-
Tervetuloa uudistetulle moottoripyora.org -foorumille! Onko ongelmia? Palautetta? kerätään tähän ketjuun kootusti asiat. Mikäli et pääse ketjuun kirjoittamaan, voit myös olla sähköpostilla yhteydessä. Teknisen tuen sähköposti löytyy yhteystiedot -sivulta. Mikäli et pääse kirjautumaan, yritä ensin salasanan palautusta.
Syypää onnettomuuksiin...
- Keskustelun aloittaja Nahkaparturi
- Aloituspäivä
Niinhan se tietysti on ja sina et vain osaa selittaa sen paremmin mika siina lukemassasi tutkimuksessa on niin pahasti pielessa
Mutta siina olet ainakin oikeassa, etta tata ei kannata enaa jatkaa.
Hmm, puuttumatta oikeastaan edelliseen keskusteluun, painottaisin kahta asiaan liittyvää näkökulmaa.
Sellaisissa onnettomuustilanteissa, joissa motoristi on yhtenä osapuolena, vakuutusyhtiöillä saattaa olla kannustin vierittää syy motoristin harteille. Näin arvioisin asian olevan siksi, että syyllisen osapuolen liikennevakuutuksesta korvataan omat henkilövahingot ja vastapuolen henkilö- ja esinevahingot.
Tyypillisessä motskarionnettomuudessa suurimmat vahingot aiheutuvat luullakseni motoristille itselleen sekä pyörälle. Riippumatta syyllisyydestä motoristin henkilövahingot korvataan joko omasta tai vastapuolen liikennevakuutuksesta. Sen sijaan prätkän vahingot korvataan vain vastapuolen vakuutuksesta edellyttäen, että hän on vahinkoon syypää. Jos motoristi on syypää, ei prätkän vahinkoja liikennevakuutus korvaa. Kasko on sitten asia erikseen, mutta niin on sen hintakin.
Esimerkiksi motskarin ja auton yhteenajotilanteessa vakuutusyhtiölle tulee todennäköisesti halvemmaksi oikaista autosta pieni peltivaurio tonnilla parilla kuin korvata prätkän vauriot, jotka käsittääkseni saattavat nousta sangen suuriksi, vaikka mälli sinänsä ei olisi kummoinenkaan. Oikaiskaa, jos olen väärässä.
Toinen asiaan liittyvä pointti on tuo Sekun peräänkuuluttama läpinäkyvyys liikennevakuutusten hinnoittelussa. Koska kyseessä on lakisääteinen vakuutus, olisi sen hintarakenteen syytä olla kuluttajille selvillä. Pari vuotta sitten asiaa laskeskeltiin suunnilleen siten, että arvioitiin kaikkien motoristien maksamien liikennevakuutusmaksujen kokonaissummaa suhteessa maksettuihin korvauksiin. Karkea arvio tuotti tuloksen, jossa vakuutusmaksuja kerättiin moninkertaisesti suhteessa niistä maksettuihin korvauksiin.
Ongelmaksi muodostui kuitenkin tiedon puute: maksettujen korvausten tarkka lukema oli tiedossa, mutta maksettujen vakuutusmaksujen tarkka määrä ei ollut, joten turvauduttiin moottoripyöräkannan, vuosittaisen keskimääräisen vakuutusajan ja kuutiotilavuuden perusteella laadittuun arvioon. Tarkka tieto löytyy ainoastaan vakuutusyhtiöiltä, jotka tunnetusti pitävät tietohanansa suljettuina silloin, kun kysymys on tienesteistä.
Joka tapauksessa suhtaudun itsekin sangen skeptisesti vakuutusyhtiöiden laatimiin onnettomuustilastoihin, sillä saattamalla motoristit tilastollisesti huonoon valoon pyritään perustelemaan vakuutusten kalleutta. Tässä mielessä olen niin ikään Sekun kanssa samaa mieltä siitä, että ainoa tapa saattaa järjestelmä läpinäkyväksi vaikuttaa tulevan kilpailun muodossa EU:n suunnalta.
Sellaisissa onnettomuustilanteissa, joissa motoristi on yhtenä osapuolena, vakuutusyhtiöillä saattaa olla kannustin vierittää syy motoristin harteille. Näin arvioisin asian olevan siksi, että syyllisen osapuolen liikennevakuutuksesta korvataan omat henkilövahingot ja vastapuolen henkilö- ja esinevahingot.
Tyypillisessä motskarionnettomuudessa suurimmat vahingot aiheutuvat luullakseni motoristille itselleen sekä pyörälle. Riippumatta syyllisyydestä motoristin henkilövahingot korvataan joko omasta tai vastapuolen liikennevakuutuksesta. Sen sijaan prätkän vahingot korvataan vain vastapuolen vakuutuksesta edellyttäen, että hän on vahinkoon syypää. Jos motoristi on syypää, ei prätkän vahinkoja liikennevakuutus korvaa. Kasko on sitten asia erikseen, mutta niin on sen hintakin.
Esimerkiksi motskarin ja auton yhteenajotilanteessa vakuutusyhtiölle tulee todennäköisesti halvemmaksi oikaista autosta pieni peltivaurio tonnilla parilla kuin korvata prätkän vauriot, jotka käsittääkseni saattavat nousta sangen suuriksi, vaikka mälli sinänsä ei olisi kummoinenkaan. Oikaiskaa, jos olen väärässä.
Toinen asiaan liittyvä pointti on tuo Sekun peräänkuuluttama läpinäkyvyys liikennevakuutusten hinnoittelussa. Koska kyseessä on lakisääteinen vakuutus, olisi sen hintarakenteen syytä olla kuluttajille selvillä. Pari vuotta sitten asiaa laskeskeltiin suunnilleen siten, että arvioitiin kaikkien motoristien maksamien liikennevakuutusmaksujen kokonaissummaa suhteessa maksettuihin korvauksiin. Karkea arvio tuotti tuloksen, jossa vakuutusmaksuja kerättiin moninkertaisesti suhteessa niistä maksettuihin korvauksiin.
Ongelmaksi muodostui kuitenkin tiedon puute: maksettujen korvausten tarkka lukema oli tiedossa, mutta maksettujen vakuutusmaksujen tarkka määrä ei ollut, joten turvauduttiin moottoripyöräkannan, vuosittaisen keskimääräisen vakuutusajan ja kuutiotilavuuden perusteella laadittuun arvioon. Tarkka tieto löytyy ainoastaan vakuutusyhtiöiltä, jotka tunnetusti pitävät tietohanansa suljettuina silloin, kun kysymys on tienesteistä.
Joka tapauksessa suhtaudun itsekin sangen skeptisesti vakuutusyhtiöiden laatimiin onnettomuustilastoihin, sillä saattamalla motoristit tilastollisesti huonoon valoon pyritään perustelemaan vakuutusten kalleutta. Tässä mielessä olen niin ikään Sekun kanssa samaa mieltä siitä, että ainoa tapa saattaa järjestelmä läpinäkyväksi vaikuttaa tulevan kilpailun muodossa EU:n suunnalta.
No vihdoin järkevä kommenttikin.
Tuo vakuutusjärjestelmän läpinäkyvyys poistaisi monta mutua ja luuloa sekä tekisi vakuutusmaksujen vertailun helpommaksi näin tavallisen motoristin näkökantilta.Nyt täytyy luottaa onneen ja veikkaukseen...
On se hurjaa.
Tuo vakuutusjärjestelmän läpinäkyvyys poistaisi monta mutua ja luuloa sekä tekisi vakuutusmaksujen vertailun helpommaksi näin tavallisen motoristin näkökantilta.Nyt täytyy luottaa onneen ja veikkaukseen...
On se hurjaa.
Hyva “mcmies”, mukava paasta vaihtamaan ajatuksia jalleen sen lyhyeksi jaaneen vaijerikaide “keskustelun” jalkeen.
Olen kanssasi joissain asioissa samaa mielta, mutta suurimmassa osassa taas en. Maalamasi kuva tilanteesta on mielestani kovin musta-valkoinen ja erityisesti se musta vari nayttaa olevan kovasti yliedustettuna.
Ohessa muutama kommentti ajatuksiisi:
- Jotta vakuutusyhtio voisi jattaa vahingonkorvauksen maksamatta eli vierittaa maksut motoristin itsensa maksettavaksi niin motoristin pitaisi olla syyllistynyt tahallisuutten tai torkeaan tuottamukseen. Tallainen tunnusmerkisto tayttyy kaytannossa aarimmaisen harvoin, eika motoristi suinkaan ole se joka laskun lopulta kuittaa vaan jokin vakuutusyhtio. Eli toisin kuten yritat vaittaa.
- Vakuutusyhtiot varmaankin vaantavat keskenaan katta siita kuka sen maksun lopulta maksaa (esim. autoilijan vai mopoilijan vakuutusyhtio) mutta lasku jaa sinne puolelle joka tapauksessa. Eli missa se kannustin ? Syyllisyys kun ei siis lopulta olisi se mika vakuutusmaksujen suuruuteen vaikuttaa vaan kaikista onnettomuuksista aiheutuneet kokonaiskustannukset.
- Ja niissakin tilanteissa joissa motoristi katsoo tulleensa vaarin kohdelluksi on olemassa vahinkovakuutuslautakunta seka viimekadessa tuomioistuin,joihin voi valittaa tehdysta paatoksesta. Vai ulottuuko tama vaittamasi motoristien syrjinta mielestasi myos tuomioistuimiin ?
- Mita tulee lapinakyvyyteen lisaamiseen vakuutusmaksujen laskennassa niin siina olen kanssasi samaa mielta. Mutta siitahan tassa ei alunperin ollut edes kysymys vaan siita ovat motoristit todella (osa) syyllisia niinkin suuressa osassa (77%) onnettomuuksia kuin mita vakuutusyhtiot vaittavat.
- Itse pidan suurimpana epakohtana vakuutusmaksujen laskentatapaa. Meilla kun suurimmat vakuutusmaksut eivat kohdistu niihin jotka naita onnettomuuksia eniten aiheuttavat vaan maksuperusteena kaikilla on (paaosin) pyoran kuutiotilavuus.
- On hienoa etta asetut tukemaan “Sekun” ajatuksia, silla itse en naet usko etta han on koko tutkimusta edes nahnyt, saatika sitten lukenut. Oletko itse sen lukenut vai onko sinustakin helpompi vain heittaa ilmaan vihjailuja vakuutusyhtioiden salaliitosta motoristeja kohtaan kuin uskoa, etta motoristit voisivat todella olla itse (osa)syyllisia niin suureen osaan onnettomuuksia ? Toisaalta maapera tallaisille ajatuksille on varsin otollinen, silla kaydaanhan tatakin ajatustenvaihtoa ORG:in sivuilla.
On hyva suhtautua kriittisesti erilaisiin raflaaviin vaitteisiin, esittaa niita sitten mika taho tahansa. Itse suhtaudun epailevasti esim. vakuutusyhtioiden, SMOTO:n tms. vaitteisiin ja naen mielellani perustelut ennen kuin niihin uskon.
En ole missaan vaiheessa sanonut vakuutusyhtioiden esittamien lukujen motoristien syyllisyydesta olevan oikeita, mutta en myoskaan ole niita suoralta kadelta tyrmannyt vain sen takia, etta ne on esitetty vakuutusyhtioiden taholta kuten joillakin tuntuu olevan tapana.
Olen kanssasi joissain asioissa samaa mielta, mutta suurimmassa osassa taas en. Maalamasi kuva tilanteesta on mielestani kovin musta-valkoinen ja erityisesti se musta vari nayttaa olevan kovasti yliedustettuna.
Ohessa muutama kommentti ajatuksiisi:
- Jotta vakuutusyhtio voisi jattaa vahingonkorvauksen maksamatta eli vierittaa maksut motoristin itsensa maksettavaksi niin motoristin pitaisi olla syyllistynyt tahallisuutten tai torkeaan tuottamukseen. Tallainen tunnusmerkisto tayttyy kaytannossa aarimmaisen harvoin, eika motoristi suinkaan ole se joka laskun lopulta kuittaa vaan jokin vakuutusyhtio. Eli toisin kuten yritat vaittaa.
- Vakuutusyhtiot varmaankin vaantavat keskenaan katta siita kuka sen maksun lopulta maksaa (esim. autoilijan vai mopoilijan vakuutusyhtio) mutta lasku jaa sinne puolelle joka tapauksessa. Eli missa se kannustin ? Syyllisyys kun ei siis lopulta olisi se mika vakuutusmaksujen suuruuteen vaikuttaa vaan kaikista onnettomuuksista aiheutuneet kokonaiskustannukset.
- Ja niissakin tilanteissa joissa motoristi katsoo tulleensa vaarin kohdelluksi on olemassa vahinkovakuutuslautakunta seka viimekadessa tuomioistuin,joihin voi valittaa tehdysta paatoksesta. Vai ulottuuko tama vaittamasi motoristien syrjinta mielestasi myos tuomioistuimiin ?
- Mita tulee lapinakyvyyteen lisaamiseen vakuutusmaksujen laskennassa niin siina olen kanssasi samaa mielta. Mutta siitahan tassa ei alunperin ollut edes kysymys vaan siita ovat motoristit todella (osa) syyllisia niinkin suuressa osassa (77%) onnettomuuksia kuin mita vakuutusyhtiot vaittavat.
- Itse pidan suurimpana epakohtana vakuutusmaksujen laskentatapaa. Meilla kun suurimmat vakuutusmaksut eivat kohdistu niihin jotka naita onnettomuuksia eniten aiheuttavat vaan maksuperusteena kaikilla on (paaosin) pyoran kuutiotilavuus.
- On hienoa etta asetut tukemaan “Sekun” ajatuksia, silla itse en naet usko etta han on koko tutkimusta edes nahnyt, saatika sitten lukenut. Oletko itse sen lukenut vai onko sinustakin helpompi vain heittaa ilmaan vihjailuja vakuutusyhtioiden salaliitosta motoristeja kohtaan kuin uskoa, etta motoristit voisivat todella olla itse (osa)syyllisia niin suureen osaan onnettomuuksia ? Toisaalta maapera tallaisille ajatuksille on varsin otollinen, silla kaydaanhan tatakin ajatustenvaihtoa ORG:in sivuilla.
On hyva suhtautua kriittisesti erilaisiin raflaaviin vaitteisiin, esittaa niita sitten mika taho tahansa. Itse suhtaudun epailevasti esim. vakuutusyhtioiden, SMOTO:n tms. vaitteisiin ja naen mielellani perustelut ennen kuin niihin uskon.
En ole missaan vaiheessa sanonut vakuutusyhtioiden esittamien lukujen motoristien syyllisyydesta olevan oikeita, mutta en myoskaan ole niita suoralta kadelta tyrmannyt vain sen takia, etta ne on esitetty vakuutusyhtioiden taholta kuten joillakin tuntuu olevan tapana.
No se kannustin muodostuu seuraavasti. Kaikki vakuutusyhtiöt maksavat vuodessa yhteensä x euroa korvauksia kaikkien ajoneuvojen liikennevakuutuksista riippumatta siitä, kenen aiheuttamia onnettomuudet ovat. Jos oletukseni siitä, että moottoripyörän esinevahingot ovat kalliimpia korjata kuin autolle samassa tilanteessa aiheutuneet vahingot, pitää paikkansa, on seurauksena se, että tuo euromäärä x on sitä pienempi, mitä useammin motoristi on onnettomuuteen syypää. Näin siis siksi, että syyllisen ajoneuvon esinevahinkoja ei liikennevakuutus korvaa. Keskimäärin vakuutusyhtiöille on siten edullisempaa, jos motoristi on syyllinen. Eri asia on, miten jakauma eri yhtiöiden kesken tosiasiassa menee - voihan olla, että Pohjolan motoristiasiakkaat ovat harvemmin syyllisiä onnettomuuksiin kuin Tapiolan...
Syyllisen ajoneuvon vakuutusyhtiö voi jättää myös syyllisen henkilövahingot korvaamatta, jos kysymys on tahallisuudesta tai törkeästä tuottamuksesta. Syyllisen ajoneuvon esinevahinkoja ei kuitenkaan liikennevakuutuksesta korvata missään tilanteessa.
Ilmaisin itseni ehkä huonosti siltä osin kuin kirjoitukseni koski syyllisyyden toteamista. Vakuutusyhtiöhän ei sitä tietenkään päätä, vaan se määräytyy lain nojalla ja ratkaistaan ensi kädessä poliisin ja syyttäjän toimesta, riitatilanteessa tuomioistuimissa. Olennaista on kuitenkin, että asiat eivät ole aina mustavalkoisia siten, että jompikumpi osapuoli olisi lain nojalla kiistatta syyllinen. Tällöin vakuutusyhtiöt käytännössä pyrkivät usein vierittämään syyllisyyden motoristin harteille. Vakuutusyhtiötä kuullaan syyllisyyskysymyksistä mahdollisessa oikeudenkäynnissä. Koska vakuutusyhtiön edustajat ovat alansa ammattilaisia, saavat heidän lausuntonsa usein suuren painoarvon tuomarin silmissä. Yhtiöillä on siis keinonsa lobbaamiseen tätäkin kautta.
Mitä tulee vihjailuihin vakuutusyhtiöiden salaliitosta, epäilen edelleen, että lakisääteisellä liikennevakuutuksella rahastetaan aika lailla. Epäily perustuu tosin vain arvioihin ja aihetodisteisiin, sillä faktaa ei ole saatavissa. Rahastus on kuitenkin mahdollista, sillä laki ei takaa hinnoittelun läpinäkyvyyttä. Suomessa tämänkaltainen kotimaisten yhtiöiden suosiminen lainsäädännön avulla ei suinkaan ole aivan tavatonta. Esimerkkinä voi mainita autoverotuksen, josta tuli läpinäkyvää vasta EY-tuomioistuimen kautta ja joka aikaisemmin mahdollisti sen, että maahantuojat laskuttivat melkoisia katteita perustellen julkisesti hintojen kalleutta korkealla verotuksella. - Joka tapauksessa epäilyni on mielestäni aiheellinen, eikä sitä poisteta muutoin kuin esittämällä riittävästi faktatietoa korvaussummien ja vakuutusmaksujen suhteesta.
En siis epäile sitä, etteivätkö motoristit olisi turhankin usein syyllisiä onnettomuuksiin. Silti suhtaudun epäilevästi vakuutusyhtiöiden esittämiin syyllisyystilastoihin, sillä mainitsemistani syistä yhtiöt eivät ole puolueettomia tässä asiassa.
Vakuutusmaksujen kohdentuminen aiheuttamisperiaatteen mukaisesti on toki yksi ongelmakohta. Kuutiotilavuus ei välttämättä indikoi onnettomuusalttiutta. Mutta mikä sen sitten tekee...?
Syyllisen ajoneuvon vakuutusyhtiö voi jättää myös syyllisen henkilövahingot korvaamatta, jos kysymys on tahallisuudesta tai törkeästä tuottamuksesta. Syyllisen ajoneuvon esinevahinkoja ei kuitenkaan liikennevakuutuksesta korvata missään tilanteessa.
Ilmaisin itseni ehkä huonosti siltä osin kuin kirjoitukseni koski syyllisyyden toteamista. Vakuutusyhtiöhän ei sitä tietenkään päätä, vaan se määräytyy lain nojalla ja ratkaistaan ensi kädessä poliisin ja syyttäjän toimesta, riitatilanteessa tuomioistuimissa. Olennaista on kuitenkin, että asiat eivät ole aina mustavalkoisia siten, että jompikumpi osapuoli olisi lain nojalla kiistatta syyllinen. Tällöin vakuutusyhtiöt käytännössä pyrkivät usein vierittämään syyllisyyden motoristin harteille. Vakuutusyhtiötä kuullaan syyllisyyskysymyksistä mahdollisessa oikeudenkäynnissä. Koska vakuutusyhtiön edustajat ovat alansa ammattilaisia, saavat heidän lausuntonsa usein suuren painoarvon tuomarin silmissä. Yhtiöillä on siis keinonsa lobbaamiseen tätäkin kautta.
Mitä tulee vihjailuihin vakuutusyhtiöiden salaliitosta, epäilen edelleen, että lakisääteisellä liikennevakuutuksella rahastetaan aika lailla. Epäily perustuu tosin vain arvioihin ja aihetodisteisiin, sillä faktaa ei ole saatavissa. Rahastus on kuitenkin mahdollista, sillä laki ei takaa hinnoittelun läpinäkyvyyttä. Suomessa tämänkaltainen kotimaisten yhtiöiden suosiminen lainsäädännön avulla ei suinkaan ole aivan tavatonta. Esimerkkinä voi mainita autoverotuksen, josta tuli läpinäkyvää vasta EY-tuomioistuimen kautta ja joka aikaisemmin mahdollisti sen, että maahantuojat laskuttivat melkoisia katteita perustellen julkisesti hintojen kalleutta korkealla verotuksella. - Joka tapauksessa epäilyni on mielestäni aiheellinen, eikä sitä poisteta muutoin kuin esittämällä riittävästi faktatietoa korvaussummien ja vakuutusmaksujen suhteesta.
En siis epäile sitä, etteivätkö motoristit olisi turhankin usein syyllisiä onnettomuuksiin. Silti suhtaudun epäilevästi vakuutusyhtiöiden esittämiin syyllisyystilastoihin, sillä mainitsemistani syistä yhtiöt eivät ole puolueettomia tässä asiassa.
Vakuutusmaksujen kohdentuminen aiheuttamisperiaatteen mukaisesti on toki yksi ongelmakohta. Kuutiotilavuus ei välttämättä indikoi onnettomuusalttiutta. Mutta mikä sen sitten tekee...?
mcmies, kiitoksia hyvasta vastineesta, vaikka olemmekin viela joissain asioissa eri linjoilla.
Ensinnakin uskon, etta moottoripyorien vahingoista aiheutuneet kustannukset tulevat valtaosin henkilovahingoista, eika esinevahingoilla ole niin suurta merkitysta etta se houkuttaisi vakuutusyhtoita vaaristelemaan tilastojaan tai hakemaan erityisesti motoristista syyllista. Eika niita motoristejakaan mahdollisissa ristiriitatilanteissa sitapaitsi yleensa edusta toinen motoristi vaan taysiverinen juridiikan ammattilainen.
Ja lisaksi on olemassa viela kaskot, jotka korvaavat niita vahinkoja joita ei pakollinen liikennevakuutus korvaa. Joten itse en valitettavasti vielakaan usko tahan “salaliittoteoriaan”
Mita tulee siihen, etta rahastetaanko pakollisilla liikennevakuutuksilla liikaa, (joka on aivan eri kysymys kuin syyllisyyskysymys) niin en olisi vahaakaan yllattynyt jos vakuutusyhtoille olisi muutakin kuin puhtaita jauhoja pussissaan. On hyvinkin mahdollista (ja jopa todennakoista), etta he kayttavat hinnoittelussaan hyodyksi lapinakyvyyden puutteita, mutta en silti menisi syyttamaan heita tallaisesta toiminnasta ennenkuin on jotain nayttoa asiasta.
Lisaksi en usko, etta suomalainen lainsaadanto olisi rakennettu siten, etta se suosii suomalaisia yrityksia yhtaan sen enempaa kuin muissakaan Euroopan maissa. Kysymys on aivan jostain muusta ja laajemmasta ongelmasta ja se koskee mm. seka rahoitus-, etta vakuutusalaan liittyvaa ylirajojen tapahtuvaa kilpailua. Rahoituspuolella naita kilpailun esteita on poistettu jo runsain mitoin, mutta vakuutuspuoli on vasta aloittamassa urakkaansa. Eika tamakaan lopulta aina ole mikaan viisasten kivi niin kuin pankkipuolen kilpailusta on saatu havaita.
Ja viela lopuksi siita vakuutusmaksujen kohdentumisesta oikein. Se olisi eras helpoimmista asioita tehda jos vain “poliittista tahtoa” vain riittaisi. Vakuutusyhtoilla on yllin kyllin tilastoja kaytossaan mm. siita minka ikaiset, kumpaa sukupuolta, millaisilla moottoripyorilla, ja kuinka kauan ajokorttia hallussaan pitaneet naita onnettomuuksia oikein aiheuttavat. Kaikki nama asiat heijastavat paljon paremmin onnettomuusalttiutta kuin pelkastaan pyoran kuutiotilavuus.
Ensinnakin uskon, etta moottoripyorien vahingoista aiheutuneet kustannukset tulevat valtaosin henkilovahingoista, eika esinevahingoilla ole niin suurta merkitysta etta se houkuttaisi vakuutusyhtoita vaaristelemaan tilastojaan tai hakemaan erityisesti motoristista syyllista. Eika niita motoristejakaan mahdollisissa ristiriitatilanteissa sitapaitsi yleensa edusta toinen motoristi vaan taysiverinen juridiikan ammattilainen.
Ja lisaksi on olemassa viela kaskot, jotka korvaavat niita vahinkoja joita ei pakollinen liikennevakuutus korvaa. Joten itse en valitettavasti vielakaan usko tahan “salaliittoteoriaan”
Mita tulee siihen, etta rahastetaanko pakollisilla liikennevakuutuksilla liikaa, (joka on aivan eri kysymys kuin syyllisyyskysymys) niin en olisi vahaakaan yllattynyt jos vakuutusyhtoille olisi muutakin kuin puhtaita jauhoja pussissaan. On hyvinkin mahdollista (ja jopa todennakoista), etta he kayttavat hinnoittelussaan hyodyksi lapinakyvyyden puutteita, mutta en silti menisi syyttamaan heita tallaisesta toiminnasta ennenkuin on jotain nayttoa asiasta.
Lisaksi en usko, etta suomalainen lainsaadanto olisi rakennettu siten, etta se suosii suomalaisia yrityksia yhtaan sen enempaa kuin muissakaan Euroopan maissa. Kysymys on aivan jostain muusta ja laajemmasta ongelmasta ja se koskee mm. seka rahoitus-, etta vakuutusalaan liittyvaa ylirajojen tapahtuvaa kilpailua. Rahoituspuolella naita kilpailun esteita on poistettu jo runsain mitoin, mutta vakuutuspuoli on vasta aloittamassa urakkaansa. Eika tamakaan lopulta aina ole mikaan viisasten kivi niin kuin pankkipuolen kilpailusta on saatu havaita.
Ja viela lopuksi siita vakuutusmaksujen kohdentumisesta oikein. Se olisi eras helpoimmista asioita tehda jos vain “poliittista tahtoa” vain riittaisi. Vakuutusyhtoilla on yllin kyllin tilastoja kaytossaan mm. siita minka ikaiset, kumpaa sukupuolta, millaisilla moottoripyorilla, ja kuinka kauan ajokorttia hallussaan pitaneet naita onnettomuuksia oikein aiheuttavat. Kaikki nama asiat heijastavat paljon paremmin onnettomuusalttiutta kuin pelkastaan pyoran kuutiotilavuus.
Henkilövahingot ovat kustannuksiltaan kallein erä motskarionnettomuuksissa. Kuten aikaisemmin kirjoitin, ne maksetaan syyllisyydestä riippumatta jomman kumman osapuolen liikennevakuutuksesta, joten kollektiivina vakuutusyhtiöt eivät voi niiden määrään vaikuttaa.
Yksi tosielämän esimerkki ristiriitatilanteesta. Onnettomuudessa olivat osallisina motskari ja auto. Syyllisyyskysymys ei ollut juridisesti aivan itsestään selvä. Tutkinnan tehnyt poliisimies ymmärsi asian ja totesi omana käsityksenään, että auto oli syyllinen. Asian edettyä syyttäjälle tapahtui kuitenkin jotain, ja syyttäjä totesi motskarin syylliseksi. Samoin tuomioistuin - vastoin tosiasioita ja lakia ja huolimatta siitä, että molempia osapuolia edusti juristi.
Merkille pantavaa asiassa oli muun ohella se, että molemmat ajoneuvot oli vakuutettu samassa yhtiössä. Arvatkaa, kumman syyllisyyttä vakuutusyhtiö ajoi?
Kasko tosiaan korvaa myös syyllisen esinevahinkoja. Kaskosta kuitenkin maksetaan erikseen - motskareista puheen ollen ei aivan pieniäkään summia...
Epäilyä vakuutusyhtiöiden rahastuksesta liikennevakuutuksilla on toistaiseksi mahdotonta todistaa. Aiheeton epäily ei kuitenkaan ole. Sitä tukevat aikaisemmin mainitsemani arviolaskelma vakuutusmaksujen ja maksettujen korvausten suhteesta, sekä vertailu muiden maiden vakuutusmaksujen tasoon. Vaikka vakuutusturvan kattavuus Suomessa on varsin laaja, on vakuutusmaksujen tasoissa eri maissa niin suuria eroja, että en usko niiden johtuvan vain kattavuuden erilaisuudesta.
En minäkään uskonut Suomen lainsäädännön olevan kotimaisia yrityksiä suosiva, ennen kuin havaitsin asiasta kiistattomia esimerkkejä. Mainitsemassani autoveroesimerkissä, yksinkertaisena todisteena aiheesta on se, että verolain muutoksen myötä uusien pyörien hinnat laskivat moninkertaisesti sen määrän mitä vero itsessään laski. Syynä on ainoastaan verotuksen muuttuminen läpinäkyväksi ja siitä seurannut todellisten kilpailuedellytysten syntyminen.
Vielä vakuutusmaksujen kohdentumisesta. Aivan yksinkertaista se ei ole. Sukupuoli ja ikä ovat jo sinänsä syrjiviä perusteita, eikä niillä ole suoraa yhteyttä onnettomuusalttiuteen. Epäsuora yhteys voi ollakin, tyypillisesti itse aiheutettuihin onnettomuuksiin taitavat syyllistyä nuoret miehet...
Sama koskee itse asiassa pyörän "tyyppiä", kyykkäpyörillä kyllä ajetaan tilastollisesti enemmän onnettomuuksia kuin vaikkapa enduroilla, mutta se ei silti tarkoita, että jokaisella kyykkäkuljettajalla olisi samansuuruinen riski joutua onnettomuuteen.
Ajokokemus lienee aika hyvä osoitus ajotaidosta ja onnettomuusalttiuden pienuudesta. Se huomioidaan kuitenkin jo nykyjärjestelmässä bonuksina vahingottomista vuosista.
Suurin tekijä onnettomuusalttiudessa löytyy kuljettajan korvien välistä. Mutta miten tämä voitaisiin ottaa toimivalla tavalla huomioon vakuutusmaksujen kohdentamisessa???
Yksi tosielämän esimerkki ristiriitatilanteesta. Onnettomuudessa olivat osallisina motskari ja auto. Syyllisyyskysymys ei ollut juridisesti aivan itsestään selvä. Tutkinnan tehnyt poliisimies ymmärsi asian ja totesi omana käsityksenään, että auto oli syyllinen. Asian edettyä syyttäjälle tapahtui kuitenkin jotain, ja syyttäjä totesi motskarin syylliseksi. Samoin tuomioistuin - vastoin tosiasioita ja lakia ja huolimatta siitä, että molempia osapuolia edusti juristi.
Merkille pantavaa asiassa oli muun ohella se, että molemmat ajoneuvot oli vakuutettu samassa yhtiössä. Arvatkaa, kumman syyllisyyttä vakuutusyhtiö ajoi?
Kasko tosiaan korvaa myös syyllisen esinevahinkoja. Kaskosta kuitenkin maksetaan erikseen - motskareista puheen ollen ei aivan pieniäkään summia...
Epäilyä vakuutusyhtiöiden rahastuksesta liikennevakuutuksilla on toistaiseksi mahdotonta todistaa. Aiheeton epäily ei kuitenkaan ole. Sitä tukevat aikaisemmin mainitsemani arviolaskelma vakuutusmaksujen ja maksettujen korvausten suhteesta, sekä vertailu muiden maiden vakuutusmaksujen tasoon. Vaikka vakuutusturvan kattavuus Suomessa on varsin laaja, on vakuutusmaksujen tasoissa eri maissa niin suuria eroja, että en usko niiden johtuvan vain kattavuuden erilaisuudesta.
En minäkään uskonut Suomen lainsäädännön olevan kotimaisia yrityksiä suosiva, ennen kuin havaitsin asiasta kiistattomia esimerkkejä. Mainitsemassani autoveroesimerkissä, yksinkertaisena todisteena aiheesta on se, että verolain muutoksen myötä uusien pyörien hinnat laskivat moninkertaisesti sen määrän mitä vero itsessään laski. Syynä on ainoastaan verotuksen muuttuminen läpinäkyväksi ja siitä seurannut todellisten kilpailuedellytysten syntyminen.
Vielä vakuutusmaksujen kohdentumisesta. Aivan yksinkertaista se ei ole. Sukupuoli ja ikä ovat jo sinänsä syrjiviä perusteita, eikä niillä ole suoraa yhteyttä onnettomuusalttiuteen. Epäsuora yhteys voi ollakin, tyypillisesti itse aiheutettuihin onnettomuuksiin taitavat syyllistyä nuoret miehet...
Sama koskee itse asiassa pyörän "tyyppiä", kyykkäpyörillä kyllä ajetaan tilastollisesti enemmän onnettomuuksia kuin vaikkapa enduroilla, mutta se ei silti tarkoita, että jokaisella kyykkäkuljettajalla olisi samansuuruinen riski joutua onnettomuuteen.
Ajokokemus lienee aika hyvä osoitus ajotaidosta ja onnettomuusalttiuden pienuudesta. Se huomioidaan kuitenkin jo nykyjärjestelmässä bonuksina vahingottomista vuosista.
Suurin tekijä onnettomuusalttiudessa löytyy kuljettajan korvien välistä. Mutta miten tämä voitaisiin ottaa toimivalla tavalla huomioon vakuutusmaksujen kohdentamisessa???
Tämä on totta, mutta "spekulatiivinen" totuus vuonna 2001 on:
-vahingot olivat 13,1 miljoonaa euroa (95,5 % henkilövahinkoja)
- aiemmin sattuneista vahinkojen indeksikorotukset 1,8 miljoonaa euroa
- Vakuutusyhtiöiden liikekulut ja korvaustoiminnan hoitokulut 3,8 miljoonaa ( 26,6 prosenttia maksutulosta
- yhteensä 18,7 miljoonaa euroa.
- Liikennevakuutusmaksuja moottoripyöräilijät maksoivat 18,3 miljoonaa euroa
- verojen ja liikenneturvallisuusmaksun osuus on 4 miljoonaa euroa
- Vakuutusyhtiöille jäävä maksutulo oli näin laskien 14,3 miljoonaa euroa.
Tämä hirveä tappiokehitys on pysäytettävä! Päästäkäämme saksalaiset markkinoille. Eläköön kilpailu -ja tehokkuus!
Loukkaantuneita oli 411 ja kuolleita 16. Näillä luvuilla kaikki innokkaat laskemaan ja uskomaan
mcmies, viela muutama lyhyt kommentti niin alkaa varmaan olla tama aihe kasitelty.
Yksittaisia ”tosielaman” esimerkkeja varmaan loytyy suuntaan jos toiseen eika niiden perusteella kannata paljoa johtopaatoksia vetaa. Niiden avulla kun voi todistella aivan mita haluaa. Vahan niin kuin niilla eri etupiirien teettamilla tutkimuksilla.
Suomen lainsaadannosta sanoisin aivan samaa. Ei siita mita mahdollisesti yhdessa laissa on voi vetaa johtopaatoksia mita muut saadokset sisaltavat. Ja toisekseen sanoin, ettei suomalainen lainsaadanto suosi suomalaisia yrityksia sen enempaa kuin muidenkaan maiden lainsaadanto. Jokaisella maalla on paljon erilaista lainsaadantoa joka suosii kotimaisia yrityksia, eika tassa ole mitaan uutta tai ihmeellista. Mutta kuten jo aiemmin mainitsin niin kyse on huomattavasti laajemmasta ”ongelmasta” kuin joistain yksittaisista lainsaadoksista.
Luonnollisesti saadosten harmonisoiminen parantaa usein kilpailua ja lisaa vertailtavuutta, mutta nain ei suinkaan aina ole asian laita. Toisaalta se ei todellakaan ole mikaan viisasten kivi ja synnyttaa usein myos uusia ongelmia joskin eri paikassa. Ja jos sallit niin on hieman naivia edes ajatella, etta asiat olisivat todellakin niin yksinkertaisia ja musta-valkoisia etta meilla olisi pienintakaan mahdollisuutta tarkastella niita talla foorumilla edes pintaa raapaisten, saatika sitten esittaa hyvia ratkaisumalleja.
Ja lopuksi siita vakuutusmaksujen kohdentumisesta. En lahde arvailemaan mika asia heijastaa onnettomuusalttiutta mitenkin paljon. Vaitan vaan etta hyvin suuri joukko asioita antaa paremman lopputuloksen kuin mopon kuutiotilavuus. Tama onkin havaittu seka toteutettu useassa maassa, ja siksi niissa niin auto- kuin moottoripyoravakuutuksien maksut maaraytyvat monen eri tekijan yhteisvaikutuksesta.
Edit:typoja
Yksittaisia ”tosielaman” esimerkkeja varmaan loytyy suuntaan jos toiseen eika niiden perusteella kannata paljoa johtopaatoksia vetaa. Niiden avulla kun voi todistella aivan mita haluaa. Vahan niin kuin niilla eri etupiirien teettamilla tutkimuksilla.
Suomen lainsaadannosta sanoisin aivan samaa. Ei siita mita mahdollisesti yhdessa laissa on voi vetaa johtopaatoksia mita muut saadokset sisaltavat. Ja toisekseen sanoin, ettei suomalainen lainsaadanto suosi suomalaisia yrityksia sen enempaa kuin muidenkaan maiden lainsaadanto. Jokaisella maalla on paljon erilaista lainsaadantoa joka suosii kotimaisia yrityksia, eika tassa ole mitaan uutta tai ihmeellista. Mutta kuten jo aiemmin mainitsin niin kyse on huomattavasti laajemmasta ”ongelmasta” kuin joistain yksittaisista lainsaadoksista.
Luonnollisesti saadosten harmonisoiminen parantaa usein kilpailua ja lisaa vertailtavuutta, mutta nain ei suinkaan aina ole asian laita. Toisaalta se ei todellakaan ole mikaan viisasten kivi ja synnyttaa usein myos uusia ongelmia joskin eri paikassa. Ja jos sallit niin on hieman naivia edes ajatella, etta asiat olisivat todellakin niin yksinkertaisia ja musta-valkoisia etta meilla olisi pienintakaan mahdollisuutta tarkastella niita talla foorumilla edes pintaa raapaisten, saatika sitten esittaa hyvia ratkaisumalleja.
Ja lopuksi siita vakuutusmaksujen kohdentumisesta. En lahde arvailemaan mika asia heijastaa onnettomuusalttiutta mitenkin paljon. Vaitan vaan etta hyvin suuri joukko asioita antaa paremman lopputuloksen kuin mopon kuutiotilavuus. Tama onkin havaittu seka toteutettu useassa maassa, ja siksi niissa niin auto- kuin moottoripyoravakuutuksien maksut maaraytyvat monen eri tekijan yhteisvaikutuksesta.
Edit:typoja
Mielenkiintoisia lukuja Seku esitti. Jos maksettujen vakuutusmaksujen määrän 18,3 milj. euroa jakaa rekisteröityjen pyörien määrällä, pitäisi syntyä keskimääräinen maksu per motoristi per vuosi. Se on noin 150 euroa. Kuinka moni lukijoista maksaa, sanotaan vaikka enintään tuon verran tai vähemmän??? - Täytyy kaiketi muistaa vielä, että pyöräkanta on kaksinkertaistunut alle 7 vuodessa, joten ei niitä boonuksiakaan ole ihan tappiin asti kaikilla kertynyt...
Asiasta toiseen. Kun sanon esimerkki, tarkoitan esimerkkiä lukuisasta joukosta suurempia tai pienempiä sattuneita epäkohtia. En siis pyri yksittäistapauksen avulla osoittamaan sen enempää, tuo mainitsemani juttu oli vain sikäli kuvaava, että katsoin aiheelliseksi siitä kirjoittaa.
Lainsäädännössä "kotiin päin" vetäviä säännöksiä on samoin aika runsaasti. Esimerkiksi kansallisuuteen perustuvan syrjinnän tai tavaroiden vapaan liikkuvuuden rajoittamisen vuoksi Suomi on ollut oikeudenkäynnin kohteena EY-tuomioistuimessa reilut 30 kertaa 9 vuoden aikana. Ja lisää on tulossa. Eikä tässä todellakaan ole mitään ihmeellistä. Näin varmasti tehdään muuallakin.
Sen sijaan tässä ei ole kysymys sen laajemmasta asiasta kuin siitä, kuinka suurella summalla allekirjoittanut ja moni muu rikastuttaa vakuutusyhtiön kassaa vuosittain. Naiivia tai ei, en hyväksy sitä, että en voi saada tietooni, mistä tarkalleen ottaen maksan. Eikä tämän asian ratkaisu ole ollenkaan niin vaikea, etteikö sitä voitaisi hahmotella tälläkin foorumilla. Oma käsitykseni on, että todellisen kilpailun syntyminen liikennevakuutusalalle edesauttaisi asian ratkeamista kuluttajien kannalta edulliseen suuntaan. Näin on siitä huolimatta, että riski vakuutusturvan kattavuuden pienenemisestä saattaisi kasvaa.
Lopuksi vielä vakuutusmaksujen kohdentamisesta. Olen samaa mieltä siitä, että kuutiotilavuus ei teoreettisesti ole paras mahdollinen mittari kuvaamaan onnettomuusalttiutta. Jos ymmärsin oikein, Sinulla JHBMW on tiedossasi oikeudenmukaisempaan maksujen kohdentumiseen vaikuttavia tekijöitä. Kirjoittaisitko ystävällisesti ajatuksiasi tänne, niin voimme niiden toimivuutta yhdessä arvioida.
Asiasta toiseen. Kun sanon esimerkki, tarkoitan esimerkkiä lukuisasta joukosta suurempia tai pienempiä sattuneita epäkohtia. En siis pyri yksittäistapauksen avulla osoittamaan sen enempää, tuo mainitsemani juttu oli vain sikäli kuvaava, että katsoin aiheelliseksi siitä kirjoittaa.
Lainsäädännössä "kotiin päin" vetäviä säännöksiä on samoin aika runsaasti. Esimerkiksi kansallisuuteen perustuvan syrjinnän tai tavaroiden vapaan liikkuvuuden rajoittamisen vuoksi Suomi on ollut oikeudenkäynnin kohteena EY-tuomioistuimessa reilut 30 kertaa 9 vuoden aikana. Ja lisää on tulossa. Eikä tässä todellakaan ole mitään ihmeellistä. Näin varmasti tehdään muuallakin.
Sen sijaan tässä ei ole kysymys sen laajemmasta asiasta kuin siitä, kuinka suurella summalla allekirjoittanut ja moni muu rikastuttaa vakuutusyhtiön kassaa vuosittain. Naiivia tai ei, en hyväksy sitä, että en voi saada tietooni, mistä tarkalleen ottaen maksan. Eikä tämän asian ratkaisu ole ollenkaan niin vaikea, etteikö sitä voitaisi hahmotella tälläkin foorumilla. Oma käsitykseni on, että todellisen kilpailun syntyminen liikennevakuutusalalle edesauttaisi asian ratkeamista kuluttajien kannalta edulliseen suuntaan. Näin on siitä huolimatta, että riski vakuutusturvan kattavuuden pienenemisestä saattaisi kasvaa.
Lopuksi vielä vakuutusmaksujen kohdentamisesta. Olen samaa mieltä siitä, että kuutiotilavuus ei teoreettisesti ole paras mahdollinen mittari kuvaamaan onnettomuusalttiutta. Jos ymmärsin oikein, Sinulla JHBMW on tiedossasi oikeudenmukaisempaan maksujen kohdentumiseen vaikuttavia tekijöitä. Kirjoittaisitko ystävällisesti ajatuksiasi tänne, niin voimme niiden toimivuutta yhdessä arvioida.
Onnea yritykselle,
ja uskon etta sina yhdessa Sekun kanssa suoriudut siita tehtavasta oikein hyvin. Odotan mielenkiinnolla niita hahmotuksia ja ratkaisumalleja.
Turvallisia ajokilometreja
Tämä on juuri se lähestymistapa, joka meillä vain on käytössä.
Huomaa kuitenkin, että rekisterissä olevat pyörät eivät kaikki ole aktiiviajossa, vaikka eivät olisikaan seisontavakuutuksessa. Esim. mikä osa on seisontavakuutuksessa keskimäärin? Sitä tietoa ei ole saatu. Se on sitä kilpailuun liittyvää salailua
Katsokaapa "käsittelykulut"!
Ja huomaathan, mikä on jälleen "lähde"
Huomaan mikä on lähde. Oli kyseessä tutkimus tai "tutkimus", niin tämä on kuitenkin sitä tietoa, jota tosiasioina yleisesti esitetään, lehdistötiedotteisiin tulostetaan ja lehtiin painetaan muokkaamaan yleisiä mielipiteitä.Ja huomaathan, mikä on jälleen "lähde"
Ironia on hieno retoriikan muoto. Sinä, hyvä JHBMW, tunnut osaavan sen mainiosti. Osaat myös esittää kritiikkiä, usein perusteltuakin. Hyvä. Ilman kritiikkiä ei tapahdu kehitystä.
Muutamat meistä motoristeista painavat jatkuvasti duunia sen eteen, että olosuhteet harrastuksellemme kehittyisivät järkeenkäypään suuntaan. Työtä tehdään monella osa-alueella, muun muassa turvallisuuden, verotuksen, vakuutusjärjestelmän ja rakenteluharrastuksen alueilla. (Joo, ne ovat osittain päällekkäisiä osa-alueita.) Ne, jotka näitä hommia tekevät, lukevat usein tätäkin foorumia. Siksi on hyvä, että kritiikkiä ja ajatuksia esitetään, se parantaa päätöksenteon edellytyksiä.
Sinulla JHBMW kun tuntuu ajatuksia riittävän, tuumiskelin tässä, että olisiko varastossasi sellaisiakin ajatuksia, jotka eivät olisi yksinomaan kriittisiä? Jotain rakentavaa kenties? Vaikkapa tässä vakuutumaksuasiassa, johon liittyvät sekä yleiset hinnoitteluperusteet että maksujen kohdentuminen. Kuten totesit, asiat eivät ole aina aivan yksinkertaisia, mutta jostainhan on lähdettävä liikkeelle. Pelkkä kritiikki ei vielä riitä.
Et kai ole niin ujo, ettet tohdi tuoda ajatuksiasi julki? Ei syytä huoleen, kritiikki tulee olemaan julmaa mutta epäoikeudenmukaista...
Muutamat meistä motoristeista painavat jatkuvasti duunia sen eteen, että olosuhteet harrastuksellemme kehittyisivät järkeenkäypään suuntaan. Työtä tehdään monella osa-alueella, muun muassa turvallisuuden, verotuksen, vakuutusjärjestelmän ja rakenteluharrastuksen alueilla. (Joo, ne ovat osittain päällekkäisiä osa-alueita.) Ne, jotka näitä hommia tekevät, lukevat usein tätäkin foorumia. Siksi on hyvä, että kritiikkiä ja ajatuksia esitetään, se parantaa päätöksenteon edellytyksiä.
Sinulla JHBMW kun tuntuu ajatuksia riittävän, tuumiskelin tässä, että olisiko varastossasi sellaisiakin ajatuksia, jotka eivät olisi yksinomaan kriittisiä? Jotain rakentavaa kenties? Vaikkapa tässä vakuutumaksuasiassa, johon liittyvät sekä yleiset hinnoitteluperusteet että maksujen kohdentuminen. Kuten totesit, asiat eivät ole aina aivan yksinkertaisia, mutta jostainhan on lähdettävä liikkeelle. Pelkkä kritiikki ei vielä riitä.
Et kai ole niin ujo, ettet tohdi tuoda ajatuksiasi julki? Ei syytä huoleen, kritiikki tulee olemaan julmaa mutta epäoikeudenmukaista...
Hyva “mcmies” kiitoksia sinulle siita, etta olet vaivautunut niin “tarkkaan" tutkimaan minun kirjoituksiani ja havainnut niiden olevan kriittisia. Mutta kuten jo aiemmin “vaijerikaide” keskustelun yhteydessa mainitsin niin minulla on kovin vahan kiinnostusta alkaa kaymaan ajatustenvaihtoa sellaisen nimimerkin kanssa, jonka tarjoitusperat ovat kovasti lapinakyvat.
Sina olet kirjoittanut talle ORG. -foorumille vain ja ainoastaan kritisoidaksesi minun kannanottojani, enka oikein jaksa uskoa etta kyseessa on pelkastaan pyyteetonta halua kayda rakentavaa keskustelua. Syyta menettelyysi en aivan tarkkaan tieda, mutta kuten joku jo aiemmin totesi niin olet todennakoisesti hyvin lahella SMOTO:n toimintaa ja aloitit taman kirjoittelusi sen jalkeen kun olin kritisoinut sita vaijerikaide –tutkimusta. Saattoihan se olla pelkka yhteensattuma, mutta itse epailen sita suuresti.
Lisaksi on tosi koomista, etta sina syytat minua kriittisesta kirjoittelusta kun itse et ole tahan mennessa esittanyt mitaan muuta kuin kritiikkia minua kohtaan seka joukon perustelemattomia ajatuksia jostain vakuutusyhtoiden motoristi-salaliitosta. Ja jos tutkit niita minun kriittisia kirjoituksiani hieman tarkemmin (jotka ovat vain pieni osa kaikista talle foorumille kirjoittamistani jutuista) niin huomaat, etta valtaosa niista on kohdistunut ampumaan alas eraiden kirjoittajien taysin jarjettomia vaitteita erilaisista asioista.
Sina paivana kun saat itse aikaiseksi jotain rakentavaa ja perusteltua sanottavaa niin palaillaan asiaan uudelleen.
Hyvaa kevaan/kesan jatkoa.
Sina olet kirjoittanut talle ORG. -foorumille vain ja ainoastaan kritisoidaksesi minun kannanottojani, enka oikein jaksa uskoa etta kyseessa on pelkastaan pyyteetonta halua kayda rakentavaa keskustelua. Syyta menettelyysi en aivan tarkkaan tieda, mutta kuten joku jo aiemmin totesi niin olet todennakoisesti hyvin lahella SMOTO:n toimintaa ja aloitit taman kirjoittelusi sen jalkeen kun olin kritisoinut sita vaijerikaide –tutkimusta. Saattoihan se olla pelkka yhteensattuma, mutta itse epailen sita suuresti.
Lisaksi on tosi koomista, etta sina syytat minua kriittisesta kirjoittelusta kun itse et ole tahan mennessa esittanyt mitaan muuta kuin kritiikkia minua kohtaan seka joukon perustelemattomia ajatuksia jostain vakuutusyhtoiden motoristi-salaliitosta. Ja jos tutkit niita minun kriittisia kirjoituksiani hieman tarkemmin (jotka ovat vain pieni osa kaikista talle foorumille kirjoittamistani jutuista) niin huomaat, etta valtaosa niista on kohdistunut ampumaan alas eraiden kirjoittajien taysin jarjettomia vaitteita erilaisista asioista.
Sina paivana kun saat itse aikaiseksi jotain rakentavaa ja perusteltua sanottavaa niin palaillaan asiaan uudelleen.
Hyvaa kevaan/kesan jatkoa.
Nonni! En jaksanut lukea näitä muita höpinöitä, tässä on mulle kaikki tarvittava tieto. Eli omalta osaltani koitan pitää huolta, että kuuluisin jatkuvasti tuohon vähäriskisempään ryhmään.Joten tilastojahan pitää aina tulkita juuri näin. Jos siis tilastossa luki,että 41% ajoi ylinopeutta onnettomuuden sattuessa niin silloinhan 41% onnettumuuksista JOHTUI ylinopeudesta. Eiks joo?
No silloinhan 59% ajoi alinopeutta, joten 59% onnettomuuksista johtui alinopeudesta!
Kyllä tilastoista osataan aina tulkita kaikki oikein...