• Tervetuloa uudistetulle moottoripyora.org -foorumille! Onko ongelmia? Palautetta? kerätään tähän ketjuun kootusti asiat. Mikäli et pääse ketjuun kirjoittamaan, voit myös olla sähköpostilla yhteydessä. Teknisen tuen sähköposti löytyy yhteystiedot -sivulta. Mikäli et pääse kirjautumaan, yritä ensin salasanan palautusta.

Takajarru eturattaaseen

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja vetomies
  • Aloituspäivä Aloituspäivä
noo, semmoista nyt vaan tuli mieleeni, kun näin tuon. En ole moista kapistusta testannut, joten voin toki olla myös väärässä.

Olipa syy mikä hyvänsä, niin ei näytä moinen systeemi yleistyneen.
 
Tuollaisessa systeemissä kai suurin hyöty tulee pienemmästä jousittamattomasta massasta.
Toisaalta, minkä verran tämän tyyppinen jarru vaikuttaa jousituksen toimintaan?
Teoreettisesti, kiihdytys nostaa pyörän perää tai ainakin jäykistää jousitusta koska taka-akselin ja eturattaan akselin linja on (yleensä) takahaarukan nivelöintipisteen alapuolella, tässä voi tulla jarrutuksessa joku vastaava ilmiö eteen.
 
Pitäisikö sen jo olla märkälevyjarru, jotta saa lämpöä siirtymään riittävästi. Jokupa sen laskee nopeasti.  
tounge.gif
Heppu yrittaa salaa ja kierosti tuoda D-oljyn mukaan keskusteluun..!      
biggrin.gif
 

Saattaisi moinen eturattaan jarru nakertaa ketjun käyttöiästä melko ikävästi poijes.
No kerrohan hieman tarkemmin, miten tuossa ratapyörässä ketjun käyttöikä laskee? Miten paljon kardaanin käyttöikä laskee niissä autoissa, joissa jarru on voimansiirrossa?
Takarengas kun luistaa muutenkin pelkällä moottorijarrutuksella, niinkuin jokainen hieman tehokkaammalla pyörällä ajanut tietää. Tällöin jokainen kaasunnosto nakertaisi ketjun käyttöikää saman verran kuin täystehojarrutus.

Tuota... Nayta minulle auto jossa kayttojarru sijaitsee kardaanin etupuolella...    
nixweiss.gif

Seisontajarruja sielta kylla loytyy niin kardanin etu- kuin takapaasta, kuten myos kayttojarruja vetoakselien sisapuolelta.

Tiedan rakennetun laitteita offroad kayttoon joissa jarru laitettu kardaanin ja tasauspyoraston valiin, mutta ei kardaanin ja vaihteiston. Mutta kyseesssa maastoon tehdyt viritykset ja niilla ajetaan hitaasti.
 
Tuota... Nayta minulle auto jossa kayttojarru sijaitsee kardaanin etupuolella...    
nixweiss.gif

Seisontajarruja sielta kylla loytyy niin kardanin etu- kuin takapaasta, kuten myos kayttojarruja vetoakselien sisapuolelta.
Esim Alfa 75. moottori edessä ,vaihdelaatikko takana ja jarrulevyt vetoakselin sisäpäässä.
Taisi vastaava olla jossain citikan etuvedossakin.
 
Tuota... Nayta minulle auto jossa kayttojarru sijaitsee kardaanin etupuolella...    
nixweiss.gif

Seisontajarruja sielta kylla loytyy niin kardanin etu- kuin takapaasta, kuten myos kayttojarruja vetoakselien sisapuolelta.
Esim Alfa 75. moottori edessä ,vaihdelaatikko takana ja jarrulevyt vetoakselin sisäpäässä.
Taisi vastaava olla jossain citikan etuvedossakin.
Kuten tuossa asken mainitsin: kuten myos kayttojarruja vetoakselien sisapuolelta.

Kayttojarrun kardaaniakselin etupaassa haluaisin loytaa.
 
Saattaisi moinen eturattaan jarru nakertaa ketjun käyttöiästä melko ikävästi poijes.
No kerrohan hieman tarkemmin, miten tuossa ratapyörässä ketjun käyttöikä laskee? Miten paljon kardaanin käyttöikä laskee niissä autoissa, joissa jarru on voimansiirrossa?

Tuota... Nayta minulle auto jossa kayttojarru sijaitsee kardaanin etupuolella...    
nixweiss.gif
Kun ei niita autoja loydy, joissa kardani kuluu jarrun takia, niin helpotetaan vetomiehen tehtavaa:

Annetaan sinulle auto jossa kasijarru vaikuttaa kardaniin.

Ajat silla A) jaisella tiella, B) asfaltilla, C) toinen takapyora asfaltilla, toinen jaalla, 100km/h ja vedat kasijarrun paalle. Mita luulisit tapahtuvan tapauksessa A)? Enta B)? Mitenka C)?
 
Ei liene mitenkään mahdotonta rakentaa levy- tai hihnajarru, jopa kartiojarru kadaanin etupäähän. Lisännee itse kardaanin rasitusta vain hieman.
Hankaluus tulee siinä että kardaanijärjestelmän perävaihteen ja takanavan välillä on tyypillisesti värähtelyvaimennin ja sille myös kitkavaimennin.
Vaimennus saattaa saada vetojärjestelmän jarrutettaessa resonoimaan jolloin takarenkaan pito heikkenee ja jousituskaan ei välttämättä pysy mukana.
Ilmiöstä johtuvia ajovirheitä näkee silloin tällöin kun seuraa kardaanilla varustettujen semikilpapyörien koitosta ja silloinkin on kyse vain voimakkaasta moottorijarrutuksesta joka johtaa jo tuohon tilaan. Pyörä on tällöin vaikeampi hallita kuin vain tavallisessa luistossa oleva takapyörä. Asfalttia vasten pompottava takarengas kaarteeseen tullessa lisää varmasti mielenkiintoa suoritukseen.
Varsinaisissa kardaanikilpapyörissä on pyritty täysin kiinteään ja välyksettömään vetoratkaisuun ilmiön eliminoimiseksi. Vaimentamattomuudella on taas muita haittatekijöitä jotka tulevat ilmi erityisesti siviilikäytössä.

mm
 
Ainakin teoriassa on mahdollista, että joku on joskus radalla ajaessaan vaihteen ollessa kytkettynä kääntänyt kaasun kokonaan pois päältä, tai päästänyt sen pois vahingossa - olen jopa itse saattanut tehdä näin.
Olisikin mukava kuulla tällaisia selviytymistarinoita, lähinnä että miten kävi pyörälle ja miten miehelle; säilyikö mitään ehjänä? Tietysti on mahdollista, että kaikki ilmiön kokeneet ovat kuolleet, jolloin kaivataan mahdollisia katsojan ottamia kuvia tai videoita aiheesta.
 
En ole kyllä vielä onnistunut radallakaan saamaan takapäätä lukkoon pelkällä moottorijarrulla. Yleensä tilanteeseen liittyy suhteellisen voimakas etujarrun käyttö, jolloin paino on siirtynyt eturenkaalle ja takapää piirtelee juuri ja juuri rataan koskettaen. Tällöinkin luistokytkin on omassa pyörässäni hoitanut sen, että takarengas ei lukkiudu vaan se pyörii edes jonkin verran.

Toki onhan se mahdollista saada lukkiutumaan. Esim. Palmasin jarruun polkee ykköstä silmään ja päästää pelkästään kytkimen irti 150m taulun kohdalla eikä jarruta etujarrulla lainkaan. Mahdollista mutta perin typerää, enkä halua nähdä ainoatakaan mallisuoritusta ainakaan meidän ratapäivillä.

Omana mielipiteenäni on, että olisihan tuo toteutettavissa, mutta siitä tulisi heikko, käytettävyydeltään huono, ajo-ominaisuuksia heikentävä ja todennäköisesti painavampi ratkaisu kuin nykyinen. En siis näe mitään järkeä ko. viritykselle.
 
Melkein samanlainen systeemi on kelkoissa, eihän telastoon jarrua saisikaan. Mistä tuo kuva muuten on? Motoplat virtapää ainakin näyttäisi olevan.
Syyllinen löytyi:

Aermacchi Harley 250

Ei ihme, että homma kusi.

Tony Foalen kirjassa esitetään aiheesta erilainen kertomus (Foale), mutta edelleen on selvittämättä, onko systeemi kielletty laissa. Mielestäni ei.
 
Onkohan ollut sama insinööri asialla joka rakensi etupyörään planettapyörstösysteemin millä etulevyt saatiin pyörimäänneri suuntaan kuin vanne. Näin saatiin hyrrävoimat pienemmäksi. Kuvaa en ole netistä löytänyt ja MP-lejti missä kuva oli on viety jo paperinkeräykeen kymmeniä vuosia sitten
 
Onkohan ollut sama insinööri asialla joka rakensi etupyörään planettapyörstösysteemin millä etulevyt saatiin pyörimäänneri suuntaan kuin vanne.  Näin saatiin hyrrävoimat pienemmäksi. Kuvaa en ole netistä löytänyt ja MP-lejti missä kuva oli on viety jo paperinkeräykeen kymmeniä vuosia sitten
Onhan ihan viimeaikoinakin motogp:ssä ollut pyöriä, joissa kone pyörii väärään suuntaan hyrrävoimien tasapainottamiseksi. Ylimääräinen rataspari vie ehkä 5 hv, mutta siitä huolimatta se ilmeisesti oli vaivan arvoista (ainakin melkein, koska systeemi ei jäänyt vallitsevaksi).
 
Ei ne hyrrävoimat mihinkään katoa tai toisiaan kumoa, vaikka massat pyörisikin erisuuntiin. EI ole olemassa negatiivista hyrrävävoimaa.
 
No, ainakaan hyrrävoimien kumoamisella sillä ei ole mitään tekemistä, paremminkin kai jotain sellaista, että kone ei "väännä" jonnekin suuntaan kun kierroslukua muutetaan.
 
No, ainakaan hyrrävoimien kumoamisella sillä ei ole mitään tekemistä, paremminkin kai jotain sellaista, että kone ei "väännä" jonnekin suuntaan kun kierroslukua muutetaan.
En ole niin vaittanytkaan. Kommentti oli tarkoitettu vetomiehen viestin jatkoksi.

Olen harkinnut etta rakentaisin auton jossa kardaani ja siihen kytketty jarru pyorisivat eri suuntiin ja kumoaisivat nain toistensa aiheuttamat kitkavoimat. Myos vastakkaisiin suuntiin pyorivat vetopyorat keksittiin aikoinaan Neuvostoliitossa.
 
Eiko perkele... Tota.. täytyy nyt kumminkin miettiä tää uusiks.. sit joskus... jos jaksaa..

kaboom.gif
 
Eimutko..ttu..

Hyrrän peruslähtökohta on se, että se vastustaa pyörimisakselin suunnan muuttumista riippumatta siitä mistä suunnasta sitä akselia koitetaan vääntää. Mitä väliä siinä sitten on mihin suuntaan massa pyörii.

Perhana, pitäs saada kaks fillarin rengasta nyt samalle akselille pyörimään erisuuntiin niin vois tutkia jotta mitä taphtuu.
 
500cc kaksitahti ajan peleissä kampuroita pistettiin pyörimään myös "normaalista" vastakkaiseen suuntaan. Muistaakseni pääsyy noihin oli yritys keulimisen hillitsemiseen.
 
Back
Ylös