liekkö esso-juttuja vai mitä?? olisiko kellään faktaa paljonko tehohäviö on?
-
Tervetuloa uudistetulle moottoripyora.org -foorumille! Onko ongelmia? Palautetta? kerätään tähän ketjuun kootusti asiat. Mikäli et pääse ketjuun kirjoittamaan, voit myös olla sähköpostilla yhteydessä. Teknisen tuen sähköposti löytyy yhteystiedot -sivulta. Mikäli et pääse kirjautumaan, yritä ensin salasanan palautusta.
Tehohäviö?
- Keskustelun aloittaja untamokuikka
- Aloituspäivä
n. 13 % on hyvä veikkaus.
Jos on uudet ketjut ja peli muutenkin soi, niin 12 % siinä tapauksessa.
Meikäläisen kardaanimopossa tehtaan ilmoittama koneteho 59kw muuttuu 52kw takapyörälle. Eli noin kai se kardaanivehkeissä on samaa luokkaa n. 12%
Jostain muistan lukeneeni, että tehohäviöt pienimmästä suurimpaan olisivat ketju, hihna, kardaani.
Koneenosien suunnitteluraamattu sanoo ketjukäytön ja hammashihnan hyötysuhteeksi suunnilleen saman.
Yhä vaan ihmettelen miksi hihnaveto on vieläkin niin harvinainen pärrissä? Luulis sen olevan kaikin puolin parempi kun ketjun?
hihnalla on monia hyviä puolia, mutta ilmaista lounasta ei ole.
esmes hintakysymys on mikä vaikuttaa paitsi uuden pyörän kustannuksiin niin myös siihen että kuluttajat karsastaa kun välitysten vaihto hankalaa jne. Varakardaania reissuillaan kuljettavat bemarimiehet puolestaan eivät ole vakuuttuneita kestävyydestä jne.
Ketju kestää paremmin pölyisessä ja likaisessa ympäristössä. Näin ainakin muistelisin koneenosien suunnittelun raamatussa lukeneen.
Lisäksi ketjun hyvä puoli on sen ennustettavuus. Ketjut harvemmin katkeavat lennosta, vaan venymisen alkamisen jälkeen ajoaikaa on vielä helposti useampi tonni. Hihna kun katkeaa, niin ois paree olla varahihna mukana tai matka katkeaa just siihen. Ketju alkaa kilkattamaan, kalkattamaan ja pahasti venyneelläkin ajaa sen parikymmentä kilometriä lähimmälle korjauspaikalle. Toisaalta varahihna ei paljoa mukana paina. Ketjusettiä ei raahaa mukana hullukaan...
Tämä riippuu myös mopon rakenteesta. Jos moottori pitkittäin, on vain yksi "kulmavaihde" eli perä. Jos on moottori poikittain, on kaksi kulmavaihdetta ja häviöt on isommat. Tämän vuoksi esim. Yammun FJR:ssä on kuulemma isommat häviöt kuin jossain Bemarin Gessuissa tai RT:ssä.
Komppaisin tätä. 20% on se minunkin kuulema arvio kartaanille. Sopii oman pyörän dynotuloksiin kuin napa silmään. Ketjuille olen kuullut sanottavan 15%.
Koska Delvac on sanottu, lisäisin vielä, että komioitten tissien näkeminen - saati roplaaminen - vähentää tehohäviöstä johtuvaa harmitusta n. 78%.
Parilla kaverillani on Buellit ja näin vierestä seuranneena en keksi mitään järkevää syytä sille hihnavedolle.
Näyttää ainakin noissa hihnan kestoikä olevan maksimissaan vähän yli 20 tuhatta.
Toisella niistä Buluista on ajettu rapiat 60 tuhatta ja seuraavaksi vaihdetaan ilmeisesti hihnapyörät kulumisen takia.
Parasta varmaan olisi mitata häviöt sellaisella dynolla minkä saa pyörän napaan kiinni, purkaa koneesta männät ja kanget pois. Ja tietenkin varmistaa sitten voitelu!.
Sitten pyörittää kampuran päästä sähkömoottorilla ja mitata tulokset, kierrosluku, sähkömoottorin antama akseliteho ja mitä löytyy sitten ulos takanavalta ilman pyörää.
Tuloksena tarkasti toistettavaa tietoa häviöistä kaikilla kierrosluvuilla ja vaihteilla, riippumatta vetotavasta (ketju, keppi, hihna), renkaasta, bensasta, sytkän tai kaasutimien / ruiskun kunnosta.
Työlästä mutta tarkkaa. Eikä tarvitse tehdä kuin kerran / systeemi niin arvailulle ei ole paljonkaan sijaa.
FastFordin dynojutusta: "Now, I am sure that the real power loss can be expressed as an average percentage, but the
point I want you all to understand is there is no way on Earth the transmission loss will ever be accurately measured by
a rolling road, and nor can it be expressed as a linear power loss percentage across the rev range, due to the torque
loading having more effect on the mechanicals".
Sitten pyörittää kampuran päästä sähkömoottorilla ja mitata tulokset, kierrosluku, sähkömoottorin antama akseliteho ja mitä löytyy sitten ulos takanavalta ilman pyörää.
Tuloksena tarkasti toistettavaa tietoa häviöistä kaikilla kierrosluvuilla ja vaihteilla, riippumatta vetotavasta (ketju, keppi, hihna), renkaasta, bensasta, sytkän tai kaasutimien / ruiskun kunnosta.
Työlästä mutta tarkkaa. Eikä tarvitse tehdä kuin kerran / systeemi niin arvailulle ei ole paljonkaan sijaa.
FastFordin dynojutusta: "Now, I am sure that the real power loss can be expressed as an average percentage, but the
point I want you all to understand is there is no way on Earth the transmission loss will ever be accurately measured by
a rolling road, and nor can it be expressed as a linear power loss percentage across the rev range, due to the torque
loading having more effect on the mechanicals".
Harrikassa hihna kestää ihan hyvin, mutta bulu on jo ilmeisesti rajoilla. Kaverilla oli Turbo-buell ja siihen oli vaihdettu ketjuveto. Edelleinen omistaja/paineistaja oli sanonut, että Buellin remmi katkeaa kertalaakista kahvaa käännettäessä yli 130hv takapyörätehoilla. Mitoituskysymyshän se remmin kestävyys on, mutta ihan valtavan paljon ei sitä voi leventääkään mottoripyörään. Aiheuttaa muita ongelmia rungon ym mahtumisen kanssa.
Tuossa muut mainitsivat jo kestävyyden, vääntävä moottori tarvitsee leveän hihnan. Paksumpaakaan ei voi laitta, edes normihihnaa ei voi kiertää yhtä tiukasti kuin ketjua ja hammaspyöristä tulee aika suurikokoisia. Tämän huomaa tarkastelemalla Buluja ja Harlikoita.
Toinen ongelma on lika ja erityisesti hiekka. Hiekanjyvät painautuvat hihnaan kiinni ja voivat syödä sen nopeasti pilalle, ketjussahan rattaan hampaat painavat liat lenkeistä pihalle.